40000 kävijää

Pikainen statisitiikkapäivitys taas uuden kymppitonnin kunniaksi :) Blogin kävijämäärät ovat pysyneet suunnilleen samoissa viimeiset pari kuukautta, vain pientä nousua. Viimeisen kuukauden keskiarvona blogia on käynyt lukemassa 197 kävijää päivässä. Sivunlatauksissa meni eilen rikki 90 000 latauksen rajapyykki, sopivasti samaan aikaan.

Kävijöitä tulee eninten Googlen kautta (fi&com), ja suosituimmat hakusanat ovat 'Värjölä' ja 'Talo Värjölä'. Suomenkielinen Google arvaa jo 'Talo V':llä, että tänne ollaan tulossa :D Googlen lisäksi kävijöitä tulee myös tutuista blogeista. Koti Lahelaan, Louhikoto ja Projekteista Isoin ovat suurimpia liikennetta tänne ohjaavia sivuja Google jälkeen.

Sähkönkulutus helmikuulle

Taas olisi kuukausittaisen sähkönkulutusseurannan paikka.

Sähkönkulutuslukemat ajalle 23.1-22.2, suluissa edellinen kuukausi:

IVLP: 1625,1 kWh (1446,7 kWh)
IV: 364,0 kWh (421,2 kWh)
Taloussähkö: 379,9 kWh (423,1 kWh)
Yhteensä: 2369 kWh (2291 kWh)

Alkukuu oli lämmin, mutta varmaan tämä viime viikkojen kova pakkasjakso näkyy näissä luvuissa. Lämmitykseen on mennyt taas vähän enemmän kuin tammikuussa (joka oli kuitenkin vähemmän kuin joulukuu), mutta positiivisena suuntauksena IV-koneen kulutus on laskenut, kuten myös taloussähkön.

Torstaina olisi LVI-kaverimme tarkoitus tulla pistämään alapohjassa menevien IVLP:n putkien ympärille lisää eristettä. Kävin viikonloppuna tarkastuskäynnillä alapohjassa, kun piti kaivaa luukku esiin lumen alta (jota olen kyllä koko ajan yrittänyt pitää vähän esillä). Lämpötila kellarissa oli n. +1°C kun ulkona oli samaan aikaan -20°C. Pintalämpömittari näytti IVLP putkien lämpötilaksi +11-+15°C, eli jonkin verran sieltä puskee lämpöä solumuovieristeen läpi. Pahempi lämpöhäviöpiste on tosin ulkona, missä putket kulkevat n. metrin matkan seinästä pumpun sisälle. Vaikka siinä on eristettä, niin saisi olla enemmän. Tämä tosiaan pitäisi korjaantua torstaina. Toivottavasti tämä antaa vähän lisätehoa IVLP:lle, joka käy kyllä hyvällä hyötysuhteella, mutta lämmin vesi ei taida päästä vaan riittävän hyvin kattilaan asti.

Talossa ollaan menty jo kriisirajoille yläkerranlämpötiloissa. Vaimo lähti lasten kanssa talvilomareissulle, joten olen nyt viikonlopusta lähtien lämmittänyt yksin taloa. Pistin kokeeksi tyhjien huoneiden ovet kiinni, ja ilman alakerrasta aulan kautta nousevaa lämpöä noiden kahden kulmahuoneen lämpötilat tippuivat n.+17°C asteeseen. Noissa huoneissa on siis vain tuloilmaputket, eli tuohon asti pelkkä 23 asteinen tuloilma lämmittää. Poikamme huoneessa, jossa on myös poistoilmakanava ja vain yksi ulkoseinä lämpötila pysyi kuitenkin n. 18 asteessa. Makuuhuonekin kylmeni vähän turhan paljon, ja ensimmäisen kerran tuntui siltä, että peiton alla oli kylmä. Oma huone on pysynyt lämpinänä videotykin voimalla, sillä mitäpäs sitä tässä muuta yksin kotona ollessa tekisi kun leffoja katselisi :) Alien Anthology kokoelma on odotellut hyllyssä, ja nyt pääsi viimeinkin rauhassa katsomaan ilman pelkoa siitä, että lapset häiriintyvät naapurihuoneissa :D

No on tämä tietokonekin osallistunut lämmitykseen. Mutta saisi jo alkaa ulkona vähän lämmetä. Kesää odotellessa...

