Sähkönkulutus huhtikuulle 2012

Tässä olisi sähkönkulutuslukemat ajalle 1.4-30.4.2012, suluissa edellinen kuukausi:

IVLP: 796,3 kWh (1240,2 kWh)

IV: 55,6 kWh (46,1 kWh)

Taloussähkö: 166,4 kWh (194,3 kWh)

Yhteensä: 1018 kWh (1481 kWh)

Tämän kuukauden kulutuslukemat eivät sitten ole millään tavalla vertailukelpoisia, koska IVLP:ssämme oli vikaa melkein koko kuukauden ajan. Maaliskuun loppupuolella huomasin ensimmäisen kerran, että IVLP:n ulkoyksiköltä oli tullut hälytys matalasta paineesta. Pari kertaa tietty kuittailin hälytystä toivoen vian olevan tilapäinen, kunnes sitten soitin LVI-asentajallemme. Parin viikon päästä kone sai vähän valohoitoa ("herkistettiin venttiiliä"), mikä ei auttanut. Viime viikolla lopulta lämpöpumpun toimittajan edustaja (Callidus) tuli tutun asentajamme kanssa korjaamaan laitetta.

Ongelma oli tosiaan sellainen, että aina kun pumppu teki kennon sulatuksen, laski jokin paine koneen sisällä hälytysrajan alle, ja ulkoyksikkö ei suostunut käymään ennen kuin hälytys kuitattiin. Tämä aiheutti tietysti sen, että lämminvesivaraajaa lämmitettiin sähkövastuksilla, vaikka ulkoa olisi ollut saatavilla energiaa aika hyvällä COPlla... Ongelman aiheuttajaksi selvisi sitten lopulta tyyppivika, ja tehtaalta tilattiin korjaussarja. Kuukauden odottelun jälkeen varsinainen korjausoperaatio sujui sitten vartissa... Tämän vian voisi laskea maksaneen meille n. 300-400 kWh sähköä kun vertaa viime vuoden maalis- ja huhtikuuhun, mikä tekee rahassa n. 40-50€... Tuskimpa tuosta nyt kuitenkaan voi lähteä pahemmin reklamoimaan...

Näiden ongelmien vastapainona huhtikuun aikana on lämmityskuormaa laskettu sillä, että talousrakennuksesta on pistetty lämmitys pois, eikä olohuoneen lattialämmitystä ole viimeisen parin viikon aikana enää pahemmin tarvittu (kun siis katsoo termostaatin logia). IV-koneen jälkilämmityksenkin kytkin myös pois, sillä LTO-kennon ansiosta kone saa tehtyä 0 asteisesta tuloilmasta 18 asteista, mikä varmaan vielä lämpenee asteen pari ullakon ja välikaton putkistoissa.

Hauskaa pääsiäistä!

Toivottaa tämän talven viimeinen lumiukko :)

Sähkönkulutus maaliskuulle 2012

Tässä olisi sähkönkulutuslukemat ajalle 1.3-31.3.2012, suluissa edellinen kuukausi:

IVLP: 1240,2 kWh (1601,2 kWh)

IV: 46,1 kWh (120,7 kWh)

Taloussähkö: 194,3 kWh (309,5 kWh)

Yhteensä: 1481 kWh (2031 kWh)

Takatalvi yrittää käydä kimppuun, mutta maaliskuussa oltiin vielä vähän vime vuotta lämpimämmissä lukemissa. Keskilämpötila oli reilun asteen korkeampi (-1,2°C vs. 0,1°C), mutta silti sähkö kului tänä vuonna suunnilleen saman verran kuin vuosi sitten.

Lämpöpumppuumme iski pari viikkoa sitten joku ihme häiriö. Se valittaa parhaimmillaan useita kertoja päivässä matalasta paineesta, ja lopettaa siksi aikaa pumpun käytön kunnes hälytys kuitataan. En usko että se on sähkövastuksiin joutunut turvautumaan, mutta varmaan tuo on nyt jonkin verran häirinnyt laitteen toimintaa. LVI-asentajamme ei ole vielä ehtinyt käydä tuota katsomassa, joten saa nähdä mikä tuohon on nyt iskenyt.
Päivitys: Käytännön koe osoitti, että sähkövastuksia on käytetty "turhaan", eli IVLP:n sähkönkulutuksessä on tässä kuussa ylimääräistä tuon vian takia.

IV-koneen sähkönkulutus oli pudonnut melkein kolmannekseen viime kuusta. Tarkoittaa sitä, että tuloilmaa ei ole enää lämmitetty sähköllä, vaan LTO-kenno on saanut pidettyä tuloilman plussan puolella ilman apua.

Aamulla oli sitten pihalla taas 15 senttiä lunta. Ja lisää tuntuu tulevan kokoajan hiljalleen. Johan tuossa ehti piha ja lumikasat mukavasti sulamaan, nyt sitten on taas kaikki paikat lumen peitossa...

