tiistai 8. kesäkuuta 2010

Passiivitalon suunnittelu ja rakentaminen

Tällä hetkellä joka puolella puhutaan matalaenergiarakentamisesta ja passiivitaloista. Monet talofirmat tarjovat energiatehokkaampia ratkaisuja ja jotkut myös passiivitaloja. Kun näitä lehti- ja nettijuttuja olen seurannut, niin taloa suunnitellessa kuin nyt rakentamisen aikana, niin tuntuu siltä, että monessa kohtaa ei ihan tiedetä mistä myyjät puhuvat. Samoin kun olen seuranut monia rakennusblogeja, olen huomannut miten tehdään joku asia hyvin ja loput huonosti ja sitten toivotaan, että lopputulos olisi hyvä. Moni blogilukija on myös kysellyt minulta passiivitalorakentamisesta, ja tarkemmin joistain tietyistä ratkaisuista. Näiden keskustelujen pohjalta on tullut hyvin selväksi se, että U-arvot kyllä tiedetään, mutta ei välttämättä mitä kaikkea muuta energiatehokkaaseen rakentamiseen tarvitaan.

Kun oma passiivitalo  nyt alkaa hiljalleen valmistumaan, ajattelin nyt kasata tähän hieman omia ajatuksia ja ohjeistuksia siitä, mitä minun mielestäni pitäisi ottaa huomioon kun halutaan rakentaa energiatehokas talo. Ei tarkoita pelkästään passiivitaloa, vaan tästä jutusta löytyy monia ihan pieniä asioita, millä pystyy helpolla ja halvalla merkittävästi vähentämään omia lämmityskustannuksia. Todetaan nyt heti alkuun, että en todellakaan ole mikään alan asiantuntija, mutta taas kerran aika paljon olen tutkinut aihetta ja yrittänyt löytää totuuden jyviä ja niitä oikeita ratkaisuja oman talon rakentamiseen, tavoitteena hyvin toimiva ja vähän lämmitysenergia tarvitseva passiivitalo. Väitteitäni saa siis epäillä ja olla eri mieltä, mutta kaikki tietoni perustuvat joko rakennusalan lehdistä tai erinäisiltä nettisivuilta ongittuihin tietohin, eli jollain tavalla asiantunteviin lähteisiin :)

Kun mainosmiehet puhuvat matalaenergia- tai passiivitalopaketeista, niin yleensä puheessa hehkutetaan seinärakenteen erinomaista U-arvoa, mikä harvoin on mitenkään erinomainen. Yleensä unohtuu sellainen olennainen seikka, että sillä on loppupeleissä aika vähän merkitystä onko seinässä 50 cm villaa jos yläpohja vuotaa lämpöä, ja lattian alla on juuri ja juuri vaatimukset täyttävä eristekerros. Talo on kokonaisuus. Talossa on seinät, ja niiden päällä katto, ja useimmiten niden alla on lattia. Koska harva haluaa elää pimeydessä, ja taloon pitäisi sisällekin päästä, on talon seinää pakko rikkoa ikkunoilla ja ovilla. Näinollen on hieman turhaa pistää kaikki panostus yhden osan parantamiseen, jos muista ei huolehdita.

Kun suunnitteluvaiheessa mietitään talon energiatehokkuutta, ei tavoitteena pitäisi olla rakennusmääräysten täyttäminen, vaan mahdollisimman hyvä lopputulos sen takia, että saataisiin mahdollisimman vähän kuluttava talo. En tarkoita sitä, että kaikkien pitäisi tehdä tästä eteenpäin pelkästään nollaenergiataloja vaan sitä, että haetaan ne omaan budjettiin parhaiten sopivat ratkaisut. Mutta kannattaa myös miettiä sitä, haluaako maksaa talon energiatehokkuutta tai -tehottumuutta ylimääräisenä lainana vai sähkölaskussa. Jos nimittäin aikoo asua talossa 30 vuotta, maksaa todennäköisesti mikä tahansa järkevä energiansäästökeino itsensä takaisin. Ei tarvitse olla viherpiipertäjä tai muuten vaain maapallon pelastaja jos rakentaa passiivitaloa, vaan voi tuijottaa ihan vain omaa lompakoaankin, jos se tuntuu luonnollisemmalta.

