Viimeinkin portaat ullakolle

Saatiin tänään yksi ikuisuusprojekti valmiiksi, kun saimme viimeinkin portaat ullakolle. Koska mistään ei tuntunut löytyvän valmiina sopivia portaita, päädyimme teettämään ne paikallisella puusepällä, joka oli isäni tuttuja. Tilaus pistettiin sisälle jo syksyllä, joten suht pitkä oli toimitusaika, mutta hyvät niistä sitten tuli :)

Tosin eipä mennyt tämäkään homma ihan putkeen. Omien mittaus- ja suunnitteluvirheiden takia portaista tuli n. 20 cm liian pitkät, ja varsinkin portaiden pidempi osa oli pitkä, koska se meni sitten valokatkaisijan päälle. Eli ei muuta kuin saha käteen ja lyhentämään. Kun korkeus oli oikea, alkoi seinällekiinnitys. Hyvät ylijäämä kulmaraudat pääsivät käyttöön, ja kiinnityksestä tuli varmasti tukeva kun on kulmaraudat molemmat kolmella betoniruuvilla hyvin betoniseinässä kiinni. Ei luulisi ihan helpolla tippuvan. Ja ovat nuo ainakin reilusti tyyllikkäämmät kuin tilapäisenä käytössä olleet alumiinitikkaat.

Isä&poika tiimillä hoitui tämäkin asennus hyvin, pienistä vastoinkäymisistä huolimatta :)

Lämpötilakatsaus ja parannusideoita

Ajattelin taas välillä heittää tänne vähän tilannekatsausta miten talossa lämpö pysyy ja leviää. Tuossa kun oli pidemmän aikaa vain muutaman asteen pakkasia alkoi ylhäällä olla jo ihan lämmintä. Huonelämpötilat yläkerrassa olivat n. 19,5-20,5°C. Mutta valitettavan nopeasti tuo muutaman päivän pakkasaalto taas sitten viilensi paikat. Tänään kotiin tullessa oli taas sisälämpötiloista aste tippunut viikonloppuisesta. Tosin viikolla talo on pääasiassa tyhjillään tai enintään yksi henkilö kotikonttorilla työskentelemässä. Ullakollakin on lämpötila pudonnut asteen verran, mikä tuntuu heti myös tuloilmassa. Ja vaikka tänään oli taas vähän lämpimämpää, niin kestää varmaan taas vähän aikaa ennen kuin ulkoseinät lämpenevät...

Mutta siis talo tuntuu toimivan hyvin niin kauan kuin lämpötilat pysyvät yli  -10°C. Tämä ei nyt tietenkään Suomen olosuhteissa ihan riitä, mikä on jo tänä talvena moneen kertaan todettu.

Porrasaukon lämpömuuria tutkin vielä tarkemmin ja kyllähän se niin on, että lämpöä siitä ylös nousee, mutta se menee sitten aulan kattoon eikä pahemmin leviä huoneisiin asti. Tai ei ainakaan kunnolla. Porrasaukon "keskellä" on parhaimmillaan (takan ansiosta) n. 2-3°C lämpimämpää kun kaiteen takana. Ja eipä tuolle nyt varmaan voi mitään oikein tehdä... Korkean aulan ilmatilavuus on vain liian suuri, jotta lämpöä riittäisi huoneisiinkin asti.

LVI-urakoitsijamme kanssa kävimme noita aikaisemmin kirjoittamani korjaussuunnitelman kohtia läpi. Totesimme putkien alapohjaan asentamisen liian hankalaksi (tai mahdottomaksi) tässä vaiheessa tehtäväksi. Olisi pitänyt tuokin tajuta 1,5 v sitten... Mutta lisää lämpöä IV-koneeseen, ja tuloilman esilämmityksen vaihdon nestekiertoiseksi, saisi tehtyä pienillä putkitöillä ja lämmönvaihtimella, ja vaihtamalla IV-koneen esilämmityspatterin. Tosin hintaa tuolle korjaukselle tulisi päälle tuhat euroa. Tonni ei raksabudjetissa ollut iso summa, mutta nyt kun raksalaskut on maksettu ja rahat tiukasti käytetty ei sitä ylimääräistä tonnia ihan niin vaan tililtä löydykkään :(