Sähkönkulutus helmikuulle 2012

Tässä olisi sähkönkulutuslukemat ajalle 1.2-29.2.2012, suluissa edellinen kuukausi:

IVLP: 1601,2 kWh (1436 kWh)

IV: 120,7 kWh (76 kWh)

Taloussähkö: 309,5 kWh (314,1 kWh)

Yhteensä: 2031 kWh (1826 kWh)

Helmikuun keskilämpötila oli tänä vuonna -7,9°C, kun tammikuussa oli -5,1°C. Eli vähän oli vielä kylmempää, mikä näkyy lukemissa. Helmikuussakin olin pitkälti kotosalla, mikä näkyy taloussähkössä ja ilmanvaihdossakin korottavana tekijänä. Viime vuoden helmikuun kokonaiskulutus oli 2369 kWh, mutta silloin oli keskilämpötila -10,8°C.

Ei ollut tänä talvena yhtään täysin samanlaista kuukautta pakkasten osalta kuin viime talvena niin ei voi oikein kunnolla miten paljon viime keväänä tehdyt viritykset ovat auttaneet. Vähän ovat kuitenkin kulutuslukemat olleet pienempiä tänä talvena kuin viime talvena, mutta niin ovat pakkasetkin olleet kevyempiä. Tänä talvena yläkerta ei päässyt kertaakaan niin pahasti kylmenemään kuin viime talvena. Parina pahimpana pakkasjakson yönä käytimme lisälämmitintä tuossa tyttömme huoneessa kun alkoi lukemat mittarissa lähestyä +17 astetta, muuten yläkerta on pysynyt suht mukavissa 18-20 asteen lukemissa myös silloin kun ulkona oli kovat pakkaset.

Lämpövuoto havaittu

Tänään paljastui talostamme ensimmäinen oikea paikka, mistä kylmä selkeästi tulee sisään. Nimittäin savupiipun ja sisäkaton läpivienti. Savupiippu (Uuniseppien IKI-teräshormi) kulkee meillä yläkerran aulan läpi, joka on n. 5 metriä korkea paikka sisäseinän kohdalla. Ihmettelimme jo eilen, kun piipun vieressä lattialla oli vähän vettä. Aamulla oli myös, ja tarkempi tarkastelu osoitti, että piipun "koristelistassa" katonrajassa oli jäätä:

Kuvassa siis aulan sisäkatto, vasemmalla kattohirsi. Piippu menee siis tuosta läpi katolle, ja aukkoa peittämässä on tuollainen pyöreä koristepelti. Pintalämpömittarilla tutkittuna sisäkaton lämpötila näytti muualla n.19°C, mutta tuossa piipun kohdalla oli +1°C. Ulkona oli mittaushetkellä -25°C pakkasta. Eli selkeästi tuossa on sen verran kylmää, että ilmankosteus tiivistyy ja jäätyy kiinni. Sitten kun takkaa lämmitetään jää sulaa, valuu pellin alareunaan ja tippuu siitä alas. Erikoista tässä on se, että viime talvena emme huomanneet vastaavaa ilmiötä, vaikka silloin oli kylmempääkin.

Nyt sitten herää kysymys mikä tuossa vuotaa? Johtaako piipun metallipinta vaan niin hyvin lämpöä, että pakkanen hiipii sitä pitkin sisään. Jos miettii rakenteita, niin tuon kuvassa näkyvän puupanelin päällä on kattoelementit (Arkistosta: asennus ja jatko), eli vaneria, 340 mm uretaania ja tiilikate. Eli matka ulos ei ole pitkä. Vai onko piipun läpiviennistä unohtunut eristeitä? Valitettavasti en ollut itse silloin paikalla kun piipun läpivienti tehtiin niin en tiedä miten se on tehty, eikä ole siitä mitään kuvia. Ja miksi tätä ei tapahtunut viime talvena? Onko vuoden aikana tapahtunut jotain eristeiden painumista, vai onko mahdollista, että piipun lämpö on korventanut villoja kasaan tai polttanut niitä kokonaan? Tiedän, että uretaani ei varsinaisesti pala, mutta sitä en tiedä miten asennuksessa käytetty palovilla käyttäytyy jos se lämpenee liikaa... Jotenkin vaan tuntuu siltä, että jotain on täytynyt tapahtua viime talven jälkeen.

Ja tämäkin on taas sellainen ongelma, että ilman rakenteiden täydellistä purkamista tuota ei varmaan tämän enempää voi selvittää...