No mitä sitten ovat ne asiat, mitkä U-arvojen pyörteessä yleensä tuppaavat unohtumaan? Se on toki hyvä asia, että seinä eristetään hyvin. Siitä onko alle 0,10 U-arvoista mitään hyötyä on hyvä kysymys, ja asia mitä jotkut asiantuntijatkin ihmettelevät. Miedän talon seinän U-arvo on n. 0,12. Nyt joku huutaa, että ei se silloin ole mikään passiivitalo kun pitäisi olla 0,10, mutta monien "asiantuntijoiden" mielestä niistä viimeisistä sadasosita ei enää paljoa hyötyä ole. Ja muut asiat vaikuttavat myös. Kun seinässä on riittävästi eristettä, pitää hoitaa muut asiat kuntoon. Ne isot reiät seinässä mitkä mainitsin pitäisi tukkia jotenkin. Otetaanko niihin ne halvimmat ikkunat, vai vähän paremmat? Omassa talossa hintaero 0,78 U-arvon ikkunoilla ja 0,66 U-arvon ikkunoilla oli suunnilleen 12500=>13000 euroa. Eli 500 euroa. Hinnassa mukana myös ulko-ovet. Vastakkain oli Skaala ja Lammin Ikkunat. Jälkimmäisissä oli myös paljon paremmat tiiveysarvot, joten päädyin niihin. Eiköhän tuo 500 € ole nopeasti säästetty. Katto ja alapohja ovat helppoja. Yleensä alapohjassa on hyvin tilaa styroksille, joten sitä kannattaa laittaa reilusti. Katolle laitoin itse SPU:n passiivikatto-elementit, mutta jos haluaa mennä perinteisillä niin puhallusvilla on halpaa.

No nyt on sitten kasassa passiivitalo-määritelmät täyttävät U-arvot joka rakenteessa. Onko meillä nyt passiivitalo jos pistetään talo kasaan näistä palikoista? Ei välttämättä. Yksi tärkeä asia passiivitalon suunnittelussa on rungon tiiveys. Rakennuslupaa varten tehdyssä energiaselvityksessä on talomme v. 2009 rakennusmääräysten mukaisella ilmanvuotoluvulla 4 laskettu energiavuoto 4585 kWh vuodessa. Jos sähkönhinta on 0,10c kWH tekee se 458,5 € vuodessa. No ei noin vuotavaa taloa toivottavasti nykytekniikalla saakaan tehtyä, ja käsittääkseni se on käytännössä nykyään oikeasti luokkaa 1-2. Mutta silti se saattaa tarkoittaa parin sadan euron lisäkustannuksia vuodessa. Ilmatiiveys on suht helppo varmistaa rakennusvaiheessa huolellisella työllä, ja kaikkien talon rungon rikkovien aukkojen tiivistämisellä. Lähtökohtana pitää olla se, että runko, ja seinän liitoskohdat kattoon ja lattiaan ovat tiiviit. Seuraava suurin tekijä ilmanvuodossa on ikkunat. Jos hankkii hyvät ja tiiviit ikkunat, ei sekään vielä riitä, koska ikkunan ja rungon liitoskohta todennäköisesti vuotaa. Nämä vuodot on helppo tukkia tiivistysteipeillä. Meidän talomme tiivistystuotteet maksoivat n. 200 euroa. Pakettiin kuului ikkunankarmien ja rungon väliin kiinnitettävä teippi, yleinen läpivientien (kuten IV-putket) tiivistykseen tarkoitettu teippi, sekä liimaa millä edellisten kiinnitystä rungoon saadaan tehostettua. Teippien asennukset hoidimme itse isäni kanssa. Talossamme on 21 ikkunaa ja kolme ulko-ovea. Näiden kaikkien sekä IV-putkien ja muiden reikien  teippaamiseen meni aikaa n. 3 työpäivää. Investoinnin takaisinmaksuaika (jos ei lasketa työn osuutta) n. 2 vuotta. Ei paha.

Talon runkomateriaalista pitkälti riippuu miten helppo se on tehdä tiiviiksi. Meidän talossamme on betonielementtirunko. Yhdessä kerroksessa on 8 elementtia, ja niiden saumat on valettu betonilla umpeen. Samoin ontelolaattojen ja seinien välit. Seinien pitäisi siis olla hyvin tiiviit. Katto on tehty elementeistä, joista ei läpi paljon ilmaa vuoda. Jos elementtien saumat on kunnolla saumattu, ei niistäkään pitäisi vuotaa ilmaa. Joten jos myös läpivientien tiivistys on onnistunut, pitäisi tuloksen olla hyvä. Meillä se selviää 21.6 kun talossamme tehdään tiiveysmittaus. (Edit: Tulos oli 0,3) Odotan jännityksellä tuloksia. Talon runkomateriaali vaikuttaa myös muutenkin energiatehokkuuteen. Kivi varaa lämpöä enemmän kuin puu. Sillä pitäisi myös saavuttaa energiatehokkuutta. Sehän on vanha tosiasia, että kunnon kivitalo on kesällä viileä ja talvella lämmin. Nyt meidän talomme on ainakin vielä mukavan viileä, vaikka oli ihan kunnon helteitäkin jo, ja IV-kone ei ole vielä toiminnassa.