Mutta toisaalta tuo IV-koneen esilämmityspatteri syö sähköä kovasti näin talvella, ja maksaa käytännössä 40-60 euroa kuussa. Eli investoinnin takaisinmaksuaika olisi näillä sähkön hinnoilla n. 5-7 vuotta, jos laskee vuodessa olevan viisi pakkaskuukautta ja että IVLP kulutus voisi tuosta hieman nousta. Eli kannattaisihan tuo tehdä jos vaan olisi se ylimääräinen tonni tilillä :(

Säätöpeltiä IV-kanavaan ei nyt varmaan enää kannata tehdä, eiköhän se tekemäni pahviviritys toimi siellä ihan riittävän hyvin :) IVLP:n alapohjassa menevät putket olisi edelleen tarkoitus eristää paremmin, mikä toivottavasti parantaisi laitteen hyötysuhdetta ja tiputtaisi sen sähkönkulutusta pakkasilla. Edelleen olisi tarkoitus kokeilla auttaisiko huoneiden lämmitykseen tuloilmaventtiilien vaihto. Eksyin jollain Google-tutkimuksella hyvälle sivulle, missä oli selitetty ja kuvattu miten tavallisesta tuloventtiilistä tuleva lämmin ilma jää vain pyörteilemään kattoon kiinni, ja miksi IV-lämmityksen kanssa pitäisi olla venttiilit, joiden muotoilu puhaltaa ilmaa enemmän alaviistoon. Valitettavasti en vaan muistanut pistää sivua talteen joten ei ole linkkiä laittaa... Mutta katsotaan jos saataisiin noita jossain välissä testiin. Mutta menee ainakin pari viikkoa, kun LVI-kaverimme päätti lähteä perheineen lomalle, mikä hänelle toki suotakoon :)

Mutta tältä tilanne vaikuttaa tällä hetkellä. Eli ei täällä nyt palele, ja yöllä on ihan mukava nukkua kun ei tule peiton alla liian kuuma (eikä kyllä kylmäkään). Toki jollekin näin alhaiset lämpötilat voisivat vaatia toppatakkia, mutta minä ainakin ihan oikeasti viihdyn ihan hyvin tässä työhuoneessa niin kauan kun tuo huoneen lämpömittari on päälle 19°C. Ja ei ole mitään villasukkia tai erityisen lämpimiä vaatteita edes päällä :)

Sähkönkulutus tammikuulle

Taas olisi kuukausittaisen sähkönkulutusseurannan paikka.


Sähkönkulutuslukemat ajalle 23.12-22.1, suluissa edellinen kuukausi:

IVLP: 1446,7 kWh (1556,9 kWh)
IV: 421,2 kWh (544,3 kWh)
Taloussähkö: 423,1 kWh (606,8 kWh)
Yhteensä: 2291 kWh (2708 kWh)

Tammikuu on ollut  lämpimämpi kuin joulukuu, mikä näkyy lukemissa. Lisäksi auto on varmaan ollut vähemmän lämmityksessä ja ilmankostuttumia ei ole pidetty jatkuvasti päällä.

Aloitin kuun vaihteessa lämpöpumpun päivittäisen kulutusseurannan. Alapohjassa menevät putket olisi tarkoitus vielä eristää paremmin, ja mielenkiintoista nähdä miten se sitten vaikuttaa kulutukseen kun se joskus saadaan tehtyä. Viimeinen viikko (parin asteen pakkasia) on menty n. 35 kWh:n päivittäisellä kulutuksella. Taulukossa on kerättynä myös päivien keskilämpötilat, niin lukemat saavat vähän enemmän merkitystä.  Pahimmillaan kulutus on kuitenkin ollut 54 kWh/pv kuun kovimpien pakkasten aikaan. Kun ei ole omaa sääasemaa käytössä, niin lämpötilalukemat haen parin kilsan päässä sijaitsevan sääaseman tiedoista. Kiitokset Klaukkalan Sääasemalle :)

Ilmanvaihdon mysteerit osa x - Porrasaukon kirous

Kuten tuossa aiemmin kirjoitin, yksi ongelma meillä ilmanvaihdon kanssa on se ettei lämpö nouse porrasaukon läpi yläkertaan. Ajatuksena oli parantaa tilannetta pistämällä säätöpelti IV-kanavan risteyskohtaan varmistamaan ilman paremman ohjautumisen alakertaan. Testasin viikonlopun aikana tätä teoriaa virittämällä lauantaina pahvisen "ohjauspellin" tuohon risteykseen, joka on juuri käden ulottuvilla ullakon nuohousluukusta. Ja miten kävi?

