ilmanvaihtokoneen kimpussa osa 2

Vähän yli viikko sitten avasin IV-koneen ja tutkin se sisuksia, ja sain samalla korjattua tuloilman lämpötilasensorin parempaan paikkaan. Koska tuo anturi on samalla termostaatti (ja IV-koneen maksimi lämpötila-asetus on 30°C), esti sen huono sijainti tehokkaasti tuloilman lämmitystä. Eilen illalla jatkoin samaa, ja siirsin anturin vielä kauemmaksi lämmityspatterista. Lopputuloksena taas kerran nousevat ilmanvaihdon tuloilman lukemat.

Ensimmäisen operoinnin jälkeen olen hiljalleen nostanut lämmitysveden lämpötilaa ja seurannut miten se vaikuttaa tuloilman lämpötilohin ja huonelämpötiloihin. Tosiaan raja tuli vastaan, mutta nyt on taas varaa nostaa lisää. Tällä hetkellä lämmitysveden lämpötila on 38°C ja kun IV-kone lämmittää sillä ilman maksimiin, niin huoneisiin ilma tulee n. 26°C. Ja tosiaan IV-koneen mittari näyttää tuolloin 25, eli joko mittareissa on eroa, tai sitten se anturi on nyt liian kiinni IV-putkessa joka on varmaan viileämpi kuin sen ohi kiitävä ilma :)

No joka tapauksessa, nyt ei enää IV-kone niinkään rajoita tuloilman lämmön nostoa, vaan rajoittavana tekijänä on lämmitysveden lämpötila. Ihan hirveästi en nyt tuota veden lämpötilaa halua nostaa, joten täytyy kohta miettiä muita vaihtoehtoja. Yksi vaihtoehto mistä jo LVI-urakoitsijamme kanssa juttelin, olisi IV-koneen lämmitysveden ottaminen suoraan kattilasta, jolloin se olisi n. 48 asteista. Tämä tosin vaatisi enemmänkin putkitöitä. Mutta maanantaina olisi tarkoitus jutella tästä, eli katsotaan millaiseen ratkaisuun päädytään.

Mutta nyt täytyy tässä taas rauhassa odotella jokunen päivä ja katsoa miten tämä tuloilman lämpötilan nousu vaikuttaa huoneissa. Nyt on tuloilma tosiaan n. 3 astetta korkeampi kuin ennen viimeisintä remonttia, ja n. 5 astetta enemmän kuin ennen ensimmäistä. Huoneilmaa nämä muutokset eivät ole kuitenkaan nostaneet kuin n. 0,5°C. Eli pitäisi kanssa miettiä tuloilmaventtiilien vaihtoa paremmin ilmaa alaspäin levittäviin tms. Nyt sitä lämpöä olisi mahdollista IV-koneelta saada, pitää saada se vaan jakoon paremmin.

IVLP vs. suora sähkö

Tein tuossa ihan mielenkiinnosta testin miten paljon ilma-vesilämpöpumppu syö sähköä suhteessa pelkällä sähköllä lämmittämiseen. Mittaukset tehtiin kahtena perättäisenä päivänä, jolloin molempina ulkona oli suht tasainen -10 asteen pakkanen ja kuuman veden käyttö myös suht saman kaavan mukaista. Tässä tulokset:

Ensimmäisenä päivänä lämpöpumppu "normaalikäytöllä". Sähkönkulutus 44 kWh.

Toisena päivänä lämpöpumppu pois käytöstä, kattilan lämmitys 6 kWh sähkövastuksella. Sähkönkulutus 93 kWh.

Eli jos nyt tuosta mitään pystyy laskemaan, niin IVLP on näillä keleillä tuplasti tehokkaampi kuin suoralla sähköllä lämmittäminen. En saa suoraan tuosta lämpöpumpusta oikein mitään statistiikkaa, niin en voi sen hyötysuhteita tai muutakaan oikein nähdä.

Ei tuo IVLP nyt varmaan maalämpöpumpulle pärjää vertailussa, mutta on se nyt ainakin parempi kuin pelkkä sähkövastus :)

Alipaine vs. ylipaine osa 2 - Lisää paineita

Välikevennyksenä vähän pohdintaa siitä miten maailma toimii :) Tuossa pari viikkoa sitten kirjoitin tavoitteesta saada taloon alipaineen sijaan ylipaine. IV-kone mahdollistaa tulo- ja poistopuhaltimien tehojen säätämistä erikseen, millä pystyy (teoriassa) vaikuttamaan talossa vallitsevaan paine-eroon ulkoilman suhteen. Mutta voiko kunnollista ylipainetta tehdä? Jos taloon puhalletaan ilmaa sisälle, haluaa se päästä jostain ulos. Ja ilmavirta löytää reitit. Jos talon katossa on iso reikä, johon vielä sopivasti löytyy putki lähes joka huoneesta, niin sieltähän se ilma poistuu poistohormista. Ei siinä se koneen sisällä hiljaa pyörivä poistopuhallin varmaan hirveästi häiritse. Ja koska ilmaa ei tuloilmakanavasta voi vetää sisälle enempää kuin mitä poistoilmakanavasta (+savupiippu) pääsee ulos, ei isoa ylipainetta voi muodostua. Jos poistopuhallin sammutetaan kokonaan ei LTO-kennon läpi tulevan ilman lämpötila laske. Eli tulopuhallin puskee ilmaa poistokanaviin, siitä LTO-kennon läpi ja poistohormiin ja kennon läpi virtaa edelleen lämmintä ilmaa saman verran kun kylmääkin. Lisäksi en ole ylipainetesteissä huomannut ikkunoissa kosteutta, minkä luulisi näillä keleillä jäätyvän aika herkästi lasin pintaan jos kosteaa huoneilmaa vuotaisi ikkunoiden sisälle.

Alipaineen taloon taas saa tehtyä helpommin.  Jos poistoteho>tuloteho, alipaine syntyy kun poistopuhallin imee ilmaa tuloputkesta (tulopuhaltimen avulla tai ilman), ja sitten vielä savupiipusta loput. Savupiippu on hyvä lisähormi ilmanvaihdolle, kun siellä on pellissä kuitenkin se asetusten vaatima reikä. Toki paljon sieltä ei ilmaa tule kun pelti on kiinni, joten pieni alipaine pääsee muodostumaan. Takka on myös hyvin tehokas lisäimuri. Kun siihen pistää tulet, alkaa piipun kautta poistua ilmaa suht tehokkaasti. Koska talossa ei ole neljättä yhtä isoa reikää, tulee taloon pakostakin iso alipaine. Ja sen huomaa ihan vaikka sillä kun avaa ulko-oven silloin kun takassa on tuli, ovi ei halua auetta vaan iskee nenälle. Eli käytännössä talossa on tuolloin kaksi poistohormia, yksi tulohormi, ja kova alipaine.

Ja mikä onkaan se äärettömän tarkka ja tieteellinen mittausväline jolla olen paine-eroa mitannut? Tulitikku takassa. Kun palavan tikun nostaa tulipesän yläosaan nousee liekki ylöspäin jos talossa on ylipainetta (tai nollatilanne), tai sitten se alkaa lepattaa alaspäin jos on alipainetta. Toki lämmin hormi saattaa mittaukseen vaikuttaa, mutta vajaan vuorokauden viilennyt hormi ei voita IV-koneen imua. Ja kun takassa palaa tuli, alkaa ilmaa virrata taloon tulohormista tavallista enemmän. Ja pakkasilla tämä aiheuttaa myös sellaisen ilmiön, että tuloilman lämpötila laskee kun takkaa poltetaan. Tämä selittyy sillä, että lisääntynyt poisto vetää tuloputkesta tavallista enemmän kylmää ilmaa koneen sisälle, ja kun LTO-kennon läpi ei enää virtaa vastaavaa määrää lämmintä huoneilmaa jäähtyy se tavallista enemmän.

Onko tästä pohdinnasta sitten jotain hyötyä? En tiedä, mutta ainakin saa ajatuksia purettua ja talon toimintaa diagnosoitua. Lähinnähän tässä tulee todettua virtaako ilma savupiipusta sisään vai ulos. Hankalaa tämä tutkiminen toki on, kun ei ole käytössä kunnollisia mittareita ilmamäärien mittaukseen IV-koneesta ja savupiipusta. Eli saa olla eri mieltä ja esittää jyrääviä argumentteja tai kilpailevia teorioita kommenteissa :)

Hyvää joulua!

Hyvää joulua kaikille blogin lukijoille ja satunnaisille vierailijoille :)

Aaton vastaisen illan -25°C pakkaset alkoivat vähän rasittaa turhan paljon IV-koneen esilämmitystä ja lämminvesivarjaa, mutta ihan positiivista oli, että yläkerrassa oli edes +19°C lämmintä. Viimeksi vastaavien pakkasten aikaa mitattiin kuitenkin alle +17°C lämpötiloja huoneissa.

Mutta ei haittaa yhtään, jos joulun aikana/jälkeen pakkaset hellittävät ;)

Sähkönkulutus joulukuulle

Tässä sähkönkulutuslukemat ajalle 21.11-22.12, suluissa edellinen kuukausi:

IVLP: 1556,9 kWh (912 kWh)
IV: 544,3 kWh (126,9 kWh)
Taloussähkö: 606,8 kWh (231,1 kWh)
Yhteensä: 2708 kWh (1270 kWh)

Tässä kuussa on sitten lämmitetty sähköllä, ja se näkyy. IV koneen kulutus yli nelinkertaistui, ja syynä varmaan se, että LTO-kennon huurteenestona toimiva sähköpatteri on päällä lähes jatkuvasti kun ulkona on kova pakkanen. Eikä tuota voi oikein poiskaan ottaa ettei LTO-kenno pääse jäätymään... Taloussähkön kulutuksen lähes kolminkertaistuminen johtuu myös sähkölämmityksestä. Ennen kuin ilmanvaihtoa säädettiin kuun vaihteessa oli meidän pakko käyttää sähköpatteria yläkerran huoneissa kun siellä laski lämpötilat jo lähelle +17 astetta. Nyt parin viikon ajan minulla on ollut ullakolla IV-koneen ja -kanavien vieressä sähkölämmitin avustamassa lämmön siirtymistä huoneisiin. Tuo lämmitin täytyy nyt varmaan jollain säädöllä pitää päällä koko talven, koska muuten huoneisiin tuleva ilma viilenee liikaa. Tai tätäkin voisi toki testata nyt kun ilmanvaihtoon saatiin lisää lämpöä. Laitoin tuohon nyt sähkönkulutusmittarin kiinni, niin kuukauden päästä voi sitten katsoa miten paljon se syö sähköä.

Laskennallinen lämmitysenergian kulutus per lämmitettävä neliö oli tällä jaksolla 6,8 kWh/m2 (eli talon 195 m2 + talousrakennuksen 34 m2). Tosin tuossa ei ole mukana sähkölämmittimien ylimääräistä kulutusta. Mutta ei ole neliössä mukana ullakkoakaan, joka on kuitenkin samaa ilmatilaa muun talon kanssa.