Mihin tämä kaikki lumi mahtuu?

Tänä talvena on tullut taas lunta enemmän kuin tarpeeksi, ja olen tässä useasti talven aikana lukenut/kuullut keskusteluja siitä miten pihat alkavat olla täynnä lunta ja uutta lunta ei enää saa mihinkään. Kaava-alueella pientalotontit ovat toki pieniä, ja tämä tietysti johtaa helposti siihen, ettei sille lumelle oikein löydy hyvää sijoituspaikkaa. Mutta tämäkin on taas kerran asia, jota pystyy hyvin itse helpottamaan etukäteissuunnittelulla. Toki jo taloa tontille sijoitettaessa olisi hyvä miettiä mihin pihan lumet saa kipattua, mutta jos tähän ei ollut mahdollisuutta tai se unohtui, niin tässä avuksi oma tarina siitä miten tämän talven lumet on hoidettu.

Ensin perustiedot pihasta. Meillä on n. 130 m2 sellaista pihaa, joka pitää aina lumisateen jälkeen siivota. Tieliittymän leveys on n. 8 metriä, eli siihen saadaan aina hyvät auravallit kunnan toimesta. Pihan ympäriltä on nyt tänä talvena käytetty n. 100 m2 lumikasoille. Lumikasat ovat parhaimmillaan lähes 2 metriä korkeita, mutta silti ei ole vielä piha loppunut, ja vielä pystyisi hyvin jatkamaan lumikasojen kasaamista vaikka tulisi vielä saman verran lunta lisää ennen kevättä. (Tosin toivottaan että ei tule...)

Jos tämä seuraava kuulostaa itsestään selvältä, niin hyvä. Niin sen pitäisikin :) Jos taas olet koko talven kiroillut kun lunta ei enää saa mihinkään, niin ehkä tätäkin asiaa voi vielä harjoitella :D

Jotta pihan saa riittämään parhaalla mahdollisella tavalla, pitää lumityöt tehdä alusta asti oikein. Jos ensimmäisten lumisateiden jälkeen alkaa vaan kasaamaan vuorta heti pihan reunaan, on siinä sitten kohta sellainen vuori mikä estää tehokkaasti lumityöt. Mutta jos taas suunnittelee hieman strategiaa pidemmälle, pystyy pienellekin pihalle kasaamaan aika paljon lunta ilman, että se hirveästi haittaa seuraavia lumitöitä. Salaisuus tähän on rakentaminen. Siis lumesta rakentaminen.

Todiste numero 1:

Kuvan oikeassa laidassa on lumikasan alku. Loiva ramppi, jota pitkin pystyy hyvin työntämään täyden lumikolan ylös. Kuormalavat todistavat taas kerran, että vaikka kuinka yrittäisi kasata tavarat/roskat niin että ne eivät olisi tiellä, kohta ne ovat kuitenkin tiellä. Tämän varmaan jokainen rakentaja on jo oppinut :) Lavakasan takana on n. 7 metriä pitkä ja 2 metriä korkea lumikasa. Eli tasainen "huippu", jota pitkin on hyvä työntää lunta eteenpäin. Kasa on kasvanut korkeutta ja pituutta tasaisesti talven aikana, ja nyt ollaan jo autotallin takaseinä ohitettu ja päästy takapihalle. Eli periaatteessa tuolla olisi helposti pari sataa neliötä lisää lumenkippausaluetta, tosin alkaa työntömatka pitenemään vähän liikaa. Siksi vuori olkin kasvanut viime aikoina korkeutta enemmän kuin pituutta. Bonuksena ramppi toimii myös hyvänä pienenä pulkkamäkenä ;)

Toisella puolella pihaa näyttää tältä. Todiste #2:

Lumivallin koko ei ihan kuvasta hahmotu, mutta tuossa on n. 12 metriä pitkä, 2-4 metriä leveä ja 1-1,5 metriä korkea lumivuoristo. Tasainen huippu mahdollista lumen helpon kuljetuksen eteenpäin. Alussa taas loiva ramppi, josta pääsee helposti ylös raskaan lumikuorman kanssa. Ja mahtuu tuohonkin vielä lisää lunta jos tarvetta tulee. Tosin tämä lumivalli on hieman vaarallisempi kun ollaan tien reunassa. Kunnan traktorit toki pitävät huolen siitä että ei mennä tien puolelle :)

