lauantai 2. huhtikuuta 2011

Ensimmäinen talvi takana

Nyt alkaa ensimmäinen talvi tässä talossa olla suunnilleen takana. Kovia yöpakkasia on maaliskuussa toki ollut, mutta päivällä lämpötilat ovat olleet sen verran plussan puolella, että lumet jo sulavat. Ja nyt olisi tiedossa oikein lämmin viikonloppu kun ennusteet näyttävät jatkuvia plussakelejä :) Talvi on ollut tilastollisestikin katsottuna todella ankara, eli helpolla ei olla päästy tältäkään suunnalta. Mutta hengissä on selvitty ja talo on ollut kokoajan asumiskelpoinen :D

Jokaisessa omakotitalossa ensimmäinen talvi menee varmaan enemmän tai vähemmän lämmitysjärjestelmän säätöjä etsiessä. Ja kyllä on meilläkin säädetty. Ajattelin kasata tähän nyt koosteen siitä mitä kaikkea talven aikana tapahtui ja miten tämä meidän passiivitalomme talvesta selvisi. Toki kaikki nämä on blogissa talven aikana kerrottu, mutta nyt siis koko talvi yhdellä kertaa. Perustiedot talosta (eristeet ja laitteet) löytyvät täältä, ja lämmitysjärjestelmästä kirjoitin enemmän joulukuussa. Tuo ei enää ihan pidä paikkaansa, sillä IV-konetta on säädetty paremmin lämmittäväksi, ja lämmitysverkoston veden lämpötilaa nostettiin talven aikana.

Syksyllä ilmojen viilentyessä iski heti päälle ensimmäinen ongelma. IV-koneen lämmityspatteri ei tuntunut toimivan ja tarkempi tutkimus paljasti syyksi sen, että koneen vesipatterin ja lähimmän vesiputken välissä oli n. 6 metriä ilmaa. Eli LVI-urakoitsijamme ei sitten ollut tehnyt tätä(kään) hommaa kesällä loppuun asti. No, kaveri saatiin nopeasti paikalle kytkemään puuttuvat putket, ja tuloilma alkoi lämmetä.

Kun ensimmäiset kunnon pakkaset sitten iskivät marraskuussa alkoi niitä ongelmakohtia löytyä enemmänkin. Yläkerrassa mitattiin jo pahimmillaan +17 asteen lukemia kun aloin vasta saamaan selville missä kaikkialla oli säädettävää. Ja sitten säädettiin. Ilmanvaihdon tuloputkia eristettiin, jotta lämmin ilma pääsisi koneelta ullakon läpi huoneisiin. Ilmanvaihtoa säädettiin muutenkin kovasti, koska alunperin yläkerta oli ylipaineinen alakertaan nähden, mikä aika tehokkaasti esti lämmön nousun yläkertaan. Yksi todella tärkeä säätö oli myös se, kun avasin IV-koneen, ja huomasin tuloilman lämpömittarin makaavan patterin päällä. Eipä se siis mitannut mitään tuloilman lämpötiloja, vaan ihan vaan lämmityspatterin pintaa. Kun viritin anturin parempaan paikkaan, alkoi ilmanvaihtokanaviin päästä oikeasti lämmintä ilmaa. Tämä oli siis joulukuun lopussa, ja tässä vaiheesssa oli jo varmaan kaikki talon sisärakenteet ja ullakko jäähtyneet sen verran, että ne varmaan auttoivat pitämään talon viileänä lopputalven ajan... Vuodenvaihteen jälkeen pakkaset jatkuivat, ja niin jatkui säätökin. Kovasti kasvoi myös oma ymmärrys siitä, mitä talossa tapahtuu ja miten lämpö liikkuu. Löytyi uusia ongelmakohtia, ja niitä yritettiin paikata. Ilmanvaihtoa säädin lisää, nostin lämmitysveden lämpötilaa jne.