Toivottavasti tämä oli nyt talven kovin kulutuspiikki. Ilmanvaihtoa on kovasti säädetty viimeisen kuukauden aikana, samoin kuin lämmityskattilaakin. Lämpötilat yläkerrassa ovat nousseet, mutta toivottavasti sähköllä lämmitystä saadaan vähennettyä ja sähkönkulutus saadaan laskemaan.

Olisi tosiaan mielenkiintoista kuulla, miten muilla on sähköä mennyt näillä pakkasilla. Varsinkin IVLP:n kulutusta olisi mielenkiintoista verrata maalämpöpumpputalon sähkönkulutukseen. Lukemia vaan rohkeasti kommentteihin, varmaan joku muukin talonsa sähkönkulutusta seuraa kun vain minä ;)

ilmanvaihtokoneen kimpussa

Käytin eilisen illan hyvin pitkälti ilmanvaihtokoneen sielunelämän tutkimiseen. Ja tutkimus kannatti, koska sieltä löytyi yksi paha asennusmoka. Tuloilmakanavan lämpötila-anturi oli nimittäin jätetty siten, että se käytännössä makasi lämmityspatterin päällä. Eli se ei mitanut niinkään tuloilmaa vaan enemmänkin lämmityspatterin pintalämpötilaa. Ja koska tuo anturi on samalla lämmityspatterin termostaatti, ei lämmitys toiminut oikein. Todellinen tilanne oli se, että kun kone väitti tuloilman olevan 28°C, oli se todellisuudessa 23°C, ja huoneisiin asti tuo ilma tuli n. 22°C. Eli ei se lämpöhäviö ullakolla ollutkaan niin paha kuin miltä näytti, vaan vika oli mittauksessa.

Virittelin siinä sitten lämpötila-anturin sijoitusta, ja sain sen nostettua kauemmas patterista ja enemmän putken suuntaan. Tämä tuotti heti realistisemman mittaustuloksen, mikä antoi IV-koneelle myös uutta voimaa lämmittää ilmaa. Seuraavaksi ilmeni sitten seuraava pullonkaula: 29°C lämmitysvesi riitti nostamaan tuloilman vain 24-25 asteeseen, joka huoneisiin tullessaan oli n. 22,5°C. Eli veteen piti saada lisää lämpöä. Nostin testimielessä veden lämpötilaa nähdäkseni miten käy, ja 35 asteinen lämmitysvesi nosti tuloilman 30 asteeseen. Huoneisiin ilma tuli n. 25 asteisena.

Nyt sitten on edessä tarkempaa säätöä veden lämpötilan suhteen, koska liian korkeaksi en sitä halua nostaa. Sama vesi kun kiertää myös lattiassa, ja niiden lämpötilaa en halua paljoa nykyisestä nostaa. Yön ajaksi jätin lämmitysveden 32 asteeseen, ja säädin lattialämmityksiä pienemmälle. Aamulla tilanne oli seuraava: Tuloilma koneen mielestä 28°C, huoneen päässä 23,8°C. Työhuoneeni lämpötila oli yön aikana noussut 0,5°C (nyt 19,8°C), eli heti oli havaittavissa parannusta! Mutta alakerrassa oli sitten kivilattiat vähän turhankin lämpimiä, kun niiden pintalämpötila oli noussut n. 2°C (Eteisessä lattia nyt n. 27,5°C, en ehtinyt mittaamaan ilman lämpötilaa), mikä ei ollut hirveän hyvä asia kun tuli hieman lämmin kun aamulla puki lapsille ulkovaatteita...

Mutta nyt pääsee uudella innolla taas säätämään lämmityksiä kun on löytynyt selkeä keino tilanteen parantamiseen. Alakerran lattialämmitykset on nyt säädetty aivan minimiin, ja katsotaan mikä on tilanne kun illalla pääsen kotiin. Lämpöpumppu pystyi vielä hyvin pitämään lämmityskattilassa lämpöä yllä (ulkona -8°C, kattila 48°C, eli normaali). Eli ei vaikuttanut veden lämpötilan nosto ainakaan vielä kattilaan negatiivisesti.

Illan tutkimuksen sivutuotteena myös selvisi LTO-kennon teho. Ulkoilma kohtaa sisään tullessaan tosiaan ensin sähköpatterin, mikä toimii periaatteella "päällä jos koneesta ulosmenevä ilma on alle +2°C". Sisäilma koneen mielestä 21°C, ja LTO-kennon jälkeen (ennen varsinaista lämmityspatteria) ilman lämpötila on n. 18°C. Eli nopeasti laskettuna kennon hyötysuhde tällä hetkellä on noin 85%.

Parempaan suuntaan menossa

Talomme lämpenee. Eikä ole uusia lämmittimiä hankittu :)

Tällä hetkellä talossamme käy yksi ylimääräinen sähkölämmitin, joka lämmittää ullakolla IV-koneen vieressä. Tämä on nostanut tuloilman lämpötilan n. 21-22 asteeseen, mikä on osaltaan auttanut varmaan lämpötiloja ylöspäin. Minun on pitänyt jo pitkään käydä laittamassa sähkönkulutusmittari tuohon kiinni katsomaan miten paljon se syö, ehkä viikonloppuna muistaisin tuonkin...

Ilmanvaihto tuntuu myös nostavan lämpöä paremmin yläkertaan. Tai ainakin siltä tuntuu. Paha tietysti sanoa miten paljon huonelämpötilojen nousu johtuu ilmanvaihdon tuloilman lämpenemisestä ja miten paljon IV-säädöistä, mutta ainakin porrasaukossa seistessä tuntuu siltä, että alhaalta tulee enemmän lämmintä ilmaa ylöspäin.

Yksi ongelma talossa lämmityksen suhteen tällä hetkellä on varmaan se, että kaikki talon kivirakenteet ehtivät viilentyä turhan paljon kun lämmitys ei heti toiminut kunnolla. Tämä tarkoittaa toki sitä, että ilman lisäksi pitää myös seinät lämmittää uudelleen. Mutta oikeaan suuntaan ollaan menossa, koska lämpötilat ovat hiljaisessa mutta selkeässä nousussa joka puolella.

Edellinen kirjoitus herätti paljon ja hyviä kommentteja, kiitos niistä! Olisi muuten kiva jos kommentoijat uskaltaisivat käyttää omaa nimeä tai edes nimimerkkiä kommenteissa. Olisi kiva nähdä esim. kun samat henkilöt kirjoittelevat useampia kommentteja. Kommentit ovat hyviä, ja arvostan niitä suuresti, olisin vaan kiva nähdä kuka niitä kirjoitaa ;)

Maalämpö vs. IVLP on ehdottomasti mielenkiintoinen vertailu, koska periaattessa noissahan on sama tekniikka sisällä, erona vaan se tuleeko lämpö koneeseen maan alta vai ulkoilmasta. Jos joku asuu samankokoisessa talossa jota lämmittää maalämpöpumpulla, niin olisi mielenkiintoista kuulla miten paljon sähköä pumppu vie näillä pakkasilla. Keskiviikkona on minulta tulossa taas uudet sähkönkulutuslukemat, joten vaikka sinne kommentteihin :)

Talomme lämmitysjärjestelmä

Ajattelin tässä avata vielä kokonaisuuteena talomme lämmitysjärjestelmän, kun siitä on muutamassa kommenttiketjussa herännyt kysymyksiä. Ensin perustiedot talosta: Talossamme on huoneistoalaa 195 m2 (n. 100 m2 per kerros). Siihen päälle vielä ullakkoa n. 80 m2 ( joka suurelta osin <160 cm tilaa), ja puolilämmintä varastotilaa talousrakennuksessa 34 m2. Talossa on lämmitettäviä kuutioita energiatodistuksen mukaan 538 m3, mutta tuossa ei mielestäni ole ullakkoa mukana, joka lisää nopeasti laskettuna n.90 m3. Eristepaksuudet, u-arvot ja muut löytyvät täältä.

Lämpöä taloomme tuottaa CTC EcoAir illma-vesi lämpöpumppu. Lämmityskattilana CTC EcoEl, jossa on varalämmönlähteenä sähkövastukset. Vesikiertoinen lattialämmitys meillä on alakerrassa ja yläkerran vessassa kivilattian alla. Yläkerrassa ei siis lattialämmitystä muualla ole. Lattialämmitys on myös talousrakennuksessa, eli yhteensä lattialämmitettävää alaa on n. 134 m2. Ilmanvaihdon kautta olisi tarkoitus saada lämpö leviämään yläkerran huoneisiin. IV-kone on ullakolla, eli periaatteessa lämpimässä tilassa. IV-putkia on yritetty eristää, jotta lämpö pääsisi ullakolta huoneisiin asti. Ilmaa koneessa lämmitää vesipatteri, joka on samassa verkostossa lattialämmitysveden kanssa.

Lämmityskattilasta lämmitysverkostoon lähtevä vesi on säädetty 28-29 asteiseksi. Kattila säätää tuota itse ulkolämpötilan mukaan. Tuo riittää hyvin pitämään lattiat sopivan lämpöisinä. Alakerran kivilattoiden alla (n. 40 m2) vesi kiertää jatkuvasti, ja se on jakotukista rajoitettu suht pienelle. Olohuoneen parkettilattian alla olevaa lämmitystä ohjataan termostaatilla. Varastossa ja autotallissa lattialämmitystä säädetään jakotukilta, ja sieltä on pistetty venttiilit niin kiinni kuin mahdollista. -10°C ulkolämpötilassa varastossa on ollut n. +9°C. Normaalisti IVLP lämmittää kattilan veden 49 asteiseksi. Kun lämpötila laskee alle -10°C alkaa teho hiipumaan, ja -15°C pakkasessa kattila pysyy enää 45 asteisena.

IV-koneesta tuloilman lämpötila on säädetty maksimiin, jota rajoittaa toki tuo verkostossa pyörivän vedenlämpötila. Jos kone väittää ilman lähtevän +28°C, niin se viilenee kuitenkin putkistossa sen verran, että huoneisiin tullessa se on n. 22 asteista. Ja tämä nyt kun ullakolla on sähkölämmitin IV-koneen vieressä, ja lämpötila siinä on n. 20°C. Eli kevyet eristekerrokset putkien ympärillä eivät riitä. Eikä sitä villaa nyt loputtomasti voi putkien ympärille laittaa. Koska ullakkoa en myöskään halua erikseen sähköllä lämmittää, alkaa IV-lämmityksen raja olla tässä.