Mutta näin meillä. Vaikka lunta ei tuosta ole päässyt talvena aikana sulamaan varmaan yhtään, niin kasaan se painuu kuitenkin kokoajan. Tosin lisää lunta on tullut sen verran tasaisesti, ettei kasaan painumista pahemmin huomaa... Samaa taktiikkaa käytin myös viime talvena, ja hyvin pysyi piha auki silloinkin. Ja jos nyt ennen kevättä tulisi vaikka metri lunta lisää, niin hyvin mahtuu noihin kasoihin. Näköjään myös lumityöt ovat taktiikkalaji :D 

Liikaa pakkasta...

On taas ilmoja pidellyt... Kuten tuossa joku aika sitten kirjoitin, meidän talo toimii oikein hyvin niin kauan kun lämpötilat pysyvät -10 asteen yläpuolella. No nyt on sitten ollut useamman päivän ajan kunnon pakkasia, ja ainakin minun pakkasrajani alittui jo kymmenen astetta sitten... Aika ottaa taas lämpötilakatsaus.

Eilen ja tänään oli aamulla ulkona n. -27°C. Illatkin ovat menneet -15 asteen alapuolella eli kylmää on. Vajaa viikko sitten vastasin kommenteissa kysyjälle, että meillä on yläkerrassa lämpötilat 19,5-20,5°C välillä. Eilen illalla oltiin asteen pienemmissä lukemissa. Illalla kuuden aikaan kun menin huoneeseeni tietokoneelle, näytti mittari pöydällä +18,6°C ja ulos -17°C. Tämä paikka on talon viileimpiä. Ollaan talon pohjois-länsi nurkassa ja kahden ikkunan risteyksessä. Eikä tietokonekaan lämmitä kuin muutaman tunnin päivässä, ja silloinkin vain reilun 100 watin teholla :) Tyttömme huoneessa (talon etelä-länsi nurkassa) mittari näytti illalla 18,4°C kun hänet laitettiin nukkumaan. Huone oli illan tyhjillään kun vaimo kävi lasten kanssa uimahallissa, eli lämpöä tuli vain se mitä ilmanvaihto toi ja mitä nousee ovesta vastatuuleen. Varmaan vaikutti jonkin verran myös, kun talosta puuttui illalla kaksi juoksevaa lämmönlähdettä :)

Mutta onko meillä nyt sitten kylmä sisällä? Hyvä kysymys, koska itse en kokenut huonettani illalla kylmäksi. Ei ollut villasukkia jalassa, ja päällä normaalit kotivaatteet(=verkkarit ja collegepaita), ei mitään erityisen lämmintä. Alakerrassa on kuitenkin n. 21-22°C, ja portaiden kohdalla takan vieressä toki enemmän kun takkaa taas illalla lämmitin. Luulisi, että tuo 3-4 asteen lämpötilaero tuntuisi enemmänkin, mutta eipä sitä huomaa kuin silloin kun nousee yläkertaan kun vastaan tulee kylmempi ilma. Mutta kun istuu huoneessa en ainakaan itse kärsinyt kylmästä. Lapset eivät kylmästä valita (vaikka kysyisikin) ja he haluavat itsepäisesti olla t-paidassa kotona eikä heillä tunnu olevan kylmä, vaikka toissapäivänäkin leikimme poikamme huoneessa jossa mittari näytti silloin n. 19°C. Illalla sänky toki tuntui kylmältä, mutta nopeasti se lämpenee, eikä peiton alla ollut kylmä. Eikä tullut aamulla noustessakaan mitenkään kylmä kun peiton alta nousin. Ehkä tämä on nyt sitten vain tottumiskysymys? Tai sitten olen saanut jostain luolapeikon geenin kun muutenkin viihdyn hämärässä ja näköjään myös viileässä :D