Ei mitään vaikutusta :( Pahvi oli varmasti tiivistii teipattu putkeen, ja peitti n. 3/4 putken halkaisijasta. Lisäksi pahvi oli vähän kulmassa niin että se varmasti ohjasi ilmaa alakertaan. Kun käytössä ei ollut mitään mittaria, niin en oikein voinut todentaa tuliko alakerran putkista ilmaa enemmän kuin aiemmin, mutta ainakaan mitään vaikutusta tällä ei ollut yläkerran aulassa porrasaukon vieressä olevaan lämpömittariin.

Sitten päätin tehdä sunnuntaina radikaalin testin. Pistin ullakon IV-kanavaan muovin yläkertaan menevän putken aukon eteen.   Ajattelin, että nythän ilman on pakko kiertää alakerrasta yläkertaan kun yläkerrassa on vain poistoa, ei tuloa, ja alakerrassa pitäisi olla reilusti enemmän tuloa kuin poistoa. Niinpä niin, eipä ollut tälläkään mitään vaikutusta. Pistin vielä ilmanvaihdon kovemmalle parin tunnin ajaksi, jotta vaikutus tehostuisi, mutta lämpömittari ei huomannut tätä viritystä mitenkään. Lämpötilaero alakerran katonrajan ja n. 2 m. korkeammalla olevaan mittauspisteen välillä oli edelleen se sama n. 3°C... Työhuoneen IV-tuloventtiilissä oleva lämpömittari vielä vahvisti, että ilman tulo putkesta loppui kun mittarin lämpötila laski samaan kuin 1,5 metriä alempana.

Sunnuntai-iltana sitten lämmitin vielä takan, ja sen sammuttua tein vielä viimeisen testin. Pistin alakerrasta kaikki poistokanavat muoveilla tukkoon. Eli tilanne talossa piti olla sellainen, että alakerrassa on reilusti tuloilmaa, ja yläkerrassa poistoa. Ilmanvaihto taas kovemmalle ja odottelemaan. Tilanne kolmen tunnin seurannan jälkeen? Ei huomattavaa muutosta.

Eli osaisiko joku viisas kertoa, miten on mahdollista ettei lämpö nouse n. 2x2,5 metrin aukosta yläkertaan, vaikka alakertaan pusketaan joka sekuntti n. 50-70 litraa ilmaa jolla ei pitäisi olla mitään muuta reittiä talosta ulos kuin yläkerran IV-poistoventtiilit? Illalla oli taas lämpötilaero tuossa porrasaukossa takan ansiosta n. 4,5 °C. Eikä se muuttunut mihinkään tuon kolmen tunnin testijakson aikana... Takan lämmettyä yläkerran mittarin lukema nousee aina n. 19,5=>20,0°C, mutta ei enempää, vaikka kaksi metriä alempana lukema on 24,5°C. En tiedä mihin se lämpö tuosta takan edestä sitten katoaa kun aamuun mennessä alakerran lukema laskee aina n. 23 asteeseen, ja yläkerta laskee taas tuohon 19,5 asteeseen...

Ei pysty ymmärtämään... Mikä ihmeen voimakenttä tuossa porrasaukossa oikein on? Jos siitä ilma nousee (mikä on vähän pakko tuossa viimeisessä testissä), niin miksi sen mukana ei leviä lämpöä alhaalta ylös? Miksi lämpö pysyy itsepäisesti alakerrassa eikä halua nousta yläkertaan? Ja miten on mahdollista, että rakentamisen aikana talo lämpeni viime talvella tasaiseen n. 10-15 asteeseen pelkästään alakerran lattialämmityksen avulla? Kyllä se lämpö silloin aika varmasti nousi yläkertaan muualtakin kuin rakenteiden läpi.