Lämpöä taloon tuottaa myös varaava takka. Takka on alakerrassa keskellä taloa, ja heti edessä on porrasaukko, eli lämmön pitäisi siitä teoriassa levitä yläkertaan aika hyvin. Takkaa on talven alettua poltettu päivittäin, mutta jotenkin tuntuu, että takan lämpö ei pääse leviämään talossa riittävän hyvin. Syylliseksi tähän olen epäillyt koneellista ilmanvaihtoa, mutta ilman testisavuja tai IV-koneen pidempiaikaista sammutusta tuota on paha todentaa. Ja toisaalta ei haluaisi näillä pakkasilla nyt taloa turhaan kylmettää testaamalla miten käy jos takkaa ei lämmitetäkään. Ilmanvaihto on nyt säädetty niin, että alakerran pitäisi olla ylipaineinen yläkertaan nähden, joten uskotaan nyt vaan, että takan lämmöstä on jotain hyötyä :)

Ja mikä on sisälämpötila tänään kun ulkona on ollut n. -8°C pakkasta? Kun tulin kotiin neljän maissa, ja talo oli ollut päivän tyhjillään ja ilmanvaihto minimissä oli alakerrassa olohuoneessa 21,4°C (Lattialämmitys säädetty 21°C). Takan vieressä oleva mittari (talon kuumin paikka varmaan) näytti 25,7°C ja takka tuntui edelleen lämpimältä eilisen illan lämmityksen jäljiltä. Yläkerrassa työhuoneeni mittari näytti 19,4°C ja ikkunalaudalla 16,8°C. Makuuhuoneissa oli 18,8-19,6°C. Eilen illalla yläkerran mittarit näyttivät noin asteen enemmän. Kaikki on tietysti suhteellista, mutta minusta tässä huoneessa on ihan mukava olla. Ja jalassa ei ole villasukkia eikä päällä pitkähihaista paitaakaan ;)

Mutta tuossa seinän takana 2 v. tyttömme huoneessa on liian kylmä jos sitä ei lämmitetä näillä pakkasilla. Mutta lämmittämiseen itseasiassa riittää ilmankostutin, joita meillä on talossa tällä hetkellä kaksi kappaletta, koska totesimme ilmankosteuden olevan muuten aivan liian alhainen. Tuossa Ufoxissa on 165W sähkövastus millä se vettä "keittää", joten hirveän suuresta lämmitystehosta ei ole kyse. -15°C pakkasilla tosin muuallakin on kaivattu lisälämpöä, joten katsotaan nyt päädytäänkö tässä vielä hankkimaan kiinteät sähkölämmittimet huoneisiin jos ei muuta keksitä...

Lämpöä vaikka pakolla...

Kovien pakkasten taas lähestyessä piti ottaa käyttöön kovat keinot: Sähkölämmitin :)

Meillä oli tuossa aiempien pakkasten aikana myös yksi lämmitin käytössä. Eli yksi siirrettävä sähköpatteri, jolla sai lämmitettyä yhtä huonetta kerrallaan. Kävin viime viikolla hakemassa Clas Ohlsonilta toisen lämmittimen, kun totesin että pakko jotain tehdä.

Mutta lämpöä on nyt yläkertaan saatu paremmin, eikä pelkästään sähköllä, vaan nyt viikonloppuna on takkaa lämmitetty kaksi kertaa päivässä, aamulla ja illalla. Tätä ei tietenkään ole voitu arkisin tehdä, ja tuolla oli varmaan myös iso vaikutus. Mutta iso oli myös vaikutus, kun pistin tuon uuden lämmittimen ullakolle IV-koneen ympäristöä lämmittämään. Ullakon lämpömittari nousi 18 asteesta 20 asteeseen, ja samoin tuloilman lämpötila on noussut n. 2°C. Tämä jo yksinään auttoi nostamaan lämpötiloja niissä huoneissa missä ilmanvaihto toimii edes jotenkin. Ja sitten tuo yksi huone missä IV:n lämmöstä ei ole mitään iloa on pidetty lämpimänä tuolla toisella sähköpatterilla. IVLP:n toimintaa olen myös säätänyt (mm. lämmitysvesi ei enää nouse yli 29°C), ja se tuntuu toimivan huomattavasti paremmin nyt kun ulkona on -15°C.

Mutta nämä kaikki keinot yhdessä ovat tehneet yläkerrasta oikein mukavan lämpöisen. Tässä työhuoneessa ikkunalaudalla oleva mittari näyttää sisälle +17,4°C ja ulos -14,5°C. Huoneen toisella laidalla mittari näyttää +19,9°C. Ja suunnilleen samoja lukemia näyttävät myös muut yläkerrassa olevat mittarit. Eli ihan hyvä. Sähköä tietty kuluu kun talossa on kaksi "ylimääräistä" 750W lämmitintä. Onneksi nuo eivät kuitenkaan jatkuvasti käy kun on termostaatit noissakin. Ja puita riittää vielä ainakin toistaiseksi poltettavaksi :)

Mutta varmaan tässä on kohta pakko hankkia jotain kiinteitä sähköpattereita, tai IV-hormiin lisälämmitin. Ei näistä -15°C pakkasista muuten selvitä...

Alipaine vs. ylipaine ja lämpötilat

Olen nyt tässä pari viikkoa tosiaan säätänyt ilmanvaihtoa, tavoitteena saada lämpöä yläkertaan ja poistaa talossa vallitseva alipaine. Paine-eroksi tavoittelen nollatilannetta tai lievää ylipainetta. Vallitseva paine-ero on sikäli hankala todentaa, kun ei ole IV-koneessa sellaista mittaria joka tilanteen kertoisi. Mutta pari mittaria sentään on: Miten takka lähtee vetämään, aukeaako ulko-ovi miten helposti (kova alipaine haluaa pitää oven kiinni), ja työhuoneen ikkunalaudalla oleva lämpömittari.

Jaa että miten lämpömittari kertoo paine-eron? Jos ikkunan läpi vuotaa kylmää ilmaa alipaineen takia, tipahtaa lämpömittarin lukema -5°C ulkolämpötilassa 0,5°C. Ja tämän olen todentanut suht varmasti vertaamalla n. metrin päässä ikkunasta ja huoneen toisella laidalla oleviin mittareihin, jotka eivät tuosta vaihdosta huomaa mitään.

Tällä hetkellä talossa vallitsee normaalioloissa ylipaine tai nollatilanne. Sitä en osaa sanoa kumpi. Mutta iso paine-ero ei ole, sillä kun takkaan laitetaan tuli, tekee hormista ulos virtaava ilma talosta taas alipaineisen. Tämä arvaus perustuu juuri tuohon lämpömittariin. Kun takassa palaa tuli, tipahtaa ikkunalaudalla lämpötila. Kun tuli sammuu ja pelti suljetaan nousee lämpötila takaisin. Ja tosiaan mikään muu huoneessa oleva lämpömittari ei näytä muutosta (parhaillaan minulla on ollut kolmessa pisteessä mittaus).

Joo ehkä tämä lämpötilojen tarkkailu alkaa mennä vähän pakkomielteen puolelle, kun tällä hetkellä talossa on sisällä kahdeksan lämpömittaria :) Yksi ullakolla (+18°C) kaksi kiinteää olohuoneessa (toinen termostaattina, n. +21°C, toinen takan vieressä, +24-26,5°C riippuen takan lämpötilasta), yksi kiinteästi työhuoneen ikkunalaudalla+ulkomittari (sisällä n. +17°C kun ulkona -5°C), yksi työhuoneen toisella laidalla ja ulkoanturi IV-tuloputkessa (n. +18,5°C, tuloilma n. +20°C joka IV-koneelta lähtiessä oli 26-28°C) ja sitten vielä kolme mitkä kiertävät tarpeen mukaan huoneissa. Ja kahdessa noissa kiertävässä on myös ilmankosteusmittari, yritän sitäkin tässä seurata. Niin ja sitten on tietysti vielä pintalämpömittari tarkempiin tutkimuksiin ;)

Mutta vieläkään en osaa sanoa, miksi lämpö ei nouse porrasaukosta yläkertaan tämän paremmin. Samoin luulisi, että ullakolla olisi lämpimämpi kuin yläkerrassa kun ullakko on talon parhaiten eristetty tila ja edelleenkin lämmön pitäisi mielestäni nousta ylöspäin. Ullakolla on monia hyviä reittejä, mistä lämpö voisi sinne alhaalta vuotaa, ja IV-putkista katoavan lämmön luulisi lämmittävän ullakkoa. Ullakon ja yläkerran välissä on vain puupanelikatto ja ontelolaatta jonka päällä tasoitekerros. Ei mitään lämmöneristystä. Yläkerran aulan ja ullakon välissä vain kipsilevyä ja puupaneli. Ja ilmanvaihdon ullakolla pitäisi olla alipaineinen (tilassa melkein kiinni oleva tuloventtiili ja täysin auki oleva poisto). Omat fysiikan tiedot eivät enää tässä kohtaa riitä. Kukakohan fyysikko osaisi minulle selittää mikä ihme yläkertaa ja ullakkoa viilentää näin tehokkaasti ja miksi lämpö ei meillä nouse ylöspäin?

Olisi näköjään pitänyt yrittää saada tämä meidän talo johonkin VTT:n,TKK:n, Motivan tai vastaavaan passiivitalotutkimuksiin, niin olisi joku asiantuntija selvittämässä mitä tässä talossa sisällä oikein tapahtuu...

Millä passiivitalo lämpenee?

Millä passiivitalo lämpenee? Tätä kysymystä olen nyt tässä pohtinut samalla kun olen miettinyt millä tähän meidän passiivitaloon saisi sitä lämpöä myös yläkertaan paremmin. Passiivitalo -määritelmän mukaan talon pitäisi lämmetä pääasiassa ihmisten ja sähkölaitteiden tuottamalla hukkalämmöllä. Mutta mitenkäs on kun kaikki valot ja sähkölaitteet ovat parasta A-luokkaa?

Meillä taitaa talossa olla tasan kaksi hehkulamppua, ja ehkä kolme halogeenilamppua (joista yksi saunan kuituvalo ja toinen liesituuletin). Kaikki muu on LEDejä ja loisteputkia. Ne eivät taloa hirveästi lämmitä. Kylmälaitteet on sijoiteltu optimaalisesti, ja ne ovat uusia ja energiatehokkaita. Eli eivät paljoa lämmitä. Tietokoneistakaan ei saa lämpöä hirveästi, kannettavia ja yksi suht vähän sähköä syövä pöytäkone. Ja eivät nekään ole päällä hirväen montaa tuntia päivässä. Vanha putkitelkkari nyt varmaan jotain lämpöä tekee, mutta eipä sitäkään katsota montaa tuntia päivässä. Eli aika vähän meillä varmaan sitä hukkalämpöä muodostuu muusta kuin ihmisistä.

Meidän talon ilmanvaihto on tosiaan suunniteltu sen verran päin p:tä, että sillä lämpö ei kunnolla leviä. Yläkerran huoneissa neljä tuloventtiiliä viidestä on huoneen oven vieressä, eli lämpö puhalletaan suunnilleen suoraan aulaan. Eli vaikka putkesta tulisikin huomattavasti lämpimämpää ilmaa, ei se hirveän hyvin varmaan koko huonetta lämmittäisi. Varsinkin jos talo on alipaineinen, ja ilmanvaihto vetää vielä ikkunoiden kautta kylmää ilmaa taloon. Vaikka ikkunat ovatkin markkinoiden tiiveimmät ja karmit teipattu umpeen, vuotaa sieltä kuitenkin enemmän ilmaa kuin betoniseinästä. Olen nyt viikon verran yrittänyt saada ilmanvaihtoa toimimaan paremmin. Jotenkin tuntuu, että tuossa rappusaukossa on joku ihme ilmapatja, joka estää lämmön nousun siitä yläkertaan. Alakerrassa takan edessä (eli portaissa) saattaa lämpömittari näyttää 25°C kun takka on juuri lämmitetty ja luukut avattu, mutta kaksi metriä korkeammalla mittari näyttää 19,5°C. Miksi ihmeeessä perusfysiikka (lämmin ilma nousee ylöspäin) ei meidän talossa toimi?