"Viileää" ilmaa enemmän minua häiritsee ilman kuivuus. Tyohuoneen mittari näytti illalla ilmankosteudeksi 15%, ja hain heti ilmankostuttimen pöydän viereen. Kuiva ilma tuntuu ainakin minulla kurkussa ja silmissä ja ilmankostutin nosti kosteusprosentin parin tunnin aikana 28%:iin. Alakerrassakin on vähän turhan kuiva ilma, kun ei ole oikein löytynyt sopivaa paikkaa ilmankostuttimelle. Laittaa sen mihin tahansa, niin ilmanvaihto vie kosteuden "väärään suuntaan". Ja parhaille paikoille ei voi laittaa lasten takia... Selvittelin jo tuossa aiemmin saisiko ilmanvaihtokoneeseen ilmankostutinta, mutta eipä tuntunut löytyvän ainakaan pientalomalleihin... Parketitkin ovat huomanneet kuivan ilman, ja natisevat paikoin ja paikoin huomaa myös niiden mennneen vähän kasaan, ainakin takan edessä on lattiassa saumat suurenneet. Jos jollain on hyvä ratkaisu kuivaan sisäilmaan (muu kuin ilmankostuttimet joka huoneessa 24/7 päällä), niin mieluusti otetaan vinkkejä vastaan :)

Mitäs VILPille sitten kuuluu näillä keleilla? Suunnilleen pelkällä sähköllä tässä vettä lämmitetään... Viime viikon alhaisin kulutuslukema oli 31 kWh/pv. Eilisen lukema (luettu tänä aamuna klo 7) oli 96 kWh. Eli VILP ei pahemmin lämmitä vaan sähkövastukset ovat käytössä. VILPin pakkasraja on -20, ja -15 alapuolella yläkattilan vastus käy välillä VILPin apuna. -15 asti kattila pysyy yleensä n. 42-45 asteisena pelkän VILPin voimalla. Mutta ei ole lämmin vesi vielä loppunut, eli hyvin tuo kattila tuntuu toimivan riippumatta siitä mistä sitä lämpöä sinne tulee. Ensi viikon tiistaina on seuraava sähkönkulutuksen tilastointipäivä. Katsotaan miltä kokonaislukemat sitten näyttävät.

Takan sytyttämisestä vielä

Viime sunnuntaina kirjoitin juttua siitä mitä haasteita tiivis talo ja koneellinen ilmanvaihto aiheuttavat takan sytyttämiselle. Tässä nyt ihan vain mielenkiinnosta (jos siis jotain muutakin kiinnostaa ;) tämän viikon tulokset takan sytyttämisen suhteen. Taustana se, että olen koko talven polttanut takassa joka päivä ainakin pesällisen puita, silloinkin kun ulkona oli nollakelit. Kovilla pakkasilla enemmän. Ilmanvaihto on pyritty säätämään niin, että paine-eroa ulkoilman kanssa ei juuri olisi. Ylipainetta ei tänne saa, mutta pientä alipainetta tuntuu joskus olevan.

Maanantai oli heti hankala päivä. Sammutin IV-koneen jo ennen tulitikun raapaisua kun piipusta puhalsi sen verran voimakas tuuli sisään kun avasin pellin. Mutta eipä sekään auttanut. Kun savua alkoi tulla sankasti tuhkaluukustakin eikä vaan luukkujen raoista otin käyttöön hätäsuunnitelman, ja pistin IV-koneen ja takkatilan päälle. Takkatila käytännössä pakottaa piipun vetämään, eli savun suunta kääntyi oikeaksi saman tien. Takka syttyi, mutta sen 15 minuutin aikana minkä takkatila oli päällä (koska sitä ei tosiaan saa pois päältä mitenkään muuten kuin odottamalla) IV-kone jäähtyi aika pahasti (ulkona pari astetta pakkasta). Tuloilman lämpötila laski +25 asteesta +15 asteeseen ja koneen mittaama huonelämpötila laski +21 asteesta +13 asteeseen. Ja tuo jälkimmäinen siis johtui ihan vaan siitä, että IV-kone jäähtyi sen takia kun tulopuhallin veti kylmää ilmaa sisälle, mutta LTO-kennon läpi ei kulkenut varmaan yhtään lämmintä ilmaa ulospäin. Ja takka paloi aika kovalla liekillä vaikka tuhkaluukku oli suljettu lähes kokonaan. Liekit pienenivät huomattavasti heti kun takkatila meni pois päältä, ja pian IV-koneen lämpötila-anturitkin näyttivät taas normaalilukemia.

