Ilmanvaihdon säätämistä

Ilmojen kylmetessä on tullut meillekin vastaan lämmityksen ja ilmanvaihdon säätäminen kylmenevään ilmaan sopivaksi. Vaikka eristettä riittää talon ulkokuoressa, viilentävät pakkaset silti taloa. Alakerrassa lämmitystä säätelee takkaa ja kivilattioiden lattialämmitys, eikä parkettilattian (n. 60% alakerrasta) alla olevaa lämmitystä ole tarvinnut pahemmin käyttää. Ilmanvaihdon oli tarkoitus olla päävastuullinen lämmön levittämisessä yläkertaan. Tässä on kuitenkin todettu hieman ongelmia, kuten muutenkin ilmanvaihdon kanssa. Eli pientä hienosäätöä vielä tarvitaan sen osalta.

Ensimmäinen ongelma oli se, että yläkerta oli ylipaineinen alakertaan nähden, mikä tehokkaasti häiritsi lämmön leviämistä takan luota ylös. Ilmanvaihtoa säädettiin tarkoituksena saada paine-ero toiseen suuntaan, mikä tuntui hieman parantavan tilannetta.

Toinen havaittu ongelma oli ilmanvaihdon tuloilman viileys. Ilmanvaihtokone lämmittää tuloilman ensin lämmöntalteenottokennolla, ja sen jälkeen vesipatterilla. Vaikka IV-kone mielestään puskee ulos 28°C ilmaa, tulee putken päästä ulos n. 21,5°C lämpöistä ilmaa. Mihin lämpö katoaa matkalla? No ilmanvaihtokanaviin tietenkin. IV-kone majailee meillä ullakolla, joka on samaa ilmatilaa muun talon kanssa, eli periaatteessa lämmintä tilaa. Lämpötila siellä on n. 20-21°C, mikä on kuitenkin sen verran viileää, että tilassa olevat peltiset IV-putket kadottavat lämpönsä siellä ennen kuin pääsevät huoneiden puolelle. Testasin asian pistämällä lämpömittarin nuohousluukusta sisään juuri ennen mutkaa ullakolta alas, ja se näytti n. 23,5°C. Tästäkin olen jo LVI-urakoitsijamme kanssa jutellut, ja tuohon olisi tarkoitus laittaa eristettä putkien ympärille ullakon puolelle. Olisi nimittäin hyvä saada tuohon ilmanvaihdolla lämmitykseen hieman enemmän säätövaraa talvea ajatellen. Nyt on nimittäin suunnilleen maksimilämmitys päällä, kun vesiputkessa kiertää 29°C vesi, joka on juuri sopiva alakerran lattialämmitykseen. Nämä mittaukset tein kun ulkona oli pari astetta pakkasta.

Kolmas ongelma minkä olen todennut, on talon kova alipaine. Perinteisesti talosta halutaan tehdä koneellisella ilmanvaihdolla alipaineinen, jotta kostea sisäilma ei tunge ulkoseiniin kastelemaan siellä olevia rakenteita. No nyt sitten herää hyvä kysymys: Jos talon ulkoseinä on betonia, uretaania ja tiiltä, niin mikä näistä kärsii kosteudesta? Vastaus on: Ei mikään. Minkään noista ei pitäisi homehtua, eli ei pitäisi olla rakenteellista syytä alipaineeseen. No mitä haittaa siitä alipaineesta sitten on? Koska talo on erittäin tiivis (vuotoluku 0,3), ei rakenteiden läpi juurikaan vuoda sitä paine-eron tahtomaa korvausilmaa, vaan ilma tulee todennäköisesti sisään savupiipun ja liesituulettimen hormin kautta. Tämän voi todeta nenällä, kun kävelee takan ohi: Savunhajua havaittavissa, vaikka takkaa ei ole poltettu moneen päivään. Lisäksi kun lämmitystä ei paljoa ole, tuntuu jokainen kylmänä taloon tuleva ilmakuutio heti lämpötilassa.

Ilmanvaihdon paine-eron säätön olen nyt yrittänyt saada kommentteja asiantuntevilta tahoilta omien teorioiden tueksi. Oma suunnitelma on, että talosta pitäisi tehdä lievästi ylipaineinen, mielellään hyvin pienellä paine-erolla. Silloin lähes kaikki ilmanvaihto (ja vuotoilma) kulkisi IV-koneen lämmöntalteenottokennon kautta. Ylipaine aiheuttaisi myös sen, että kylmää ilmaa ei vuoda sisälle esim. ikkunoiden kohdalta, mikä parantaisi lämpötiloja. Toki siinä varmaan vuotaa lämpöenergiaa rakenteiden kautta pihalle, mutta onko tilanne sen parempi, jos ilmanvuodon mukana tulee kylmää ilmaa sisälle? Pitää se ilma kuitenkin lämmittää, ja kun yläkerrassa ei ole lämmitystä niin mikäs sen ilman lämmittää?

Tämä on taas niitä asioita, mitä ei yhtään osannut suunnitella silloin kun taloa suunniteltiin tai rakennettiin. LVI-suunnittelijalla ei ollut mitään kokemusta passiivitaloista, joten suunnitelmat varmaan menivät siltä osin perinteisen kaavan mukaan. Nyt täytyy sitten kokeilemalla yrittää selvittää miten tilannetta saisi parannettua. Katsotaan milloin saadaan ilmanvaihtoa säädettyä. Kerron sitten miten kävi :)