Kokeilin tuossa yksi ilta sammuttaa ilmanvaihdon, ja katsoa miten lämpö leviäisi jos IV-kone ei sitä häiritsisi. Kahden tunnin testijakson aikana ei nyt toki ihmeitä tapahtunut, mutta jotain tuokin auttoi. Tavallista suurempaa lämmön nousua nimittäin oli havaittavissa. Suurin nousu tapahtui työhuoneeni ikkunalaudalla. Ikkunalaudalla sisäpuolella oleva lämpömittari näytti ennen IV-koneen sammutusta noin asteen vähemmän kuin huoneen toisessa nurkassa oleva mittari. Kun ilmanvaihto oli ollut hetken sammutettuna, nousi lukema samaksi. Tosin IV-konetta ei pakkasilla uskalla hirveän pitkäksi aikaa sammuttaa, ettei se pääse jäätymään (vesipatterikone kuitenkin).  Mutta selkeästi ilman alipainetta lämpö leviäisi huomattavasti paremmin myös huoneen ulkoseinille. Sen jälkeen olenkin yrittänyt saavuttaa samaa tulosta hakemalla IV-konetta säätämällä taloon ylipainetta, mutta vielä en ole siinä kunnolla onnistunut...

Säätöä, säätöä, säätöä. Näillä n. -5°C pakkasilla yläkerrassa on suunnilleen +19°C. Mikä on itseasiassa ainakin minun mielestäni ihan mukava. Ei tee yhtään mieli vetää villasukkia jalkaan tms. Mutta toisaalta 2 v. tyttömme huoneessa on yöllä +18°C, mikä voi olla jo vähän liian vähän. Tuo huone on jostain syystä muita kylmempi, vaikka on etelä-länsi nurkassa ja alla on ihan lämmintä tilaa, samoin kun muuallakin. Pahoin vaan pelkään, että kun ilmat tästä taas kylmenevät, alkavat lämpötilat sisällä putoamaan...

Lämpenee :)

Keskiviikkona LVI-urakoitsijamme kävi meillä virittämässä ilmanvaihtoa parempaan suuntaan. IV-kanavia eristettiin, jotta lämpö pääsisi ullakolta alas, ja koko talon ilmanvaihto säädettiin uusiksi. Uudelleensäädön tavoitteena oli saada ilma virtaamaan alakerrasta yläkertaan, jotta lämpö leviäisi talossa paremmin. Samalla pyrittiin myös pienentämään talossa vallitsevaa alipainetta lähemmäs nollatilaa.

Mitään välitöntä ilmanstonmuutosta ei tietenkään tapahtunut, mutta en toki sellaista odottanutkaan. Talon sisärakenteet ovat päässet pahasti viilenemään (17-18 asteeseen) joten aika paljon on betonimassaa joka pitäisi saada uudelleen lämpenemään. Tätä onneksi auttaa pakkasten lievä hellittäminen. Aamulla ulkona oli enää -8°C pakkasta ja pari päivää meni -2- -5 asteessa. Lämpöpumppukin näyttää pitäneen tästä muutoksesta, ja kattila lämpenee huomattavasti paremmin :)

Yläkerran huonelämpötiloihin on saatu nyt tässä parin päivän aikana reilun asteen nousu, ja selkeästi takan lämpö nousee paremmin yläkerran aulaan. Nyt täytyy vaan toivoa, että kovia pakkasia ei ihan heti tule uudestaan, jotta saataisiin talon runko lämpenemään. Ullakolla lämpötila on edelleen +17, mutta IV-putkista tulee jo asteen lämpimämpää ilmaa. Nyt luultavasti suurin viilennys tapahtuu huoneiden puolella, jossa ollaan kuitenkin edelleen n. +19 asteessa.

Ehkä tästä talvesta vielä selvitään ilmaan sähköpattereiden hankimista joka huoneeseen :)

Kylmää on...

Aamulla kasin aikaan työhuoneeni ikkunalla oleva mittari näytti ulos -15,6°C ja sisälle +15,6°C. Tuo mittari on siis sisäpuolella ikkunalaudalla kiinni ikkunassa. Huoneen toisella laidalla oven vieressä oleva mittari näytti +17,5°C, eli vähän turhan kylmäksi tämä yläkerta nyt menee.

Yläkerran ongelmana on nyt se, että mistään ei tule tänne lämpöä. Ilmanvaihto on suunniteltu päin p:tä, ja sitä ei nyt sitten saatu säädettyä paremmaksi ennen näitä pakkasia. Ilmanvaihdon ongelma on se, että yläkerta on ylipaineinen alakertaan nähden. Eli tarkoittaa sitä, että yläkerrasta ilmanvaihto tunkee kylmää ilmaa alakertaan niin kovalla teholla, että lämpö ei pääse nousemaan sieltä ylös. Tämän huomaa hyvin seisomalla rappusissa kun takkaa lämmitetään. Tiettyyn pisteesen asti takasta säteilevä lämpö vielä tuntuu, mutta sitten iskee naamalle kylmä ilmavirtaus ylhäältä. Ja yläkerran aulassa rappusaukon vieressä oleva mittari näytti eilen 18.8°C kun takka oli lämmitetty ja luukut avattu. Alakerrassa on ihan hyvä lämpötila, ja siellä on lattialämmitys kuitenkin aika pienelle teholle säädetty.

Ullakolla on n. +18°C, ja siellä kulkevat IV putket viilenevät sen verran pahasti, että IV-koneelta lähtevä lämpö ei pääse huoneisiin asti kunnolla. Jos IV-koneelta lähtee ilma +28°C, niin huoneeseen se tulee +20,6°C. Ja tuo ei nyt riitä tekemään huoneista normaalilämpöisiä. Osasyy perjantaina alkaneeseen IVLP ongelmaan on ilmeisesti juuri tässä: IV-koneella vesipatteri on jatkuvasti täysillä, mikä syö aivan liikaa lämpöenergiaa verkostosta. Tosin oli tuossa muutakin pientä säätövikaa mitä korjasin putkimiehen opastuksella.

Viime viikolla kun lämpötila ulkona oli yli -10°C sai IVLP helposti pidettyä kattilan +48 asteisena. Tänä aamuna näyttää siltä, että kattilan lämpö ei nouse yli +41°C. Eli pakko pistää sähkövastus päälle jos haluaa ilalla lämpimään suihkuun...

Onko näistä meidän seinistä nyt sitten pitämään pakkanen ulkona? Sanoisin kyllä, kunhan saadaan sisäilmasto kuntoon. Kiertelin juuri taloa pintalämpömittarin kanssa kun ulkona on n. -14°C. Alakerrassa olohuoneessa lämpömittari näytti 21,2°C, ja pintalämpömittari antoi samasta pisteestä lukemaksi 21,8°C. Suoraan kolmen metrin päässä tästä on ulkoseinä, joka antoi lukemaksi 21,2°C. Alakerran ulkoseinien pintalämpötila oli väillä 20,8°C-21,4°C. Yläkerrassa työhuoneessa lännen puoleinen ulkoseinä näytti 18,3°C kun sisäseinä antoi 18,6°C. Pohjoisseinä 17,6°C, ja huoneen/talon ulkonurkassa mittari näytti 17°C. Referenssinä vielä lattia: 19,6°C.

Toivotaan, että IV-urakoitsijamme pääsisi alkuviikosta säätämään ilmanvaihtoa parempaan suuntaan ja eristämään kunnolla tuloilman putken. Ja toivotaan myös, että tuo korjaus riittää nostamaan yläkerran lämpötilat n. +20 asteeseen, mikä olisi tavoite, koska muuten ei auta kun hankkia sähköpatterit tällaisten pakkasten varalle...

IVLP teho loppui

Tänä aamuna ulkona oli meillä -13°C pakkasta. Menin heti mielenkiinnosta katsomaan miten lämpöpumppu (CTC EcoAir) on tuosta selvinnyt, ja eihän se ollutkaan. Lämpöpumpun ulkoyksikkö kyllä pyöri, mutta ei tuntunut saavan kattilaa lämmitetyä yli 36 asteiseksi (tavoitelämpö 50°C). Lämminvesivaraajassamme (CTC EcoEl) on sähkövastukset ylhäällä ja alhaalla, ja alaosaa lämmittää pääasiassa lämpöpumppu. Mutta tosiaan pumpun tehot eivät riittäneet, joten yläosan sähkövastus oli napsahtanut päälle.

Koska totesin, että lämpöpumpusta ei ollut enää mitään hyötyä, muutin sen pakkasrajaa -15 asteesta -12 asteeseen (ulkona pumpulla oli -13). Pumppu sammui, ja myös varaajan alaosan sähkövastus meni päälle. Eli näillä pakkasilla meillä on sitten sähkölämmitys talossa.

Tuon laitteen käyttölogiikassa on muuten pieni pakkasen mentävä aukko. Se nimittäin tulkitsee pakkasrajan vähän liian tiukasti. Lämpöpumpun ulkoyksikköhän viilentää ilmaa sen edessä, ja tämä aiheutti seuraavan mielenkiintoisen ilmiön:
1. Lämpötila ulkona -13, kompressori estetty, alempi sähkövastus lämmittää.
2. Lämpötila nousee -12, kompressori käynnistyy, sähkövastus pois.
3. Kompressori viilentää ilman -13 asteeseen. Kompressorin pakkasraja => 1.

Ja tässä kierrossa ei montaa minuuttia mennyt. Ei ollut valitettavasi aikaa jäädä enempää laitetta säätämään kun piti töihin lähteä.  Onneksi tuo ylempi sähkövastus ainakin toimii, joten ei pitäisi lämpimän veden loppua talosta.

Sähkönkulutus marraskuulle

Sää kylmenee ja sähkönkulutus kasvaa. Tässä uusimmat lukemat, suluissa viime kuu:

IVLP: 912 kWh (549,9 kWh)
IV: 126,9 kWh (91,6 kWh)
Taloussähkö: 231,1 kWh (223,5 kWh)
Yhteensä: 1270 kWh (865 kWh)

Lämmityksen osuus siis odotetusti noussut, mutta nyt onkin ollut ihan oikeita pakkasiakin. Ilmanvaihtoa säädettiin vähän kovemmalle (Olimme kuulemma pitäneet turhan pienellä), ja näkyy tuossa myös LTO-kennon huurtumisen eston sähköpatterin kulutus. Tuo oli jostain syystä alunperin säädetty ihan ihme asetuksille. Nyt lämmitin menee päälle, kun poistoilman (kennon jälkeen) lämpötila laskee +2 asteeseen.

Varsinaiseen lämmitykseen (+käyttövesi) meni viime kuussa siis keskimäärin 2,6 kWh/ bruttoneliö. Tosin en tiedä onko tuota mitään järkeä laskea bruttoneliöillä (muuta kuin energiatodistukseen), koska tuo lukema on laskettu talon ulkomittojen mukaan. Kun lasketaan talon huoneistoala+varasto ja autotalli tulee lukemaksi 4 kWh/m2.

Meillä on edelleen hieman haasteita ilmanvaihdon kanssa, mikä tarkoittaa sitä ettei se lämmitä taloa kunnolla, ja lämpö ei leviä kuten olisi tarve. Täytyy toivoa, että kun kaikki saadaan kuntoon saadaan myös yläkerrassa lämmöt nousemaan. nyt täällä on hieman turhan viileää. Tuossa pöydällä oleva mittari näyttää 19.4°C.