Sähkönkulutuksen kannalta talossa oli kaksi pahaa sähkösyöppöä. Yksi oli IV-koneen esilämmityssähköpatteri, jonka tehtävänä on estää LTO-kennon jäätyminen lämmittämällä tuloilmaa. Tämä oli säädetty tehtaalla Fortumin suositusten mukaan, ja IV-koneen sähkönkulutus oli todella kova kun hain oikeita säätöjä. IV-kone mittaa LTO-kennosta ulos lähtevää ilmaa, ja pitää sen perusteella sähköpatteria päällä. Alkuperäinen asetus oli +10°C. Tämä herätti heti syksyllä kun ihmettelin miten IV-koneen sähönkulutus kolmikertaistui kun ilmat vähän viilenivät. Tiputin tuota moneen otteeseen kun yritin hakea oikeaa säätöä. Tämän säädön kaverina on toinen "varajärjestelmä", eli tuloilmapuhaltimen sammutus jos lämpötila tippuu alle toisen säätöarvon. Kesti pitkään ennen kuin sain näihin "oikeat" lukemat, ja matkalla tuli testattua palovaroittimetkin kun -30°C pakkasella takkaa lämmittäessä laitoin IV-koneen päälle (sammutin sen usein kun sytytin takan vedon varmistamiseksi), ja LTO-kenno viileni niin nopeasti, että sähköpatteri ei ehtinyt lämmittämään vaan IV-kone sammutti tulopuhaltimen. No arvatkaa vaan mitä tapahtuu kun takassa on tuli, ja IV-koneen poistopuhallin vetää ilmaa poistokanaviin, mutta tuloilma ei saa muualta kuin takan hormista. Jep, savustettu tupa... Tällä hetkellä arvot on asetettu niin, että esilämmitys kytkeytyy päälle kun poistoilma alittaa +0°C, ja tulopuhallin sammuu -6°C. Ja hyvin on toiminut.

Toinen paha sähkösyöppö on ilma-vesi lämpöpumppumme (CTC EcoAir). No tokihan sen kuuluukin syödä sähköä, mutta ongelmia oli tuonkin laitteen kanssa. Kaikista pahin ongelma (mitä ei varmaan voi korjata) on se, että lämpöpumpun ja kattilan välillä kiertää vesi. Jos ulkolämpötila on +1 tai alle, pitää laite veden jatkuvasti kiertämässä ettei se jäädy. Ihan fiksua toki, mutta tämä syö myös aika tehokkaasti lämmitystehoa. Varsinkin kun putket menevät n. 6 metriä tuulettuvassa alapohjassa, jossa oli lämpötila pahimpien pakkasten aikaan juuri ja juuri +1°C. Putkia ei oltu alunperin eristetty kunnolla, eli taisi laite lämmittää samalla alapohjaakin aika hyvin. LVI-urakoitsijamme lupasi tulla korjaamaan tämän, mutta siinä sitten menikin kaksi kuukautta ennen kuin hän pääsi paikalle. Sopivasti silloin kun pakkaset loppuivat... Nyt putket menevät uretaanikotelossa, ja ainakin pintalämpömittarin mukaan tuo toimii paljon paremmin kuin se ohut solumuovi-mikälie eriste mitä niissä aluksi oli. Alkuperäisellä eristyksellä putkien pintälämpötila alapohjassa oli n. 15°C korkeampi kuin läheisten viemäriputkien pintalämpötila, ja uretaanikotelon lämpötila on nyt suunnilleen sama. Ja kyllä tämä näkyi sähkönkulutuksessakin. Aloin vuoden vaihteessa keräämään joka aamu lämmitysjärjestelmän kulutuslukemat talteen, ja Klaukkalan oma sääasema tarjoa keskilämpötilatilastoa. Aiemmin kun vuorokauden keskilämpötila oli -5°C, oli lämmitysjärjestelmän päiväkulutus n. 35-40 kWh. Eristyksen jälkeen sähkönkulutus samalla lämpötilalla oli 25-30 kWh. Eli vinkkinä kaikille teille jotka suunnittelette IVLP:n hankintaa: Hankkikaa IVLP jossa ulkona kiertää joku muu aine kuin vesi ja eristäkää putket kunnolla!


