Sähkönkulutuslukemat ajalle 28.5-27.6, suluissa edellinen kuukausi:
IVLP: 149,4 kWh (298,5 kWh)
IV: 38 kWh (39,2 kWh)
Taloussähkö: 156,6 kWh (159,3 kWh )
Yhteensä: 344 kWh (497 kWh)
Eli vielä on melkein kolmannes tipahtunut kokonaisuudesta, mikä on suunnilleen kokonaan IVLP:ltä. Keskimäärin 5 kWh päiväkulutuksella siis lämpiää käyttövesi näin kesällä.
Mutta sitten se ensimmäinen vuosi. Kuukausilukemia voi selata blogista (Hakukentään: sähkönkulutus), joten ei nyt sen tarkempaa erittelyä. Yhteensä ensimmäisen vuoden aikana kului sähköä seuraavasti:
IVLP: 8801,4 kWh
IV: 2017,1 kWh
Taloussähkö: 3411,5 kWh
Yhteensä: 14230 kWh
Jos katsoo rakennuslupavaiheen energiatodistusta, niin siellä oli seuraavat arvaukset:
Lämmitysenergia (suora sähkö): 11346 kWh/vuosi
Muu kulutus: 17375 kWh/vuosi
Yhteensä: 28721 kWh/vuosi
Eli molemmat lukemat on alitettu. Tosin voisi kuvitellä lämmitysenergian tarpeen olleen suurempi, koska tuosta ei enää hirveästi jäisi hyötysuhdetta IVLP:lle. Energiatodistuksessa on tiiveyslukuna ollut 4, joten jos arviodaan todelliseen lukuun 0,3, niin se säästäisi n. 4000 kWh/v. Lämpimän veden kulutukseksi on myös arvioitu 90 m3/v, kun ensimmäisen vuoden aikana saatiin vesimittariin 50 m3. Jos nuo vähennetaan, niin IVLP:n hyötysuhde olisi jo negatiivinen, joten taitaa olla parempi ettei analysoi tuota sen enempää. Sähköä on kulunnut ja sillä on saatu lämpöä :)
Energiatodistuksen ET-luku oli 83 kWh/brm2/vuosi. Todellisilla luvulla samalla kaavalla saan ensimmäisen vuoden ET-luvuksi: 41. Eli aika alas päästiin. Lämmitysenergian tarve (eli IVLP kulutus/neliöt) antaa tulokseksi 25 kWh/bm2/vuosi.
No mitenkäs sitten ne passiivitalo-puheet. Onko tämä talo nyt passiivitalo vai ei? Tarkistetaan ensin passiivitalon määritelmä aina luotettavasta Wikipediasta: http://fi.wikipedia.org/wiki/Passiivitalo
"Lämmitysenergian vuosittainen maksimitarve Suomessa:
Eteläinen rannikkoseutu ja Varsinais-Suomi: 20 kWh/m²
TAI toisen määritelmän mukaan:
Lämmitysenergian tarve korkeintaan 25-35 kWh/m² Helsinki- Sodankylä -akselilla
Kokonaisenergian tarve korkeintaan 75-85 kWh/m²"
Sitä en nopeasti sivuilta löytänyt pitäisikö laskea brutto- vai huoneistoneliöillä, mutta oletetaan brutto. Näin ollen ensimmäisen määritelmän mukaan vähän meni yli, mutta toisen määritelmän mukaan talo on selkeästi passiivitalo.
Seuraavalle vuodelle ennustan sähkönkulutukseen laskua. Meillä oli viime syksynä ja talvena sen verran paljon säätöä kaikessa mahdollisessa kun oikeita säätöjä haettiin, että eiköhän niistä jotain hyötyä ole. Voisi myös oletettaa, että betoniseinät ovat nyt kuivuneet eivätkä syö enää lämpöenergiaa kuivumiseen. Viime talvi oli myös ankara, joten jos ei nyt pahempaa talvea tule niin, voin olla aika varma tästä ennustuksesta. Vuoden päästä sitten sama aika ja paikka ja katsotaan miten ennustuksen kävi :)
16 kommenttia:
Kulutuslukemiasi seuranneena eipä tuossa ole yllätyksiä. Sellaista vaan ajattelin kommentoida, että energiatodistuksessahan ei oteta tiiveyttä huomioon laskennassa, kuten ei lämmitysjärjestelmän hyötysuhdettakaan. Eli tiiveysluku kyllä todistuksessa mainitaan, mutta se ei näy ET-luvussa. Lämpöhäviöiden tasauslaskelmassa on tiiveyden vaikutus mukana, sanoin kuin LTO:n hyötysuhde (ilmanvaihtoakaan ei ole ET-luvussa mukana).