Ensi viikolle onkin sitten ennustettu kunnon pakkasia. Saa nähdä miten käy...

Ensimmäinen lumilinna :)

Aina pitää jotain rakentaa. Tänään lumimyrskyn jälkeen alkoi lapsilta tulla tilauksia lumilinnasta ja lumiukosta. Isoa linnaa ei vielä saanyt tehtyä, mutta jotain sentäs. Ensimmäinen lumilinna ja lumiukko meidän tontilla :)

Ilmanvaihdon säätämistä

Ilmojen kylmetessä on tullut meillekin vastaan lämmityksen ja ilmanvaihdon säätäminen kylmenevään ilmaan sopivaksi. Vaikka eristettä riittää talon ulkokuoressa, viilentävät pakkaset silti taloa. Alakerrassa lämmitystä säätelee takkaa ja kivilattioiden lattialämmitys, eikä parkettilattian (n. 60% alakerrasta) alla olevaa lämmitystä ole tarvinnut pahemmin käyttää. Ilmanvaihdon oli tarkoitus olla päävastuullinen lämmön levittämisessä yläkertaan. Tässä on kuitenkin todettu hieman ongelmia, kuten muutenkin ilmanvaihdon kanssa. Eli pientä hienosäätöä vielä tarvitaan sen osalta.

Ensimmäinen ongelma oli se, että yläkerta oli ylipaineinen alakertaan nähden, mikä tehokkaasti häiritsi lämmön leviämistä takan luota ylös. Ilmanvaihtoa säädettiin tarkoituksena saada paine-ero toiseen suuntaan, mikä tuntui hieman parantavan tilannetta.

Toinen havaittu ongelma oli ilmanvaihdon tuloilman viileys. Ilmanvaihtokone lämmittää tuloilman ensin lämmöntalteenottokennolla, ja sen jälkeen vesipatterilla. Vaikka IV-kone mielestään puskee ulos 28°C ilmaa, tulee putken päästä ulos n. 21,5°C lämpöistä ilmaa. Mihin lämpö katoaa matkalla? No ilmanvaihtokanaviin tietenkin. IV-kone majailee meillä ullakolla, joka on samaa ilmatilaa muun talon kanssa, eli periaatteessa lämmintä tilaa. Lämpötila siellä on n. 20-21°C, mikä on kuitenkin sen verran viileää, että tilassa olevat peltiset IV-putket kadottavat lämpönsä siellä ennen kuin pääsevät huoneiden puolelle. Testasin asian pistämällä lämpömittarin nuohousluukusta sisään juuri ennen mutkaa ullakolta alas, ja se näytti n. 23,5°C. Tästäkin olen jo LVI-urakoitsijamme kanssa jutellut, ja tuohon olisi tarkoitus laittaa eristettä putkien ympärille ullakon puolelle. Olisi nimittäin hyvä saada tuohon ilmanvaihdolla lämmitykseen hieman enemmän säätövaraa talvea ajatellen. Nyt on nimittäin suunnilleen maksimilämmitys päällä, kun vesiputkessa kiertää 29°C vesi, joka on juuri sopiva alakerran lattialämmitykseen. Nämä mittaukset tein kun ulkona oli pari astetta pakkasta.

Kolmas ongelma minkä olen todennut, on talon kova alipaine. Perinteisesti talosta halutaan tehdä koneellisella ilmanvaihdolla alipaineinen, jotta kostea sisäilma ei tunge ulkoseiniin kastelemaan siellä olevia rakenteita. No nyt sitten herää hyvä kysymys: Jos talon ulkoseinä on betonia, uretaania ja tiiltä, niin mikä näistä kärsii kosteudesta? Vastaus on: Ei mikään. Minkään noista ei pitäisi homehtua, eli ei pitäisi olla rakenteellista syytä alipaineeseen. No mitä haittaa siitä alipaineesta sitten on? Koska talo on erittäin tiivis (vuotoluku 0,3), ei rakenteiden läpi juurikaan vuoda sitä paine-eron tahtomaa korvausilmaa, vaan ilma tulee todennäköisesti sisään savupiipun ja liesituulettimen hormin kautta. Tämän voi todeta nenällä, kun kävelee takan ohi: Savunhajua havaittavissa, vaikka takkaa ei ole poltettu moneen päivään. Lisäksi kun lämmitystä ei paljoa ole, tuntuu jokainen kylmänä taloon tuleva ilmakuutio heti lämpötilassa.

Ilmanvaihdon paine-eron säätön olen nyt yrittänyt saada kommentteja asiantuntevilta tahoilta omien teorioiden tueksi. Oma suunnitelma on, että talosta pitäisi tehdä lievästi ylipaineinen, mielellään hyvin pienellä paine-erolla. Silloin lähes kaikki ilmanvaihto (ja vuotoilma) kulkisi IV-koneen lämmöntalteenottokennon kautta. Ylipaine aiheuttaisi myös sen, että kylmää ilmaa ei vuoda sisälle esim. ikkunoiden kohdalta, mikä parantaisi lämpötiloja. Toki siinä varmaan vuotaa lämpöenergiaa rakenteiden kautta pihalle, mutta onko tilanne sen parempi, jos ilmanvuodon mukana tulee kylmää ilmaa sisälle? Pitää se ilma kuitenkin lämmittää, ja kun yläkerrassa ei ole lämmitystä niin mikäs sen ilman lämmittää?

Tämä on taas niitä asioita, mitä ei yhtään osannut suunnitella silloin kun taloa suunniteltiin tai rakennettiin. LVI-suunnittelijalla ei ollut mitään kokemusta passiivitaloista, joten suunnitelmat varmaan menivät siltä osin perinteisen kaavan mukaan. Nyt täytyy sitten kokeilemalla yrittää selvittää miten tilannetta saisi parannettua. Katsotaan milloin saadaan ilmanvaihtoa säädettyä. Kerron sitten miten kävi :)

Miekkateline seinälle

Silloin joskus kun vielä oli aikaa (ennen lapsia ja taloa), oli yksi harrastukseni historiallinen miekkailu. Eli siis miekkailua oikeilla keskiaikaisilla miekoilla, eikä millään nykyaikaisilla "sukkapuikoilla". Miekoilla oli vanhassa asunnossa kunniapaikka olohuoneessa, ja niinhän ne piti nytkin saada näkyviin. Tosin miekkateline piti uusia, koska vanha puinen ei oikein sopinut suunniteltuun paikkaan verhoilukivellä päällystetylle takkaseinälle. Marian veli Johannes on ansioitunut metallitöissä (ja itsekin harrastaa historiaa ja miekkailua), joten häneltä pyydettiin tuparilahjaksi takorautainen miekkateline. Ja tänään se sitten saatiin lopulta taloon ja paikalleen:

Siinä ne nyt sitten odottavat jos tässä ehtisi joskus palata harrastuksen pariin. Viisi vuotta ehdin lajia aika tiiviisti harrastamaan kunnes piti lopettaa ajanpuutteen takia. Miekat eivät siis ole koriste-esineitä, vaan kaikkia on käytetty. Ja niissä on riittävästi naarmuja ja koloja todisteena toisten miekkojen kohtaamisesta :D Jos miekat kiinnostavat, niin ylhäältä alaspäin: Smallsword (n. 1700 luku), kaksi pitkää miekka (n.1300-1500 luvut), yhden käden miekka (n.1000-1300 luvut), ja rapiiri (Rapier, n. 1500-1600 luvut). Miekat ovat historiallisten mallien kopioita, tylsiä harjoitusmiekkoja. Terävää miekkaa en koskaan hankkinut, koska eipä sellaisella hirveästi käyttöä olisi... (Tosin on sellaista tullut kokeiltua bambumattojen pätkimiseen ;) Miekkailukoulun sivuilta löytyy myös lisää tietoa aiheesta.

Tässä vielä kuva koko seinästä. Olohuoneen keskipiste :)

Halkoja tekemässä

Pihakivetyksen valmistumisen jälkeen hyviä ulkoilusäitä on hyödynnetty halkojen tekoon. Viime lauantaina meni n. 6 tuntia puita pätkiessä ja halkoessa. Tänään meni taas aamupäivä halkoja hakkaammassa. Puita on kuskattu varastoon pääasiassa kottikärryillä, mutta saatiin tähänkin yksi rekkakuski avuksi:

Ja onhan niitä halkoja jo varastoon kertynytkin (ikkunan alta on jo käytettykin):

 Tämän verran on valmiiksi pätkittyjä puita odottamassa halkomista:

Ja tämän verran rungon pätkiä odottaa vielä pätkimistä:

Viime syksynä kaadoimme isäni kanssa n. 60 puuta tontiltamme. Tuossa ne sitten ovat sen vuoden verran kasassa maaneet. Nyt pitäisi yrittää saada ne kuivaan ennen kuin ne pääsevät mätänemään...

KNX ohjauspaneli

Pihatöiden loputtua on ollut taas aikaa muihinkin hommiin, kuten talon KNX ohjauspanelin ohjelmointiin. Meillä on alakerrassa keskeisellä paikalla kosketusnäyttö-ohjauspaneli, josta pääsee ohjaamaan kaikkia KNX-väylään liitettyjä laitteita. Tai pääsee jos joku tekee ohjauspaneliin sopivat sivut :)

Tämäkin homma on edennyt hyppäyksin. Silloin kun on pitänyt ehdottomasti saada joku juttu tehtyä on sille otettu aika, mutta muuten mitään yleistä kehitystyötä ei ole tapahtunut kuin harvoin. Paneliin oli tehty alunperin jonkinlainen oletusasetuksille ohjelmointi, mutta aika paljon sitä on tullut muutettua. Suurimpana työnä täysi graafisen käyttöliittymän suunnittelu, sillä pitäähän tuon näyttää hienolta ;) Tässä videoesittely siitä mitä tällä hetkellä on valmiina:

Teema on varmaan tunnistettavissa, jos on yhtään Scifi lähellä sydäntä :D

Tuon näytön ohjelmointi on sikäli rasittavaa, että se on aivan liian rajoittunutta. Paljon puuttuu asioita mitä haluaisi hyödyntää. Tokihan sillä saa tehtyä kaikenlaista, mutta jos mennään yhtään pidemmälle kuin on/off toimintojen tai numeraalisten tietojen näyttöön niin alkaa tulla rajat vastaan. Esimerkiksi yhden sivun elementtimäärä on rajoitettu kuuuteentoista. Ja tuo raja alkaa paukkua jo aika nopeasti, varsinkin kun joka sivulle tulee pakosta 3 elementtiä: paluu etusivulle, päivänmäärä ja kellonaika.

Etusivulle on laitettu ne useimmiten tarvitut toiminnot ja olennaisimmat lämpötilatiedot. Vasemmasta laidasta pääsee hyppimään muille sivuille, jotka kaikki eivät ole vielä valmiita. (Tai perustoiminnallisuus on mutta ei oikealla teemalla). Lämmitys-sivulla pääsee ohjaamaan sitä talon ainoaa termostaattia (olohuoneessa), ja tästä saa myös päälle ulkopistorasiat auton lämmitykseen. Ajastuksia pääsee myös tekemään, eli voi tilata auton lämmityksen aamuksi. Lämpökäyrä kertoo miten ulkolämpötila on vaihdellut viimeisen päivän aikana.