Tiistai ja keskiviikko olivatkin sitten huomattavasti helpompia. IV-koneesta laitoin tehot pienimmälle, mutta ei tarvinnut edes sammuttaa konetta, vaan takka lähti vetämään muutenkin. Torstaina sitten taas otettiin savut kunnolla sisälle, vain takkatila pelasti. Perjantai meni taas helpoimman mukaan, IV-kone pienimmällä. Tiedä sitten mikä ihmeen lukko takkaan iski maanantaina ja torstaina. Joskus kerran, olisiko ollut joulukuussa, jouduin myös turvautumaan takkatilaan kun muu ei auttanut. Eli mielenkiintoista miten nyt sitten testiviikolla heti kahteen kertaan joutui sitä käyttämään, kun yleensä on IV-koneen sammutus riittänyt alkuvedon saamiseksi.

Viikonloppuna poltin takkaa kahdesti, pesällisen aamulla ja toisen illalla. Ulkona oli -15-20 astetta pakkasta, joten totesin hyväksi lämmittää kunnolla kun nyt kerta oltiin kotona ja pystyi aamullakin takkaa lämmittämään. Takka syttyi joka kerta helposti, ilmanvaihto pienimmälle säädettynä. Tosin tässä auttoi nyt varmaan jatkuva lämmityskin, kun takka pysyi paremmin lämpimänä ja hormi varmaan myös niin veto on parempi.

Mutta tässä nyt vähän tilastoa tähän asiaan. Fiilispohjalta sanoisin, että tähän mennessä talven aikana varmaan puolet kerroista on mennyt IV-koneen sammutuksella, ja loput ihan vain ilmanvaihdon pienimmällä pitämällä.

Tiivis talo, ilmanvaihto ja takka

Uudessa talossa ensimmäiset kuukaudet ovat varmasti jokaisella opettellua ja harjoittelua, kun pitää saada säädettyä talon järjestelmät oikeisiin asetuksiin ja opetella käyttämään niitä. Varsinkin kun kerrostalosta hyppää omakotitaloon tulee samalla paljon uutta opeteltavaa. Onneksi en ole koskaan tekniikkaa pelännyt :)

Ilmanvaihdon kanssa on meillä ollut paljon ongelmia monessakin kohtaa, ja ajattelin tähän vähän kasata kokemuksia siitä mitä tässä on nyt ensimmäisen puolen vuoden aikana opittu nimenomaan takan suhteen. Tiivis talo tuntuu olevan kova haaste ilmanvaihdolle ja takalle, ja olen yrittänyt kovasti ymmärtää mitä kaikkea täällä oikein tapahtuu milloinkin. Kertauksena satunnaisille tai uusille blogivieraille, meidän talomme on erittäin tiiviksi rakennettu, ja ilmanvuotoluku n50 oli mittauksessa 0,3. Eli todella hyvä kun passiivitalo "vaatimus" on 0,6.

Kun ilmaa ei vuoda talon seinien tai ikkunan karmien läpi, ovat ainoat reitit ilmalle IV-putket, liesituulettimen huippuimurin hormi (jossa on pelti, huono sellainen tosin), ja savupiippu (joka on pellillä suljettu kun ei käytössä). Jos IV-kone vetää ilmaa sisälle, niin sen täytyy poistua jostain edellämainituista putkista. Paras tietysti olisi, jos ilma menisi IV-koneen läpi ja lämmittäisi LTO-kennoa, mutta ilma tuppaa menemään ulos helpointa reittiä, joka onneksi yleensä on IV-koneen poistokanava poistopuhaltimen avustamana.