Eli ei huolta negatiivisesta hyötysuhteesta =)
Kuten aiemminkin olen kommentoinut, ei se talo sitä energiaa hukkaa vaikka lämmitysjärjestelmä voisikin olla toimivampi.
Voidaan sitten ensi talvena vertailla ristiin kun ollaan samalla ilmastovyöhykkeelläkin =)
Jahas, tullut näköjään luettua jotain höpöhöpö-ohjetta tuosta energiatodistuksesta. No eipä ihmekään, että olen pitänyt koko lappua aivan turhana. Lueskelin nyt originaalia kapulakielistä versiota ja sen mukaan vuotoilma on kyllä mukana. Eipähän vaan ollut siinä energiatodistuksen täyttöohjeessa, mikä tuli luettua projektin suunnitteluvaiheessa...
Kannattaa siis näköjään varoa turhan yksinkertaistettuja ohjeita noista rakennusmääräyslapuista.
Moi Heikki. Piti juuri kommentoida, että ainakin meillä on noissa laskelmissa mukana vuotoilma ja IV-häviöt. Ilmantiiveys vaan on laskettu vanhaa latoa vastaavaksi :D
Moi Tapani,
Kiva, että pidät kirjaa ja raportoit. Yksi asia vielä kiinnostaisi, eli paljonko on takassa palanut klappeja? Nehän ovat myös taloon tuotua energiaa...
Moi Ilkka. Passiivitalomyyjät tuntuvat aina sopivasti unohtavan puiden polton, joten niin unohdin minäkin :)
Totta puhuen, en oikeasti tiedä miten paljon puuta meni kun ei tullut syksyllä mitattua paljon niitä halkoja siellä varastossa oli. Arvauksena heittäisin enintään 4 m3. Tänä syksynä olisi tarkoitus mitata tuokin.
"Arvauksena heittäisin enintään 4 m3."
Eli ei edes liki passiivitaloa. Vedenkulutus on sekin varsin pieni. No seuraavaan taloon sitten maalämpö ;)
Sitä maalämpö ei kannata laittaa muuta, kuin harakanpesiin.
Voisi taas vähän kommentoida tätä lämpöpumppuasiaa. Meillähän on hyvin samantyyppinen runko kuin Tapanilla ja maalämpö laitettiin toimintaan pari/kolme viikkoa sitten. Nyt ei tietenkään taloa lämmitetä, mitä nyt testattu, että laitteisto toimii oikein. Mutta noista kannattavuuksista:
-Pumpun hinta on mallista riippuen sama ilma-vesilämpöpumpulla ja maalämmöllä.
-Asennustyön hinta sama
Elikkäs maalämpö on kaivon verran kalliimpi. Omaan taloon mitoitusohjelma (Earth Energy Designer) antaa kaivon syvyydeksi 53,17m. Porautin kuitenkin "varmuuden vuoksi" 100m kaivon. Todellisuudessa tuli 100m lähinnä sen takia, kun maalämpöfirmat tuntuvat pelkäävän matalia kaivoja ja tuosta sadasta metristäkin sai vääntää, että suostuivat poraamaan niinkin matalan. No onpahan reserviä.
Elikkäs omassa tapauksessa maalämpö tuli maksamaan 3000€ (30€/m) enemmän kuin IVLP. Äärimmilleen venytettynä hintaeroksi olisi tullut 1380€.
IVLP:n lämpökertoimeksi ilmoitetaan (esim. tämän lähteen mukaan: http://www.ilmavesilampopumppu.fi/yleista) 1,5-2,0. Maalämmöllä vastaava luku on noin 3,0-3,5. Esim. 15000kWh/a kulutuksella sähköllä tuotettavaksi jää IVLP:lla 8750kWh/a ja maalämmöllä 4643kWh/a. Erotusta siis 4107kWh/a, euroissa rapiat 500€ (http://www.sahkonhinta.fi/). Eli vaikka tuolle 1380€ summalle laskisi korkoakin niin eipä siinä hirveän pitkä takaisinmaksuaika ole. Käytännössä voikin sitten käyttää tuota 3000€ hintaeroa vertailussa (uudessa talossa) siihen asti kunnes suostuvat poraamaan matalampia reikiä.