Ilmanvaihtokoneen tietoja pääsee myös väylän kautta tutkimaan, mutta tässä iski sitten vastaan Valloxin ohjausyksikön rajoitukset. Ilmeisesti näitä EIB/KNX taloja ei ole hirveästi tullut vastaan, ja tuon laitteen kehittely on jäänyt vähän puolitiehen. Tärkeimmät tiedot sieltä saa ja joitain asetuksia pääsee muuttamaan, mutta esim. ilmanvaihdon takkatilaa (eli ylipaine taloon helpottamaan takan sytyttämistä) ei saa laitettua päälle tuon kautta. Tästä olen jo jutellut Valloxin suuntaan, katsotaan jos saisivat lisättyä ominaisuuksia tuohon...

Nyt alkaa olla perustoiminnallisuus tehtynä, mutta vielä tässä riittää tekemistä. Esimerkiksi valo-ohjauksia en ole ehtinyt vielä tekemään kunnolla. Ulkovalot tuolta löytyvät, mutta ne ovat vakioteemalla. En kehdannut niitä videossa näyttää ettei pilaisi hienoa kokonaisuutta :D

Ikkunoiden huurtumisesta vielä

Huomiot talomme ikkunoiden huurtumisesta ja jäätymisestä herättivät hyviä kommentteja. Motivan sivuilta löytyy jo yli kymmenen vuotta vanha tutkimus, jossa ilmiötä on pohdittu:
http://www.motiva.fi/koti_ja_asuminen/vaikuta_hankinnoilla/ikkunoiden_energialuokitus/lisatietoa_ikkunoista

Sitä en sitten tiedä, ovatko jotkut ikkunavalmistajat yrittäneet saada ulkolasille jotain käsittelyä joka tätä ilmiötä estäisi, mutta omissa Lammin Ikkunoiden ikkunoissa ei ainakaan ole tätä asiaa huomioitu. Ilmiöhän nyt käytännössä vain osoittaa, että ikkunat ovat hyvät ja että lämpö ei karkaa pahemmin ikkunoiden kautta pihalle. Lasi ei siitä kärsi, ja sitä voi sitten miettiä onko huurtuneista tai jäätyneistä ikkunoista esteettistä haittaa vai ei. Minusta nuo jäätyneet ikkunat näyttivät ainakin ihan hienoilta :) Toki asiaa voi varmaan tiedustella myös omalta ikkunatoimittajalta jos asia huolestuttaa.

Mutta mieluummin ainakin minä katselen jäätyneitä ikkunoita kun kärsin vedosta ja kylmästä ;)

20000 kävijää laskurissa!

Tänään klo 14:21 pyörähti blogin kävijälaskuriin pyöreä 20000! Kesäkuun 24. päivä meni 10000 rikki, eli melkein tasan neljä kuukautta meni tähän toiseen kymppiin. Logi paljastaa, että 20 000. kävijä tuli Turun suunnalta :)

Blogi avautui elokuussa 2009, ja yksittäisiä sivunlatauksia on logiin kirjautunut 43 882 kappaletta. Vierailijalaskuri laskee siis kävijöitä, eli jos yksi henkilö lukee blogista kymmenen artikkelia samalla käynnillä lasketaan hänet vain kerran, vaikka sivunlatauksia tulikin 10 kappaletta. Tunnin verran on tuo seurantakeksi voimassa, sitten kävijä lasketaan taas uutena. Ja kummassakaan näistä lukemista ei ole mukana omia vierailuja sivuilla. Blogia käy päivittäin lukemassa tällä hetkellä keskimäärin 90 henkillöä päivässä. Sivunlatauksia tulee n. 200. Eli keskimäärin jokainen kävijä käy pääsivun (tai sen kirjoituksen lisäksi johon tuli suoraan) lukemassa jonkun toisenkin sivun.

Logeja on aina välillä hauska lueskella. On ihan mukava katsella esim. millä hakusanoilla ihmiset blogin löytävät, tai kenen "tutun" blogin kautta he tänne päätyvät. Google.fi on suurin sivustolle liikennettä ohjaava sivu. Ja yleisin hakusana näyttäisi olevan "Talo Värjölä", eli jollain tavalla tuttuja nämä ihmiset taitavat olla :) Koti Lahelaan blogin hyvin kattava blogilista onkin sitten toiseksi suosituin reitti blogiin, voittaa jopa Google.comin joka on vasta kolmantena :) www.blogilista.fi ja Projekteista isoin-blogi ovat sitten seuraavina listalla.

Tämä blogin kirjoittaminen on ollut ihan hauskaa puuha, ja monien lukijoiden kanssa olen käynyt sähköpostikirjeenvaihtoa eri rakentamiseen liittyvistä aiheista. On ollut myös mukava löytää muiden rakentajien blogeja ja vaihtaa kokemuksia kommenttien kautta. Monia blogin lukijoita on tullut myös tavattua taloesittelyissämme. Vaikka talo onkin jo periaatteessa valmis, riittää tekemistä vielä pitkäksi aikaa, ja niin myös blogiin kirjoitettavaa. Pari yleisempää rakentamiseen liittyvää blogikirjoitusta on suunnitelmissa (yksi jo draftinä aloitettuna), ja jos ei muuta niin talon sähkönkulutusta tulen seuraamaan kuukausittain. Eli kannattaa käydä täällä kurkkimassa jatkossakin :D

Kiitoksia kaikille, jotka blogiani seuraavat! Kommentteja saa kirjoitella enemmänkin, ja sähköpostiosoitekin on tuossa vieressä jos joku asia herättää isompia kysymyksiä :)

Talon ikkunat jäässä

Siihen olen jo tottunut, että talvella auton ikkunat ovat jäässä, mutta tänä aamuna myös talon ikkunat olivat jäässä :) Aamulla kun heräsin työhuoneeni ikkunalla oleva mittari näytti ulos -6,5°C ja sisälle +18,6°C. (Mittari siis sisällä kiinni ikkunassa, huoneessa ei muuta lämmitystä kuin IV). Ja talon kaikkien ikkunoiden ulkopinnat olivat hyvin jäässä.

En tiedä saako tuosta kuvasta nyt mitään selvää, mutta tämä on selvästi merkki hyvistä ikkunoista, kun ulkopinta pystyy jäätymään. Hirveästi ei lämpö karkaa talosta ikkunoiden kautta :D

Sähkönkulutus lokakuulle

Niin, kohta sitten selviää miten hyvin tämä meidän talomme pärjää passiivitalo vertailussa. Tänään oli taas kuukausittaisen sähkönkulutuksen seurannan aika, ja tässä viime kuun tiedot (suluissa edellinen kuukausi):
IVLP: 549,9 kWh (270 kWh)
IV: 91,6 (48,0 kWh)
Taloussähkö: 223,5 kWh (195,0 kWh)
Yhteensä: 865 kWh (513 kWh)

Eli lämmitys tuplaantui viime kuun aikana. Hyviä selityksiäkin löytyy. Viime viikolla kytkettiin lämmöt päälle autotalliin ja varastoon. Koska putkimies ei ollut ehtinyt tätäkään tekemään ajoissa, piti lämmitys aloittaa suunnilleen nollasta. Tuo näkyi isona piikkinä lämpöpumpussa, joka kävi suunnilleen tupla-aikoja usean päivän ajan. Kuluneen kuukauden aikana kytkettiin lämmöt päälle myös IV-koneeseen. Tuostakin oli putkimieheltä "unohtunut" pari metriä vesiputkea välistä, ja alkoi talo viilentyä ikävästi kun IV-kone puski 19 asteista ilmaa taloon. Mutta siis aika hyvin tuo lämmön talteenotto tuossa toimii kun lokakuulle asti selvisi ilman lämmitystä.

Eniten näissä luvuissa ihmetyttää tuon IV-koneen sähkönkulutuksen tuplautuminen. Kone on pyörinyt samalla teholla kokoajan, ainoana erona tuo lämmityksen aktivointi. Tosin ei sen nyt pitäisi olla kuin termostaatti ja sulkija putken päässä. Täytyy seurata...

Mutta tällaisia lukuja tällä kertaa. Nyt olisi mukava saada vain jotain vertailutietoja, onko tuollainen sähkönkulutus paljon vai vähän 195 m2 talolle? Säät kylmenevät joten eivätköhän nuo lukemat tuosta vielä nouse...

Laatoitus valmis!

Nyt on sitten koko etupiha laatoitettu! Tasan neljä viikkoa sitten työ alkoi, ja aika tiivisti työtä on tehty lähes kaikki illat ja viikonloput. Neliötä tuli arviolta 167 m2, ja kiviä meni n. 6000 kpl. Alue hieman laajeni alkuperäisestä, kun kunta tekikin tien reunan n. metrin verran kauemmas kuin piti. Mutta kun olin tilannut kaikki lavat täysinä, jäi lavan puolikkaista yli juuri sen verran, että saatiin alue loppuun asti tehtyä. No ihan viimeisessä nurkassa alkoi iskeä kivipula, ja jouduin hieman purkamaan aluetta parista kohtaa ja vaihtamaan kiviä kun isot sauvakivet (28x14 cm) loppuivat kesken vähän turhan aikaisin.

Tässä kuvat viimeisestä kivestä ja lopputuloksesta:

Ilta ehti taas pimetä, joten täytyy ottaa huomenna paremmat kuvat. Hieno tuosta pihasta tuli, vaikka oli siinä työtäkin. Kuten kuvasta näkyy ei kiviä jäänyt hirveästi yli. Kaikki perusharmaat kivet menivät, ja mustia pieniä sauvakiviä (21x7 cm) jäi yksi kokonainen ja yksi melkein tyhjä lava. Tuo yksi kokonainen lava oli itseasiassa ylimääräinen. Piti tulla 22 lavaa ja 23 tuli. En lähtenyt palauttamaan kun ei näkynyt laskullakaan ;)

Tuo ylijäänyt lava pisti nyt vielä miettimään uusiksi takapihan puolen "polkua", eli n. 5x1,5 metrin kaistale terassilta talon kulmalle. Alunperin oli ajatus pistää siihen liuskekiviä, mutta nyt aloimme miettimään josko kuitenkin käyttäisimme näitä kiviä, ja tekisi niistä jonkinlaisia kuvioita tuohon. Täytyy ideoida :)

Niin ja tänään saimme ensimmäistä kertaa ajettua auton talliin. Piha kesti ja ovesta mahtui sisään :D

Kivet vähenevät

Kivilavat alkavat uhkaavasti tyhjentyä, mutta ei ole enää paljoa laatoitettavakaan jäljellä. Työ on edennyt taas tällä viikolla hyvin, vaikka parista paikasta joutuikin purkamaan kivetystä kun oli tullut vähän epätasaista jälkeä. Sen siitä saa kun pimeässä tekee ja ei luota pohjiin... Mutta tältä näyttää tilanne tällä hetkellä:

Pihassa oli yksi paikka missä joutui kiviä leikkaamaan. Tämä oli sadevesikaivo, jossa oli valurautakannessa pyöreä kehys. En sitä halunut lähteä vaihtamaan, joten siihen piti sitten taiteilla kiviin pyöreä kolo. Ja onnistuihan se kun on ammattilainen ja kunnon leikkuri :) Raimo kävi taas nopeasti pihalla kääntymässä, ja leikkasi kiviin nätit kaaret.