Joku jossain ihmetteli, että eihän noin tiivissä talossa voi elää kun happi loppuu. Toiset epäilevät kosteusvauriota. Ilma vaihtuu talossa hallitusti IV-koneella, ja sen lämmöntalteenotto pitää huolta siitä, että lämpö ei karkaa talosta ulos. Meidän talomme ei pitäisi pahemmin kosteusvaurioille altistua, kun rungon materiaalit ovat betonia, polyuretaania ja styroksia (alapohjassa). Ensimmäiset puurakenteet (jos ikkunoiden ja ovien karmeja ei lasketa) tulevat vastaan katolla. Kattoelementeissä on vanerilevyjen välissä uretaania.Vanerit tuskin alkavat homehtua, kun alapuoli on lämpimässä ullakkotilassa, ja yläpuoli ulkona. Toki jos talo on puurunkoinen ja eristeenä villaa, on tilanne silloin aivan eri. Ja kun joku kuitenkin kysyy tai epäilee: Mitä sitten jos IV-kone menee rikki? No sitten avataan ikkunoita jos tarvitsee. Talon ilmatilavuus on 538 kuutiota, joten ihan heti sieltä ei pitäisi happia loppua yönkään aikana.

Energiatehokkuutta voi toki parantaa muillakin keinoin. Jo talon pohjaratkaisu vaikuttaa. Lämpötaloudellisesti optimaalisin muoto talolle olisi pallo. koska sellaisia ei taida kukaan tehdä, pitää pysyä kulmikkaissa ratkaisuissa. Mutta se kuinka monta kulmaa talossa on vaikuttaa myös. Neljä kulmaa on yleinen vähimmäisvaatimus. Mutta jokainen ylimäärinen kulma lisää niin rakennuskustannuksia kuin lämpövuotokohtia.  Samoin katolla. Jokainen mutka ja ylimääräinen lape on riski niin lämpövuodoille kuin myös vesivuodoille. Erään tutun talossa oli katto tehty hieman huolimattomasti, ja ensimmäisellä sateella tuli vedet sisälle parista lappeiden saumasta.

Toivottavasti näistä löpinöistä on jotain iloa omaa taloa suunnitteleville. Vuoden päästä sen sitten viimeistään näkee miten hyvin oma passiivitalosuunnittelu onnistui, ja ovatko rakennusmiehet tehneet työnsä kunnolla. Muutamia lämpövuotokohtia jo korjattiin viime talvena, joten tässäkin kohtaa valvonnalla on suuri merkitys. Lopuksi vielä pari linkkivinkkiä: Yleistä tietoa energiatehokkaasta rakentamisestä löytyy Motivan sivuilta. Tiivistysteippejä myy ainakin Tiivistalo. Jos jaksoitte lukea jutun loppuun asti ja se oli mielestänne hyvä, niin kertokaa toki asia kommenteissa :)

6 kommenttia:

Janetti kirjoitti...

Luin loppuun ja hyvä juttu oli. Vaikkemme passiivitaloa tavoittelekaan, niin oli tuossa hyviä vinkkejä . kuka niitä vuotokohtia taloonsa haluaisi? Pitääpä tuolle toisellekin osapuolelle vinkata tästä jutusta. :)

Anonyymi kirjoitti...

Kuinka paljon kohdallanne kustansi SPU-passiivikatto elementit? Hintoja ei netistä tahdo oikein löytyä.

Tapani Värjölä kirjoitti...

Katon hintaa on paha sanoa, koska se kuului talopakettiin. Kun joskus viime syksynä kyselin SPU:lta samaa asiaa, niin sain budjettihinnaksi 140€/m2, mutta sanottiin, että tarkkaa hintaa ei voi antaa ilman rakennekuvia.

Arto Määttä kirjoitti...

Luin kirjoituksen, ja se oli hyvä. Muissakin kirjoituksissasi olet hyvin osannut kertoa ongelmia ja hyviä oivalluksia, joita teidän talossanne on.

Juha Kauppinen kirjoitti...

Kiitokset siitä, että jaksat kirjoitella kokemuksistasi! Olen lukenut näitä suurella mielenkiinnolla, kun itselläni on passiivitalohanke Espoossa lähtemässä käyntiin. Pioneerityösi arvoa nostaa paljon se, että jaat kokemuksesi.

M kirjoitti...

Oikein hyvä kirjoitus ja hyviä vinkkejä. Itse pähkäilemme vasta rungon valinnan kanssa, valueristeharkko (eriste seinän välissä) vai "styroksiharkoilla" (eriste seinän sisä ja ulkopinnalla, betoni seinärakenteen välissä).

Lähetä kommentti

Mainoskommentit ja suoraan yrityksiin linkittävät kommentit poistetaan. Jos haluat ostaa mainostilaa, ota yhteyttä.