Harakanpesissä erot toki kasvavat entisestään...
Kahtellaan sitten ensi talven jälkeen kuinka pahasti metsään paasasin tällä kertaa...
Kiitoksia kommenteista mlp&Heikki. Rakentaminen on valintoja, ja todennäköisesti suurin osa niistä menee pieleen kun ekaa kertaa rakentaa, ja varsinkin kuten tekee jotain erikoista mistä kukaan ei tunnu tietävän mitään... Maalämpöä minulle on turha enää myydä, nyt mennään VILPillä kun sellainen on hankittu :P
Näinhän se on. Itsellänikin oli aikamoinen veivaaminen, että saatiin stadardiratkaisusta poikkeavasti jäähdytyspatteri jäteilmakanavaan (lto2). Siitäkin on tullut kuultua kaikilta lähinnä negatiivista sanottavaa, mutta käytäntö näyttää oliko mitään järkeä. Sitten jossain vaiheessa voisi vielä sekoittaa pakkaa lisää ja liittää siihen lämpöpumpun (elikkäs käytännössä juuri IVLP:n). Haluan ajatella niin, että ei tämä maailma mihinkään liiku jos kukaan ei tee pioneerityötä.
Tulikin mieleen, että miltäs sisälämpötilat näyttää nyt kesällä? Tuleeko hukkalämpöä kodinkoneista sun muista liikaa? Meillä pysyy raksalla kovilla helteilläkin alakerrassa 19-20°C ja yläkerrassa 22-23°C. Kyllähän se pidemmillä hellejaksoilla tietenkin vielä tuosta nousisi. Koitan vaan vähän miettiä miten suuresta lämpökuormasta pitää hankkiutua eroon sitten kun talossa asutaan.
No toivotaan, että rakennusalallekin saataisiin vähän liikehdintää ja uutta ajattelua pienen pioneerihengen rohkaisemana. Kyllähän tässä blogeja seuranneena voi todeta, että kaikenlaista nykyään kokeillaan. Toivottavasti rakkennusteollisuus vaan älyää poimia niistä toimivimmat ajatukset laajempaan käyttöön.
Moi Heikki. Juuri näinhän tuo on. Aina jonkun pitää ensimmäisenä kokeilla jokaista uutta juttua ja toivoa että se toimii kuten on suunniteltu.
Vastasin lämpötilatiedusteluun blogijutulla :)
Jos en ihan väärin ole ymmärtänyt, niin tässä ilmoitetut luvut eivät ole verrannollisia Wikipedia-sivulla mainittujen lukujen kanssa. Ko. sivustollahan puhutaan lämmitysenergian tarpeesta ja kokonaisenergian tarpeesta. Lämmitysenergialla tarkoitetaan sitä energiaa, joka tarvitaan hukkalämpönä saatavan energian lisäksi talon lämmittämiseen. Ymmärtääkseni Tapanilla IVLP lämmittää myös käyttöveden, joten sen lukemaa ei voi suoraan käyttää lämmitysenergiana. Lisäksi taloon on tuotu enemmän energiaa kuin IVLP:n ottama energia on. Näin ollen kokonaisenergiaa ei tiedetä, koska ei tiedetä tarkkaan IVLP:n lämpökerrointa eikä tiedetä sitä, paljonko on mennyt käyttöveden lämmittämiseen. (Sen voi toki arvata kulutetun vesimäärän perusteella.)
Moi! Mielestäni sulla on mennyt aika paljon lämmitykseen energiaa passiivitalossa, kun ottaa huomioon vielä senkin että talvella pitää olla kylmissään.
avaatko vähän? Olet ilmoittanut neliöiksi 195+80+40=315. Kuitenkin energiatodistuksesta ja todellisesta kulutuksesta laskettuna neliöt ovat 347. Mistä ero?
Energiatodistuksen bruttoala on käsittääkseni talon neliöt laskettuna seinien ulkopinnasta asti ja sitä en tiedä miten paljon tuota ullakkoa on siihen mukaan laskettu. Lattiapinta-alaa (eli huoneistoalaa) meillä on virallisesti tuo 195 m2, ja siihen päälle 80 m2 ullakolla ja varasto+autotalli taisi olla virallisesti 34m2.
Eihän tuota paljon ole mennyt, jos yli 300m2 on lämmitetty
Lähetä kommentti
Mainoskommentit ja suoraan yrityksiin linkittävät kommentit poistetaan. Jos haluat ostaa mainostilaa, ota yhteyttä.