Sähkönkulutus tammikuulle 2012

Tässä olisi sähkönkulutuslukemat ajalle 1.1-31.1.2012, suluissa edellinen kuukausi:

IVLP: 1436 kWh (873,7 kWh)

IV: 76 kWh (36,8 kWh)

Taloussähkö: 314,1 kWh (268,2 kWh)

Yhteensä: 1826 kWh (1179 kWh)

Talvi alkoi kunnolla tammikuussa, ja helmikuu alkoi heti paukkupakkasin. Jostain syystä Klaukkalan sääaseman tilastoista ei näy tammikuun keskilämpötilaa, joten ei pysty vertaamaan viime tammikuuhun, mutta lämmityksen kulutus on lähes sama kuin vuosi sitten vastaavaan aikaan. (Päivitän lämpötilat tähän jos ne jostain vielä saan)

Tammikuu oli hieman poikkeuksellinen kuu sen takia, että olin käytännössä koko kuun päivisin kotona. Tuo näkyy tietysti kasvaneena kulutuksena ilmanvaihdossa ja taloussähkössä kun on ollut IV-kone "kotona" teholla ja tietokone käytössä. IV:n kulutusta kasvattaa toki myös pakkaset, jolloin esilämmityspatteri lämmittää tuloilmaa enemmän. Ilmankostuttimet on myös kytketty päälle, mikä näkyy taloussähkössä. Toki kotona olo on varmaan vähentänyt bensalaskuja enemmän kuin kasvattanut sähkölaskua, ja eipä ole tarvinnut paljoa tuota toista autoa lämmitellä kun ainoa käytössä ollut auto on lämpimässä tallissa :)

Pakkanen näkyy valitettavasti myös sisälämpötiloissa. Joulukuussa oltiin mukavissa 19,5-20,5 lukemissa yläkerrassa, mutta tammikuussa alkoi olla lukemat asteen pienempiä. Tänä aamuna kovan pakkasyön jälkeen lämpömittarit laskivat ensimmäistä kertaa alle 19 asteen. Alakerrassa on toki lämmintä, n. 21,3-22 astetta riippuen siitä miten takka lämmittää, mutta tosiaan yläkertaan tuo lämpö ei vieläkään nouse ilmanvaihdon kierrättämänä, vaikka yläkerran pitäisi olla selkeästi alipaineinen. Käytönnössä tuo viileys on näkynyt siinä, että on pitänyt alkaa käyttämään pitkähihaista paitaa sisällä, kun viime viikkoon asti olen ollut hyvin pitkälti t-paidassa sisällä :)

Mutta pakko se on todeta, että ei tällainen passiivitalo selviä suomen olosuhteissa koko vuotta ilman yläkerran lämmitystä, vaikka pari passiivitalomyyjää ja "tietäjää" oli kovasti sitä mieltä silloin kun taloa suunnittelin... Pahin on tilanne tuossa tyttömme huoneessa jossa yöllä mennään jo alle 18 asteen. Muissa huoneissa lämpötila on kuitenkin vielä suht siedettävä, mutta tuonne pitää varmaan pistää lisälämmitin käyttöön...

Talon KNX ohjauspaneli, osa 2

Yleisön pyynnöstä vielä uusi video, josta näkee tuon meidän varsinaisen KNX-ohjauspanelin lopullisena. Aiemman videon kuvauksen aikaan kun oli vielä jotain sivuja tekemättä. Ohjauspanelin ohjelmointi on siis täysin itse tehty, ja laitteena on Berkerin Master Control nimellä myytävä laite.

(Videon kesto 1 min 30 sek)

Tässä vielä linkki aiempaan juttuun, jossa myös tarinaa ohjelmoinnista:
http://tvarjola.blogspot.com/2010/10/knx-ohjauspaneli.html

Sähkönkulutus joulukuulle ja vuodelle 2011

Tässä olisi sähkönkulutuslukemat ajalle 1.12-31.12, suluissa edellinen kuukausi:

IVLP: 873,7kWh (630,4 kWh)

IV: 36,8 kWh (42,1 kWh)

Taloussähkö: 268,2 kWh (140,5 kWh)

Yhteensä: 1179 kWh (813 kWh)

Lämmityksen kulutus on noussut kolmanneksella, mikä ei yllättä kun ilmat kuitenkin ovat vähän viilenneet marraskuusta. Ilmanvaihdon kulutus oli yllättäen laskenut vaikka ollaan oltu varmaan enemmän kotona joulukuussa. Isoin yllätys on taloussähkön osuuden lähes tuplaantuminen. Toki iltaisin varmaan on nyt valoja käytetty enemmän, mutta ihan noin kovaa muutosta en olisi odottanut. Ulkona palaa yksi LED jouluvalosarja pimeään aikaan ja sisällä joulukynttilät, mitkä toki ovat osasyyllisiä tuohon. Tosin laskennallisesti noiden yhteiskulutus pitäisi olla noin 16 kWh, eli ihan koko nousua nuo eivät selitä. Joulukinkun paisto vei toki osansa, mutta aika paljon tuosta jää vielä mysteeriksi...