Talven aikana kirjoitin blogiin ja kommentteihin useaan otteeseen yläkerran huonelämpötiloja eri vaiheissa talvea. Sen jälkeen kun vuodenvaihteessa sain IV-koneen lämmityksen säädettyä kuntoon, ovat yläkerran huonelämpötilat pysyneet aika hyvin +18,5-20,5 asteen välillä. Poikkeuksena yksi pirullisen kylmä viikko helmikuun lopulla, jolloin oltiin jatkuvasti suunnilleen -20°C alapuolella. Ja tällä viikolla sopivasti vaimo lähti lasten kanssa talvilomareissulle sukulaisten luokse, joten yksinäni taloa lämmittäessä alkoi passiivisuus loppua... Ensimmäisen kerran sitten joulukuun ongelmaviikkojen (ennen säätöjä) jouduin turvautumaan sähköpatteriin. Mutta ainoastaan yöllä, koska makuuhuoneeessa oli sen verran kylmä, että oli jo huono nukkua. Ja kun en osaa nukkua vaatteet päällä, niin piti turvautua sähköön :) No eipä tuota kestänyt kuin kaksi yötä.

Toinen talven ongelma on ollut kuiva sisäilma, jota vastaan on taisteltu ilmankostuttimilla. Toki nuokin ovat varmaan vähän lämpöä tehneet, mutta tuskinpa tuo yläkerrassa kiertänyt yksi 165 watin Ufoxi on mitenkään ratkaisevasti huonelämpötiloja nostanut.

Niin, onko meillä nyt sitten ollut sisällä kylmä? Kylmimpinä viikkoina olen välillä vetänyt villasukat jalkaan illalla, mutta noita paria yllä mainittua yötä lukuunottamatta en ole itse pahemmin kylmästä kärsinyt. Lapset eivät suostu pitämään pitkähihaisia päällä vaikka mikä olisi, joten ei kai heillä sitten ainakaan hirveän kylmä ole ollut. Viileäksi voin sisäilman myöntää käyneen, mutta en kylmäksi :) Nyt kun kaikki(?) ongelmakohdat talon lämmitysjärjestelmästä on löydetty ja korjattu, odotan mielenkiinnolla ensi talvea. Betoniseinät ovat tässä talven aikana vielä kuivuneet (mikä näkyy rappauksen halkeiluina ikkunoiden reunoissa ja parissa muussa paikassa), mikä on varmaan osaltaan vielä syönyt lämpöenergiaa. Ensimmäisen vuoden sähkönkulutuksen näen vasta elokuussa, koska en heti muuton jälkeen muistanut aloittaa tilastointia, ja meillä oli lämpökattilaa pitkälti sähkövastuksen varassa kun siinä olit säädöt päin p:tä... Sen voin kyllä jo nyt sanoa, että ihan passiivitalolukemiin ei tällä ensimmäisellä vuodella pääse, mutta eiköhän tässä jutussa nyt ollut riittävästi selityksiä ja syitä miksi näin on :)

7 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Erinomainen yhteenveto. Tuossa oikeastaan kiteytyy suomalaisen rakentamisen laatu melko hyvin. "Ammattilaisten voimin tehty järjestelmä ei toimi". Aktiivinen, teknisesti orientoitunut rakennuttaja saa homman pikkuhiljaa toimimaan etsimällä ratkaisuja, vaihtoehtoja ja tekemällä kompromisseja. Lisäksi "oman työn osuus" on melko suuri.
Kaikki rakennuttajat eivät vain ole tekniikkafriikkejä tai muuten aktiivisia eli mitä sitten tapahtuu? Huonot kokemukset ja muu vastaava kulkee "puskaradiossa" nopeasti, ihmiset miettivät että mitä kannattaa tehdä. Se ei sitten edistä matala/passiivienergiarakentamista. Onneksi kaikkia hulluja pioneereja vielä löytyy...