Millä ihmeellä tämän ongelman saisi ratkaistua???

LVI korjaussuunnitelma

Kävimme viime perjantaina LVI-urakoitsijamme kanssa läpi muutamia ongelmia IVLP:n ja ilmanvaihdon kanssa, ja nyt alkaisi olemaan korjaussuunnitelma laadittuna. Tarkoituksena olisi korjata seuraavat neljä ongelmakohtaa:

1. IV-koneen tuloilman esilämmitys: Tällä hetkellä tuloilma lämpenee sähköpatterilla, joka syö sähköä arviolta 500 kWh kuukaudessa kun ulkolämpötila on alle -10°C (eli marras-joulukuu). Tämä olisi tarkoitus vaihtaa nestekiertoiseen patteriin. Patterissa kiertävä vesi olisi tarkoitus lämmittää tuulettuvaan alapohjaan asennettavalla keruupiirillä, eli kaivetaan jokunen kymmentä metriä putkeä soran alle. Tietty tämä olisi ollut helpointa tehdä jo perustusvaiheessa, mutta ei tullut kenellekkään silloin mieleen tällainen vaihtoehto... Alapohjassa kierrettyään putket nousevat vielä talon sisällä n. 6 metriä ullakolle ja siellä vielä pari metriä lattialla ennen pääsyä IV-koneelle, joten tuossa pitäisi nesteen lämmetä ja hoitaa sitten ulkoilman lämmitys ennen LTO-kennoa. Ja tästä pitäisi sitten saada "kaupan päälle" kesällä IV-koneeseen viilennys.

2. Lämpö ei nouse alakerrasta yläkertaan: Rappusaukossa on meillä paksu ilmapatja, jonka läpi lämpö ei vaan nouse yläkertaan. Minulla on yläkerrassa rappusaukon edessä lipaston päällä lämpömittari, joka näyttää nyt tasan 20.0°C. Mittarista lähtee "ulkoanturi", joka roikkuu n. 1,5 metriä alempana, juuri alakerran kattotason alapuolella. Takka on juuri lämmitetty ja suuluukut avattu puoli tuntia sitten, ja mittari näyttää alakerran puolelle 24,8°C. Ja kokemuksesta tiedän, että hirveästi tuo yläkerran puolen lämpötila ei tuosta enää nouse. Tätä ongelmaa on yritetty korjata venttiilien säädöillä ala- ja yläkerrassa, mutta tuloksetta. Hypoteesinä on nyt seuraava: IV-kanavistona rakenteesta johtuen ilma pääsee helpommin yläkertaan kun alakertaan. Siksi yläkerran tuloilma on aina voimakkaampi, ja tekee yläkerrasta ylipaineisen. Ongelma yritetään korjata asentamalla säätöpelti IV-kanavaan siihen risteykseen josta putki lähtee alakertaan, jotta saataisiin puskettua enemmän ilmaa alakerran putkiin.

3. IV-tuloventtiilit eivät levitä ilmaa huoneisiin riittävän tehokkaasti jotta lämpö leviäisi: Tämä on ongelma johon heräsin vasta blogikommenttien ja erään keskustelufoorumin kommenttien kautta. Tuloilmalautaset olisi tarkoitus vaihtaa sellaisiin, jotka puhaltaisivat ilmaa enemmän alaviistoon kun katon suuntaisesti. Tätä testataan nyt ensi alkuun kahdessa huoneessa.

4. Ilma-vesi lämpöpumppu tuntuu menettävän turhan paljon lämpötehoa kun vesi kiertää varaajasta pumpulle: Tämä johtuu todennäköisesti alapohjassa kulkevien putkien puutteellisesta eristyksestä. Putket kulkevat ensin ulkona n. metrin, ja sen jälkeen vielä tuulettuvassa alapohjassa n. 3,5 metriä ennen kun ne nousevat lämmöneristeen päälle. Tämä oli pakko tehdä näin, kun putkia ei saatu mahtumaan lattian sisään. Tämä heikentää nyt mielestäni lämpöpumpun tehoa. Korjauksena putkien lisäeristys, joka toivon mukaan parantaa lämpöpumpun tehoa kun lämpöä ei katoa niin paljon "kellariin".