Hyvältä näyttää. Isäni kävi eilen katsomassa tilannetta, ja töihihän hän joutui heti. Saumahiekkaa levittämään nimittäin. Ja kun kivet saatiin saumattua, saatiin viimeinkin ajettua auto pihaan :)

Loppusuoralla

Aika huonosti onnistuu kuvien ottaminen näin myöhään, mutta hyvin on taas piha edennyt. Huomenna kun saisi vielä saumahiekat levitettyä, niin tuohon voisi ajaa autolla päälle. Ja ei puutu enää paljoa niin voisi vaikkapa ajaa auton talliin, mikä olisi ihan mukavaa kun ilmat kylmenevät. Tosin lattialämmitys puuttuu edelleen (putkimiehellä ollut vasta kuukausi aikaa käydä tekemässä...), mutta huomenna on luvannut tulla sen tekemään.

Kuvassa etualalla näkyvä kasa on sadevesikaivo, jonka ympärille pitäisi leikellä vähän kiviä. Ainoa paikka koko pihassa, joka vaatii kivien leikkelyä, sen verran hyvin osui muut kaivot kohdalleen. Ja reunat olin suunnitellut etukäteen niin hyvin, ettei siellä tarvinnut kiviä katkoa. Huomenna pitäisi tuokin saada tehtyä.

Mutta eiköhän tämä kivetys saada tämän viikon aikana tehtyä. Sitten voisikin ottaa vähän lomaa raksahommista ja tehdä tuon KNX-kosketusnäytön ohjelmoinnin loppuun :)

115 m2 laatoitettu, enää 52 m2 jäljellä.

Viime viikolla illat menivät vähän liikaa muissa hommissa, mutta eilen ja tänään on taas ehtinyt todenteolla laatoittamaan pihaa. Raimo Sarmala kävi taas eilen tekemässä pohjia, ja nyt on koko pihan pohjatyöt tehty. Eli pitäisi vaan latoa laattaa. Pihan poikki kulkeva sadevesioja on viemäriliitosta vaille valmis. Eilen illalla piha näytti tältä:

 Aamupäivällä sain tehtyä pihan kokonaan valmiiksi tuohon ojaan asti, ja tältä tilanne näyttää nyt. Vesikouru on mallia Aco Hexaline:

4 v. apupoika Toivo ei ole enää hirveästi jaksanut kiviä kanniskella, kun paljon hauskempaa on kiipeillä lavojen päällä ja niiden välissä.

Onneksi hän ehtii välillä kuvaamaan :)

Ja sitten takaisin pihalle :)

Betonivalua ja laatoitusta

Taas on takana täysi 10 tunnin työpäivä, ja taas on lihakset jumissa ja väsyttää. Mutta hyvin on taas piha edennyt :)

Aamupäivä meni kiviä latoessa, ja iltapäivällä sitten alettiin taas isäni kanssa betonihommiin. Tavoitteena saada valettua umpeen autotallin oven eteen jäänyt kolo sekä tehdä pääoven eteen laatoitus, mikä vaati alleen betonia pitämään kivet paikallaan. Taas kerran betonin menekki ja sen tekemisen raskaus aliarvioitiin rankasti. Onneksi tiilimuuraksesta ylijääneestä n. 900 kg laastikasasta oli vielä puolet jäljellä, sillä tavaraa meni taas. Ja on sitä vieläkin varmaan 100 kg jäljellä... Apupoika Toivon tärkeä tehtävä tänään oli kuvien ottaminen. Kaksi ensimmäistä kuvaa ovatkin Toivon ottamia :)

Mutta ensin taas betonia tekemään. Betonimylly oli edelleen mallia lapio ja saavi. Raskastahan tuo on, mutta ei tällä kertaa pitänyt mennä kuin ihan vähän betonia. Ja sitten taas selkä kipeänä väännettiin ja ihmeteltiin mihin se massa katoaa. Ensin siis autotallin ovelle kynnyksen rako.

Ja sitten pääovelle. Aiemmin valetun betonilaatan päälle piti siis latoa kivet. Ja väliin vielä betonia pitämään kivet paikallaan. Betonia ei laitettu kivien alle kuin n. 2 cm, mutta koska laatta on iso meni sitä tosiaan ihan liikaa. Kivien latominen betoniin ei sitten ole yhtä helppoa kuin hiekalle. Betonista niitä on suht hankala nostaa kokonaan ylös, ja muutenkin työ tuotti tuskaa, varsinkin kuin ensimmäinen betonierä oli liian löysää.

Mutta tähänkin oppi. Puoleen väliin päästessä homma sujui jo aika vauhdilla kun oli oikeat kikat keksitty. Lopputulos oli onnistunut. Kivien eteen jäi ikävä rako, kun laatta oli kuitenkin n. 5 cm liian iso. Koska kapeaa pihakiveä siihen ei oikein saanut, päädyin tekemään laastista siihen luiskan. Saa nähdä miten pitkään tuo tuossa kestää... 

Ja tosiaan toisella puolella pihaa laatoitus eteni tämän verran:

Kivilavat siirtyivät pihan poikki

Taas kerran oli hyötyä siitä, että lähipiirissä on rekkakuskeja. Tuleva lankomies Aki ajoi taas illalla rekkansa pihaamme, ja siirsimme 15 lavallista pihakiviä valmiin kivetyksen päälle. Nyt pääsee sitten tekemään pohjia toiselle puolelle pihaa.

Painavimmat lavat painoivat 1400 kg, ja hieman rekan nosturi yski parissa kohtaa kun aletiin olemaan puomin äärirajoilla. Mutta rekka ei kaatunut kyljelleen, eikä yhtään lavaakaan pudonnut matkalle, vaan kaikki lavat saatiin onnistuneesti perille. Olin sen verran tiukasti apumiehenä, etten kuvia ehtinyt ottamaan kuin pari, mutta onneksi sain kuvaan operaatiota tiiviisti seuranneet lapsemme sen pienen hetken aikana kun molemmat jaksoivat istua kiltisti paikallaan :)

Toisen kuvan alalaidasta näkyy hyvin ettei kivetyksen reuna ei oikein pitänyt siitä, että päälle ajettiin rekalle. Valmis kivetys kyllä kesti rekan pyörän painon.

Puoliväli häämöttää

Nyt on pihasta suunnilleen 75 neliötä laatoitettu, enää n. 90 neliötä jäljellä, eli puoliväli lähestyy. Kävin tänään hakemassa Rautiasta 10 säkkiä saumahiekkaa, ja huomenna olisi tarkoitus täyttää kivien saumat ja ajaa täryttimellä päältä. Sitten voisi alkuviikosta nostaa lavat laatoitetulle alueelle niin pääsee tekemään pihan toista puolta. Huomenna olisi myös suunnitelmissa tehdä oven edustan laatoitus. Eli siihen viikko sitten valetun betonilaatan päälle pihalaatat. Väliin vähän betonia liimaksi. Katsotaan mitä kaikkea sitä ehtii tekemään.

Autotallin ovi saapui

Autotallimme sai viimeinkin oven. Petri Mustonen / PM Tekniikka kävi eilen asentamassa oven ja nostokoneen paikalleen. Ovi on Flexdoor merkkinen, ja sitä nostaa Liftmaster nostokone. Useammasta paikasta tätäkin kyselin, ja Petrin tarjous oli paras. Nostokone pitäisi olla mahdollista saada käynnistymään KNX-väylän kautta, mutta tätä en vielä ehtinyt eilen rakentamaan. Mutta ainakin kauko-ohjaimella ovi avautui nätisti.

Pihaakin ehdin taas laatoittamaan. Tänään vähän vähemmän kuin eilen muiden kiireiden takia, mutta asiaa auttoi kovasti se, että isäni ehti käydä kantamassa kiviä lavoilta työmaalle. Se nopeuttaa aina huomattavasti hommaa kun ei tarvitse keskeyttää latomista ihan heti kivien puutteeseen.

Lopuksi vielä aamulla kiireessä otettu kuva pihasta ja tallin ovesta:

Piha etenee

Taas meni ilta pihatöissä. Pihakivien ladonta on muuten erittäin addiktoivaa toimintaa. Kun kuvio alkaa olla muistissa (ja kyllä se piti opetella latomaan vaikka sen oli itse suunnitellut), alkavat kivet hyppiä paikalleen kuin itsestään. Tai no, voisivat ne hyppiä lavalta siihen viereen, sillä yleensä juuri kun on pääsyt hyvään vauhtiin joku kivistä loppuu, ja pitää lähteä täydentämään varastoja.

Hyvä vinkki muuten kaikille pihan laatoitamista suunnitteleville: Kiviä latoessa joutuu kokoajan olemaan polvillaan kylmien ja märkien (ainakin näin syksyllä) kivien päällä. Housut kastuvat nopeasti ja polvet kärsivät. Yksi ratkaisu tähän ongelmaan on toki heittää styroksilevy polvien alle, mutta levyä joutuu siirtelemään ja se on kuitenkin tiellä. Testasin tänään toisenlaista ratkaisua, nimittäin polvisuojia. Pistin housujen alle normaalit urheilussa käytettävät polvisuojat ja hyvältä tuntuivat. Kylmä ei iskenyt polviin, ja suojat pehmensivät hyvin. Mutta iski se Murphy tähänkin. Yksi kivi pääsi tippumaan, ja tietysti se osui jalkaan n. 3 cm suojan yläpuolelle...

Suunnilleen 3,5 tuntia ladoin tänään kiviä, ja kuvassa näkyvä niemi on siitä tulos:

Viikonloppuna kiviä kanniskellut apupoika Toivo pääsi tänään kokeilemaan kivien ladontaakin. Aika hyvin sujui pojalta myös tällaisen palapelin tekeminen :)

Toivo pitää myös kuvaamisesta. Lopuksi kuva-arvoitus. Mitä onkaan tässä Toivon tänään ottamassa kuvassa :D

Ensimmäinen sähkönkulutuksen seuranta

Noin kuukausi muuton jälkeen aloin pitämään kirjaa kuukausittaisesta sähkönkulutuksesta. Nyt on kahden kuukauden tiedot kasassa, joten voi tehdä jotain ensimmäisiä laskelmia. Kulutuksen seurantaan minulla on käytössä kolme lukemaa: Sähkömittarista kokonaiskulutus, ja keskuksessa erilliset mittarit lämmitykselle (lämminvesivaraaja+IVLP) ja IV-koneelle. Viimeisen kuukauden aikana koko talon sähkönkulutus on ollut 513 kWh. Tästä IVLP on napannut 270 kWh ja IV-kone 48 kWh. Taloussähkön (valaistus, kodinkoneet tms.) osuus on siis 195 kWh.

