KNX taloautomaatio

Talomme sähköjärjestelmä toteutetaan KNX väylätekniikalla. KNX on kansainvälinen kiinteistöautomaatiostandardi, josta voi lukea lisää osoitteesta http://www.knx.fi/. Osat meille toimittaa Berker, jonka sivuilla on myös hyvä demo siitä mitä KNX:llä voi tehdä. Muutamat blogin lukijat ovat kyselleet minulta miksi juuri KNX ja mitä sillä meidän talossa tehdään. Tässä nyt vastauksia näihin kysymyksiin.

Taloautomaation toteuttamiseen on toki olemassa monia muitakin järjestelmiä. Toisissa on enemmän panostettu AV järjestelmien levittämiseen ympäri taloa (Tyyliin musiikkia vaikka saunaan), ja toiset ovat enemmän "perinteistä" automatiota, eli valaistuksen ja sähköpistorasioiden ohjausta. Yleensä järjestelmät ovat jonkun toimittajan omia suljettuja järjestelmiä. KNX poikkeaa tästä siinä, että se on strandardoitu järjestelmä, johon valmistaa osia useampi toimittaja. Yhtenä KNX:n etuna näen juuri tämän: Vaikka meille nyt osat toimittava firma (Berker) lopettaisi osien valmistamisen löytyy silti monta firmaa mistä saa varaosia vielä kymmenienkin vuosien päästä. Ei tarvitse siis pelätä sitä, että 20 vuoden päästä taloautomaation toimittanutta firmaa ei ole ja tukea ja varaosia ei enää saa.

Kun mietin taloautomaatiota, minulla oli käytännössä kaksi vaihtoehtoa: Elko Living System (entinen Strömfors IHS) ja KNX. Viime vuoden kevään omakotimessuilla juttelin erään sähkösuunnittelijan kanssa, joka kertoi tehneensä molempia järjestelmiä. Hän teki nykyään pelkästään KNX:ää koska oli todennut sen paremmaksi. Ja perustelut olivat ihan hyviä. Elkon myyntimies ei onnistunut vakuuttamaan minua myyntipuheillaan, ja näinollen päädyin KNX:ään. Tutkin kyllä myös muitakin kuin näitä kahta järjestelmää, mutta en niistä vakuuttunut.

KNX:llä voi hoitaa käytännössä koko LVIS ketjun hallinnan, ja siihen lisäksi vielä halutessa sälekaihtimet, markiisit jne. Palovaroittimet ja murtohälyttimet saa myös väylään kiinni. Ja varmaan monen muunkin järjstelmän jos löytyy sopiva logiikkamuunnin väliin. Meillä KNX:ää käytetään pääasiassa valojen ja sähköpistorasioiden ohjaukseen ja järjestelmään liitetään myös lattialämmitys ja IV-kone. IV-koneen valinnassa yksi kriteeri oli se että sen saa liitettyä KNX-väylään.

Meillä on talossa muutamia isoja tiloja, joissa on paljon valaisimia ja reittejä tilaan. Eli olohuone, keittö ja yläkerran aula. Näissä olevia valoja olisi kiva pystyä hallitsemaan useammasta paikasta, niin että voi kytkeä haluamansa valot päälle juuri sieltä mistä sattuu tilaan tulemaan. Esimerkiksi tiettyjä olohuoneen valoja pystyy ohjaamaan neljästä eri katkaisijasta. Tämä ei perinteisellä sähköistyksellä hirveän helposti onnistuisi. Valojen himmentäminen on myös helppo toteuttaa, kun sekin hoituu väylän kautta sähkökeskuksessa olevilla himmennin yksiköillä. Kun illalla mennään yläkertaan, voi kaikki alakerran valot sammuttaa yhdellä napin painalluksella. Kun mennään saunaan, yhdellä napilla saa valot pukuhuoneeseen, suihkuun ja saunaan, ja ne saa lähtiessä myös pois yhdellä napilla. Tai halutessaan voi laittaa kaikki yksitelleen päälle/pois, miten haluaa. Yläkerran aulaan ei tarvitse aulan valoille erillistä katkaisijaa joka huoneen eteen. Huoneissa olevasta katkaisijasta voi kytkeä aulaan valot samalla kun sammuttaa oman huoneen valot.