Tavallaan nämä ovat kaikki hienosäätöä jolla haetaan talon toimintaa parempaan suuntaan ja energiankulutusta alhaisemmaksi. Yläkerrassa meillä on nyt ollut viimeisen viikon ajan ollut  huoneissa n. 20°C, kun ulkona hieman lämpeni. Nuo kaksi ensimmäistä kohtaa voivat osaltaan auttaa myös huonelämpötiloihin. Tässä vaiheessa ei vielä lähdetä tekemään vesipatterin veden vaihtoa lattialämmityksestä suoraan kattilasta otettuun. Katsotaan sitä sitten myöhemmin jos on vielä tarvetta.

Ja sitten avataan taas kerran areena komentteille. Jos näissä hypoteeseissa tai korjaussuunnitelmissa ei mielestäsi ole mitään järkeä, niin kerro se kommenteissa, ja saa toki muutenkin kommentoida :)

30000 kävijää mittarissa

Tänään illalla meni kävijälaskurissa 30000 rikki. Kävijämäärät ovat edelleen olleet tasaisessa nousussa, ja taas suunnilleen puoliintui se aika mikä meni tähän kymppitonniin verrattuna edelliseen, kun kaksi kuukautta sitten oltiin 20000:ssa kävijässä. Tällä hetkellä (viime viikon keskiarvot) blogia käy päivittäin lukemassa 193 eri lukijaa, joista 132 ensimmäistä kertaa ja 61 vanhaa kävijää. Tosin nuo viimeiset luvut perustuvat cookie-seurantaan, joka ei ole 100% luotettava jos ihmiset siivoavat ahkerasti selaimen keksivarastoja :) Sivunlatauksia tulee päivässä keskimäärin 517, yhteensä sivunlatauksia on blogin avaamisesta lähtien tullut 67 500.

Viime aikoina on blogin kommenttiosioissa käyty myös hyviä keskusteluja eri aiheista, pääasiassa lämmitykseen liittyvistä. Mukavaa, että te arvoisat blogin lukijat olette innostuneet myös kommentoimaan :) Tosin edelleen toivoisin, että jokainen uskaltaisi kirjoittaa viestin nimellä tai nimimerkillä, niin saisi paremmin käsityksen siitä ketkä kommentteja kirjoittavat. Kun kommenttia jättää, niin ei ole pakko valita sitä nimetöntä, vaan nimi/URL valinnalla pääsee antamaan nimimerkin tai nimen, jos ei omista omaa Google tiliä tai muita tuettuja tunnistautumistilejä. Mutta kiitoksia teille jotka olette keskusteluihin osallistuneet! Jatkakaa samaan malliin :)

Mutta talon säätäminen jatkuu edelleen. LVI-urakoitsijamme on koko viikon pitänyt tulla käymään, mutta ei ole muilta kiireiltä ehtinyt. Ehkä huomenna... Pitäisi käydä hänen kanssaan läpi muutamia korjausajatuksia mitä minulle on tässä tullut (osa blogikommenttien kautta) IV-järjestelmään ja lämpöpumppuun. Katsotaan jos saataisiin taas jotain positiivista aikaiseksi.

Talo Värjölä Vartissa

Kaupunkilehti Vartti teki jutun meidän talostamme. Juttu löytyy keskiviikon 5.1 lehden Nurmijärven, Hyvinkään ja Keski-Uusimaan painoksista. Jos kyseinen lehti ei tullut kotiin asti, niin jutun voi käydä lukemassa Vartin digilehdestä: http://static.metrolive.fi/nakoislehdet/vartti/NU/VAR20110105/

Yksi painovirhe oli juttuun livahtanut, kun talon pinta-alasta oli pudonnut ykkönen edestä, enkä nyt tuota kosketusnäyttöä meidän talon aivoiksi sanoisi. Jutun teksti kävi oikoluvussa, mutta kuvatekstit eivät :)