Mutta tästä on nyt mahdotonta alkaa ennustaa koko vuoden kulutusta. IVLP:n sähkönkulutus edellisellä seurantajaksolla (20.7-20.8) oli 187 kWh, joten hyvin on senkin kulutus noussut nyt kun ilmat viilenevät ja ulkoilmasta ei enää niin helposti oteta lämpöä. Lattialämmitys laitettiin loppukesällä päälle kivilattioihin (n. 40 m2).  Siellä kiertää 27 asteinen vesi, joten hirveästi sen ei pitäisi lämpöä syödä.

Rakentamisen aikainen sähkönkulutus oli meillä noin 10000 kWh. Alkutalvi lämmitettiin dieselillä, mutta helmikuussa siirryttiin sähkölämmitykseen (Kiertovesipumppulämmitin lattialämmitykseen). Iso sähkösyöppö alussa oli runkourakoitsijan työmääkoppi, joka taisi olla eristetty aaltopellillä ja kipsilevyllä, ja söi sähköä todella paljon.

Talo tuntuu pitävän lämpöä varsin hyvin sisällään. Aamulla vilkaisin työhuoneeni ikkunalla olevaa lämpömittaria, joka näytti ulkolämpötilaksi 5 astetta ja sisälle 20,6. Ja mittari on siis ikkunassa kiinni huoneen puolella, ulkoanturi tiilen päällä. Ja huoneessa ei ole mitään lämmitystä. Talon ikkunat ovat muuten huurussa joka aamu, hyvien ikkunoiden merkki kun lasin ulkopinta viilenee noin paljon ;)

Betonihommissa

Pihan laatoituksen sain tänään aamupäivällä tältä erää valmiiksi, ja iltapäivällä olikin sitten vuorossa betonilaatan valu pääoven eteen. Tarkoitus oli tehdä tuohon tasanne hieman pihaa korkeammalle. Isäni tuli taas kerran avuksi, ja aloimme suunnittelemaan betonivalua.

Laatan kooksi tuli noin 1,2x2,2 metriä. Eli 4x8 kpl 280x280 mm laattoja. Ensin siis muotit valua varten, ja hiekkaa pohjalle.

Ja sitten betonia tekemään. Tiilimuurauksen jäljiltä pihaamme jäi melkein täysi 1000 kg säkki saumalaastia. Tätä sitten käytimme tähän betonivaluun. Sekaan heitettiin mausteeksi vähän "oikeaa" sementtiä ainetta parantamaan. Ja ihan hyvän tuntuista tavaraa tuntui tällä reseptillä tulevan. Betonimyllyä ei tietenkään ollut, joten käsin piti betonia sekoittaa.

Ja kyllä sitä sitten sekoiteltiinkin. Kumpikaan meistä ei tullut laskeneeksi miten monta erää betonia tehtiin, mutta pikainen laskelma tuotti betonitarpeeksi n. 0,5 m3. 

Viitisen tuntia koko hommassa meni, mutta saimme laatan valettua. Nyt sitten vain odotellaan kuivumista, ja sen jälkeen sitten vielä pihakivet tuohon päälle. Väliin täytyy tehdä vielä kiinnitysbetonit, ettei lähde kivet liikkumaan tuosta päältä, ja koska tästä valusta ei kuitenkaan olisi saanut täysin tasaista. Suora siitä sentään näytti tulevan :)

Siinä siis lopputulos. Taas kerran on kaikki lihakset jumissa. Liian rankaa työtä konttorirotalle tälläinen ;)

Huomenna pitäisi taas homman jatkua. Eli työpäivän verran saa käydä taas konttorilla lepäilemässä, ja iltavuoroon raksahommiin, taas kerran.

20 m2 laatoitettu, enää 145 m2 jäljellä

Tänään meni sitten koko päivä pihan laatoituksen merkeissä. Kiviä on kannettu ja ladottu paikalleen, yksin, apumiehen/naisen kanssa ja välillä vuorotellen Marian kanssa. Yhteensä n. 12 tunnin työpäivä takana. Tämä osuus on varmaan koko pihan hitaimpia, kun seinien vieressä joutuu säätämään ja ei pääse latomaan pelkää ehjää kuviota. Mutta tosiaan n. 20 neliötä on tänään saatu tehtyä, melkein kokonaan se alue mille pohjat tehtiin perjantaina.

Tämä on taas niitä hommia, missä kaksi miestä tuottaa aluetta yli tuplasti nopeammin kuin yksi. Kun toinen kantaa laattoja lavalta viereen, on niiden latominen aika paljon tehokkaampaa kun jos yksin joutuu hakemaan ja latomaan. Isäni oli aamupäivällä apumiehenä, ja välillä Maria kantoi kiviä, välilllä latoi, ja Toivo pääsi toki myös auttamaan tässäkin hommassa. Tässä vähän kuvia päivän varrelta.

Ensimmäinen kivi

Toivo jaksoi vähän aikaa kantaa pienempiä kiviä

Maria kokeili välillä laattojen latomista.

Päivän saldo.

Oma ladontasuunnitelma toimi erittäin hyvin. Seinien mitat osuivat juuri kohdalleen, ja ensimmäinen kaivokin kohdattiin melkein oikealla kohdalla. Yhtään kiveä ei joutunut halkomaan seinän vieressä, eikä salaojakaivon kannen kohdallakaan. Tarkka suunnittelu siis kannatti.

Huomenna on vuorossa sitten oven edusta, johon pitäisi valaa betonista porrasta, jonka päälle laatat laitetaan. Muuten mennään helpolla suoralla kuvion ladonnalla. Sateet eivät katoksessa onneksi haittaa. Kivilavat ovat tietty sateessa, joten hanskat märkänä niitä saa kantaa.

Pihan laatoitus alkaa

Tänään päästiin sitten lopulta aloittamaan pihan laatoitus, pohjatöillä. Raimo Sarmala tuli taas kerran kaivinkoneineen tontille, ja kauhoi kivituhkaa kivetyksen pohjaksi. Ensin vähän mittailtiin korkoja, sitten tasoitus kivituhkalla:

Sitten tärytys:

Ja lopuksi vielä tarkempi tasoitus ja pinta oli valmis:

Kuten kuvista näkyy, koko pihaa ei tehty kerralla. Yksi syy tähän on logistinen, ei ole muuta paikkaa kivien varastointiin. Lisäksi pihan alaosaan pitää kaivaa sadevesioja, ja se pitää mieluusti tehdä kivetyksen mukaiseksi, eli pitää saada kivet sinne ensin. Lisäksi täksi viikonlopuksi ennustettu vesisade sotki suunnitelmia. Tehdään nyt aluksi vain katoksen alla oleva osuus, ja jatketaan sitten maanantaina toivottavasti kuivemmissa olesuhteissa seuraavalla osalla.

Huomenna alkaa sitten kivien ladonta, ja lisäksi pitäisi valaa betonista laatta oven eteen jotta saadaan vähän korotettua tasoa portaaksi.

To be continued :)

Valovertailu

Taas sain yhden kesästä asti roikkuneen asian hoidettua, nimittäin loisteputkien vaihto parempiin. Valkeakosken asuntomessujen jälkeen tulin tietoiseksi päivänvalolampuista, ja hankin sellaisia parit testiin vanhaan asuntoomme. Lamput ja niiden valon laatu miellyttivät, joten halusin toki lisää samaa uuteen taloomme. Sähkärimme kanssa etsimme vaihtoehtoja suht hintaville Viva-Lite päivänvaloputkille, ja näitä sitten etsittiin ja tukusta kyseltiin, ja asia eteni äärettömään hitaasti. Tosin en nyt hirveällä vauhdilla tuota potkinut, kun kesällä ei valoja niin paljon tarvittu. Lopulta sitten sähkärimme sai hankittua Philipsin Graphica putkia, joiden valon väri on 5300K ja värientoistoarvo (Ra) 98. Normaalin putken (tai muiden normilamppujen) Ra-arvo on luokkaa n. 80, mikä tarkoittaa siis sitä, että valossa värien sävyt toistuvat noin 80% siitä mitä päivänvalossa. Lisäksi normaalien lamppujen "keltainen" valo (2700-3000K) vääristää värejä, esim. tehden valkoisesta keltaista.

Graphicat saatiin jo aiemmin yläkertaan, mutta alakerran rungot olivat T5 kantaisia, joihin Philipsiltä ei löytynyt kunnon putkia. Sähkäri vielä etsi, mutta lopulta sitten totesin parhaaksi käydä hakemassa Viva-Liten päivänvaloputket. Näiden putkien valon väri on 5500K, ja Ra 96. Valon spektrin pitäisi olla suht lähellä päivänvaloa. Koska sähkärimme oli kesällä laittanut runkoihin tilapäisiksi tarkoitetut putket, tuli tästä nyt hyvä tilaisuus verrata näkymiä tavallisen putken "Warm white" 3000K/Ra85 valoon. Ja kyllähän tilan tunnelma vaihtui kun valon väri ja laatu vaihtuivat. Yritin ottaa muutamia vertailukuvia, mutta kamera nyt tietty vääristää valoa jonkin verran, eikä kerro miltä tilassa "tuntuu" olla.

Vierekkäin tavallinen putki (vasen) ja Viva-Lite. Toisella puolella seinä on keltainen, toisella valkoinen.

Kuva olohuoneesta tavallisella:

Ja Viva-Litella:

Valon värin eron näkee näissäkin selvästi. Aiemmin jo on tullut todettua, että pidän tuosta Viva-Liten valosta. Omasta mielestä tekstinkin lukeminen on mukavampaa valkoiselta paperilta kuin "keltaiselta". Joskus päivällä valoja testatessa on huomannut Viva-Liten oikeasti olevan päivänvalon kaltaista valoa, sillä lamppu täydentää erittäin hyvin ikkunasta tulevaa. Näiden kuvien putkien eteen olisi tarkoitus laittaa vielä kotelot, jolloin valo tulee epäsuorasti katon ja seinän kautta, minkä pitäisi luoda tilaan mukava pehmeä ja luonnollinen valaistus. Katsotaan miltä näyttää kun nuo saan joskus paikoilleen :)

Valon laatu on mielestäni yksi sellainen asia mihin kannattaa panostaa, vaikka nämä "hyvät" lamput hieman enemmän maksavatkin. Viva-Litea maahantuo AD-LUX, ja heidän sivuiltaan löytyy paljon tietoa päivänvalosta. Viva-Liten lamppuja löytyy monesta muustakin kaupasta, esim itse hain putket Ilmalinjalta. Philipsin Graphicaa en ole kaupoissa nähnyt, mutta sähkärimme haki niitä Lampputukusta. Nuo Graphicat ovat myös hyviä, ja niitäkin voin suositella jos vaan niitä jostain hankittua saa.

Kumpi sitten tuottaa parempaa valoa? Sitä ei minun silmäni osaa sanoa. Spektrikuvat lampuista näyttävät minulle suht samoilta, ja koska putket ovat eri kannalla ei niitä pääse testaamaan ristiin... Graphicat olivat ainakin halvempia, mihin tosin saattoi auttaa myös tukusta ostaminen. Niiden Ra-arvo on myös pykälän parempi, mutta sitä on paha tosiaan sanoa huomaako eroa silmällä. Mutta vertaa nyt kumpaa tahansa näistä tavalliseen putkeen, on ero hyvin selvä. Minä ainakin viihdyn paljon paremmin valkoisessa valossa kuin keltaisessa.