Sähköpistorasioita on myös liitetty väylään. Ihan kaikkia pistorasiota en ole väylän ohjaukseen laittanut, koska jokainen ohjattava rasia maksaa ylimääräistä (ylimääräiset johdot ja kalliimpi rasia). Mutta tietyt rasiat saa pois/päälle niin halutessa. Käytännössä tämä tarkoittaa mm. näitä: Kodinhoitohuoneessa saa pesukoneen sähkörasian päälle/pois ovelta. Olohuoneessa on tietyt rasiat varattu laitteille, jotka vievät turhaa standby sähköä. Samoin kotiteatterilaitteille. Täten kaikki "turhat" sähköä syövät laitteet saa kytkettyä pois katkaisijasta tai sitten kun talo laitetaan yö/poissa tilaan. Ulos talosta lähtiessä voi myös oven vierestä painaa autotallin oven aukeamaan, ei tarvitse etsiä kaukosäädintä.

Tilanneohjaus on myös yksi KNX:n ominaisuus. Paina nappia ja ennalta määrätyt valot käynnistyvät tai sammuvat. Illalla talon voi laittaa yö-tilaan, jolla voi sammuttaa valoja, sähköpistorasioita, ja säätää lämmitystä ja ilmastointia. Kun viimeinen lähtee talosta pistetään talo poissa tilaan. Nämä toiminnot lisäävät asumismukavuutta ja auttavat säästämään energiaa. (Mutta pelkällä energian säästöllä ei KNX:n lisähintaa makseta pois koskaan...)

Pistorasiaohjaus mahdollistaa myös auton lämmitysrasioiden ohjaamisen ja ajastamisen talon sisältä. Väylään kytketty lämpötilamittari tietää paljonko ulkona  on pakkasta. Hämärätunnistimella saadaan ohjattua pihan valaistusta halutulla tavalla. Liiketunnistin tietää liikkuuko pihalla joku. Toki näitä nyt saisi tehtyä perinteisimmilläkin tavoilla, mutta KNX mahdollistaa näiden laajemman käytettävyyden ja muunneltavuuden.

KNX-järjestelmä pitää ohjelmoida käyttökuntoon ennen kuin siitä on mitään iloa. Ohjelmoitavan järjestelmän etuna on toki se, että ohjelmointia voi jälkikäteen muuttaa jos siltä tuntuu. Tiettyjä asioita voi muuttaa järjestelmän ohjauspanelista (kosketusnäyttö jollainen meille laitetaan eteiseen), ja kaikki loputkin asiat saa ohjattua kun hankkii KNX-ohjelmointityökalun, tai tilaa ohjelmoijan kotikäynnille. Minulla on itsellani vahva tietotekninen tausta ja ohjelmointiosaamistakin löytyy useammasta ohjelmointikielestä, joten tämän ohjelman aion hankkia jotta voin itse viritellä järjestelmää jos/kun tulee tarvetta.

Ja mitä tämä kaikki sitten maksaa? Ylimääräiset johdotukset, normaalia fiksummat keskustavarat ja ohjelmoitavat sähkörasiat ja valokatkaisijat ovat toki peruslaitteita kalliimpia. En tietenkään koskaan kysynyt tarkkaa hintaa mitä talomme sähköurakka olisi maksanut perinteisellä tavalla tehtynä, mutta sähköurakoitsijamme tiputti hihasta hinta-arvion 25 000 - 30 000 euroa. KNX urakka tulee maksamaan ohjelmointeineen n. 40 000 euroa. Eli tulihan sille lisähintaa. Onko se sitten sen arvoista? No sen näkee sitten kun päästään muuttamaan, mutta kaikelle ei voi hintalappua laittaa. Vaikka meillä yritetään pitää tiukkaa budjettia ja säästetään mistä pystytään, ei joka paikkaan ole pakko ostaa halvinta. Tuleehan meille parkettilattiatkin eikä vain halvinta mahdollista laminaattia. Tosin parketti on kyllä sieltä halvemmasta päästä :)

Me emme todellakaan ottaneet kaikkea irti KNX-väylän mahdollisuuksista. Ei moottoroituja ohjattavia sälekaihtimia tai markiisija. Ei liiketunnistimia joka tilassa valoja ohjaamassa. Ja vain pieni osa sähkörasioista on väyläohjauksessa. Eli tähän olisi saanut upotettua enemmänkin rahaa jos olisi ollut raha upottaa. Ihan kuten kaikessa muussakin talon rakentamiseen liittyvässä. Mutta toivon mukaan tällä investoinnilla saa lisättyä asumismukavuuttaa ja pienennettyä sähkölaskua.

Jos tästä nyt jäi vielä mieleen jotain kysymyksiä, niin pistäkää kommenttia alle, tai laittakaa sähköpostia. Osoite tuossa sivun vasemmassa laidassa. En ole tässäkään asiassa toki mikään asiantuntija, vaikka yritänkin kaikesta tietää kaiken, tai ainakin riittävästi jotta olen vaarallinen keskustelukumppani ;)