Anonyymi kirjoitti...

Ikävä mutta tarpeellinen yhteenveto. Sivusto on hatunnoston arvoinen rehellisyydessään. Ikävää, että nykyisessä passiivihuumassa tapahtuu tälläistä.

oletteko miettineet miten paljon tämä rehellisyys maksaa teillä talonne myynnissä?

Heikki kirjoitti...

Ei kai sillä talon myyntiarvolla ole muuta merkitystä kuin vakuusarvo pankille jos sitä torppaa ei ole aikomus myydä? En ihan ymmärrä sitä (yllättävän yleistä logiikkaa), että pintamateriaalitkin valitaan sen mukaan, mistä kuvitellaan saavansa suurin kate taloa myydessä...

Sitten taas virheiden ilmoittaminen mahdollisessa myyntitilanteessakin on myyjän velvollisuus (vaikka tästäkin toki luistetaan) ja jos myyjä ei virheitä ilmoita niin myyjähän siinä on korvausvelvollinen.

Täältäkin suunnasta hatunnosto jälleen kerran rehellisyydelle. Hatunnosto myös siitä, että on uskallettu rakentaa itselleen (omannäköinen KNX, rohkeita itselleen mieluisia värejä seinille jne.).

Tapani Värjölä kirjoitti...

Kuten Heikki tuossa yllä jo kirjoittikin, niin tokihan sitä taloa myydessä pitää kaikki ongelmat avoimesti kertoa, myyjä niistä on kuitenkin vastuussa.

Taloa tehdessä on tapahtunut suunnitteluvirheitä, jotka johtuivat selkeästi siitä että suunnittelijat eivät olleet tehtäviensä tasalla. Jos yläkerta käy ensi talvena turhan viileäksi, on ongelma helposti korjattu parilla sähköpatterilla. Hankintakustannus varmaan tonnin luokkaa jos joka huoneseen yläkerrassa pistää, ja todennäköisesti käyttökustannukset aika paljon pienemmät kuin normien mukaan tehdyssä sähkölämmitteisessä talossa...

Ja tätä taloa ei tehty myytäväksi, vaan asuttavaksi. Kyllä tässä olisi tarkoitus asua ihan pysyvästi eikä lähteä kahden vuoden päästä rakentamaan uutta...

Iikka kirjoitti...

Kiitos hyvästä kommentista. Toivottavasti ensi talvena jo yläkertakin pysyy lämpimämpänä!

Miten muuten teillä on ollut ikkunoiden kanssa? Viime aikoina on ollut paljon puhetta noiden "passiivitalojen" ikkunoiden huurtumisesta? Onko teidän kohdalla ollut tuon tyylisiä ongelmia?

Tapani Värjölä kirjoitti...

Kyllä meillä ikkunat huurtuivat (tai jäätyivät) jo lokakuussa. Syksyllä ja alkutalvesta kun ilmat olivat siihen sopivat olivat ikkunat jäässä suunnilleen kokoajan. Me emme sitä vaimon kanssa ole ongelmaksi nähneet. Hienoilta ne jääkukat siinä ikkunassa näyttivät :)

Tässä blogikirjoituksia aiheesta:
http://tvarjola.blogspot.com/2010/10/talon-ikkunat-jaassa.html
http://tvarjola.blogspot.com/2010/10/ikkunoiden-huurtumisesta-viela.html

Heikki kirjoitti...

Meilläkin ikkunat jäätyivät ulkopinnastaan useinkin alkutalvesta (ja näin siis jo rakennusaikana). Talossa siis toki lämmöt sisällä silloin.

Skaalalta vissiin saa jotain erikoispinnotteisia ikkunoita, joiden ei pitäisi huurtua. Itse olen tosin sitä mieltä, että laittaa sillä pinnotteen kustannuksella mieluummin vaikka itsepuhdistuvan pinnan (meillä kaikissa ikkunoissa, jotka eivät ole maan tasalla ja hyvin toimii).

Lähetä kommentti