Ns. normaalitilanteessa kaikki toimiikin hyvin. Talossa ei vallitse isoa alipaineitta, eikä pitäisi päästä ylipainettakaan muodostumaan, koska jos tulopuhallin työntää ilmaa sisälle, niin varmaan se ilma mieluummin poistuu putkien läpi kun yrittää betoniseinän läpi, ja ilmakehä hoitaa paine-eron tasauksen suht tehokkaasti. Mutta takka sotkee tietty tehokkaasti kaiken. Kun takassa palaa tuli, on se hyvin tehokas poistoilmaimuri. Vaikka ilmanvaihdon pistäisi pienemmälle, imee takka ilmaa kuitenkin sieltä kautta sisälle, ja tekee taloon kovan alipaineen, minkä huomaa helposti jos avaa ulko-oven, joka ei mielellään aukene.

Takan sytyttäminen IV-konetta vasten on suht mahdoton juttu. Ylipainetta ei taloon saa IV-koneella tehtyä millään (yritin kyllä), joten kun takan pellin avaa on vastassa lähes aina alipaineen tekemä ilmavirta. IV-koneesta löytyy toki ns. takkatila, joka käytännössä sammuttaa poistopuhaltimen 15 minuutin ajaksi. Talven alettua tosin totesin, että tuo takkatila on aika huono viritys, koska poistopuhaltimen sammuttaminen aiheuttaa lähinnä sen, että IV-koneen tulopuhallin puskee sisälle LTO-kennon läpi kylmää ilmaa, joka menee sitten ulos savupiipusta täydellä teholla. Tämä aiheuttaa LTO-kennon ja koko IV-koneen viilentymisen kun lämmintä huoneilmaa ei virtaa poistokanavista koneeseen. Ja koska tuota tilaa ei saa mitenkään pois päältä (paitsi odottamalla), en ole enää takkatilaa käyttänyt.

No miten sen takan sitten saa vetämään? Tässä nykyinen tekniikkani, saa lainata :)
Kun lähden sytyttämään takkaa, yritän ensin saada sen vetämään pelkästään pistämällä ilmanvaihdon minimiin. Vähän päivästä riippuen (tai varmaan pareminkin piipun lämpötilasta ja ulkoilmasta) takka joko lähtee heti vetämään, tai sitten savupiipusta puhaltaa sen verran kylmä laskeva ilmavirtaus, että voi jo heti tulitikulla todetta, että savut tulevat 100% varmuudella sisälle. Ja silloin pistän nopeasti IV-koneen pois päältä. Kun IV-kone ei enää tee alipainetta, alkaa takka vetämään helposti ja hyvin, ja yleensä parin minuutin päästä kun takka palaa kunnon tulella voi IV-koneen laittaa taas käyntiin, mutta yleensä pidän sitä kuitenkin minimiteholla takan polttamisen ajan.

Miten tämä nyt sitten eroaa takkatilan käytöstä? No ensinäkin siten, että ei tarvitse odottaa sitä 15 minuuttia että tilanteen saa pois. Ja iso ero on myös se, että ilman IV-koneen tulopuhallinta takka imee ilmaa sisäänsä juuri sen verran kun palaminen tarvitsee. Takkatilassa IV-kone puskee kaiken ilman takan kautta pihalle, mikä näkyy hyvin tavallista tehokkaampana palamisena kun ilmaa puhaltaa tulen ohi "liikaa". IV-koneen kannalta eroa on myös paljon. Jos takkatila on pakkasilla päällä, laskee se 15 minuutissa tuloilman lämpötilaa 5-10 asteella, ja koko IV-kone viilenee aika tehokkaasti. Jos koneen sammuttaa muutamaksi minuutiksi (tai vaikka vartiksi tai pidemmäksi aikaa) ei IV-kone jäähdy ollenkaan. Itse asiassa se lämpenee, koska ullakko on lämmin, ja tuloilman lämmityspatterissa lepää lämmintä vettä ja lämmitysputkien päät ovat kuitenkin koneen sisällä. Tämän huomaa hyvin IV-koneen lämpömittareista kun sen taas kytkee päälle.

Onko IV-koneen sammuttamisesta sitten jotain haittaa? Jos on, niin en ole sitä vielä keksinyt. Mutta tämä tekniikka toimii ainakin meillä hyvin. Takka lähtee heti vetämään, eikä IV-kone viilene turhaan. En tiedä toimivatko muiden valmistajien IV-koneet fiksummin näissä tilanteissa, mutta ainakin tämä meidän Vallox tuntuu toimivan parhaiten näin.