Mutta lämmintä on ollut joulukuussa. Klaukkalan Sääaseman tilasto antaa keskilämpötilaksi +1,9°C, kun marraskuussa oli +4,3°C. Viime vuoden joulukuussa olikin sitten kunnon pakkasia ja keskilämpötila oli -8,9, ja vastaavasti kuukauden kokonaiskulutus oli tuolloin 2708 kWh, eli aika paljon pienemmällä on päästy kuin vuosi sitten :)

Lämmin kausi on aiheuttanut muutamia haasteita lämmityksen säädön kanssa. Takassa olen poltellut puita suunnilleen pesällisen päivässä, ja tuo on pitänyt alakerran sen verran lämpimänä, että lattialämmityksen termostaatin mielestä ei ole tarvinnut lämmittää. Tästä on seurannut sitten välillä vähän viileät lattiat alakerrassa. Ulkovaraston ja autotallin osalta on ollut vastaava ongelma. Siellä lattialämmitys on käsisäädöllä, ja se on ollut säädettynä niin pienelle kuin mahdollista. Ongelmana vaan se, että silti lämpötila on helposti noussut 13-15 asteeseen kun tavoite on +10°C. Eli välillä olen sitten laittanut kierron kokonaan kiinni ettei tuo ulkorakennus turhaa lämpene. Ei ollut viime talvena näitäkään ongelmia. Yläkerrassa huonelämpötilat ovat liikkuneet +20-21 asteen välissä, mikä on mielestäni sopiva. Eikä meillä kukaan ole kylmästä valittanut vaikka t-paidoissa kaikki sisällä pääasiassa liikkuvat. Yöllä on edelleen joutunut välillä avaamaan peittoa kun on tullut lämmin. Tosin vaimo sitten nukkuu villasukat jalassa kesät talvet :)

Ensimmäisen asumisvuoden sähkönkulutuksia laskin yhteen kesäkuussa. Nyt voisi sitten katsastaa kalenterivuoden 2011 kokonaiskulutukset. Suluissa kesäkuussa lasketut vastaavat lukemat:

IVLP: 7582,5 (8801,4 kWh)

IV: 1208,2 (2017,1 kWh)

Taloussähkö: 2581 kWh (3411,5 kWh)

Yhteensä: 11372 kWh (14230 kWh)


Jos näillä lukemilla nyt laskee kulutusta neliöille, niin "energiatodistuslukemaksi" tulee 32 kWh/brm2/vuosi ja lämmitysenergian kulutukseksi 22 kWh/brm2/vuosi. Polttopuun kulutusta tuossa nyt ei ole mukana kun ei viime talvena tullut tuota laskettua. Syksyn aikana puuta tuli poltettua noin 0,7 m3, joten olisiko se sitten tuonnut n. 1000 kWh lämpöenergiaa, joka nostaisi lukemat tasolle 35 / 24. Eli määritelmien mukaisissa passiivitalolukemissa tässä suunnilleen liikutaan.

KNX ohjaus iPadillä

Tuli hommattua tuossa joku aika sitten iPad ja pitihän sitä keksiä laitteelle muutakin käyttöä kun nettiselailu ja pelaaminen :) Angry Birds on toki suosittu sovellus iPadille myös meidän talossa, mutta tässä erinomainen sovellus niille joiden talossa on KNX automaatio:
http://itunes.apple.com/app/openremote-knx-lite/id332430957?mt=8
Sovellus on iPhonelle tehty, mikä näkyy käyttöliittymässä, mutta silti toimii hyvin iPadillä:

Eli tässä nyt kaikille i-laitteen omistajille hyvä ratkaisu talon ohjaukseen. Sovellus on ilmainen, enkä vielä keksinyt mitä syytä olisi päivittää vastaavaan maksulliseen versioon. Sovelluksen käyttöönotto vaatii sen, että sille kerrotaan ne laitteet mitä halutaan ohjata, ja ovatko ne valoja, lämpötilatietoja, jne. Jos on hankkinut ETS:n tai on muuten vaan saatavilla tiedot talon KNX-ryhmäosoitteista niin tuo käy hyvin helposti. Jos ei ole tietoa ryhmäosoitteista, niin ohjelma osaa myös kuunnella väyläliikennettä ja sitten voi luoda tietokannan löydetyistä laitteista.

Ohjelma vaati tietysti sen, että talon lähiverkosta pääsee kiinni KNX-väylään, eli väylässä pitää olla kiinni TCP/IP-liitäntämoduli. Tuollaisen onneksi tilasin taloon jo suunnitteluvaiheessa, ja sen kautta onnistuu myös talon ohjelmointi ETS:llä, eli olettavasti joku liitäntä laitetaan automaattisesti KNX-taloon.

Tokihan tuo talon seinässä kiinteästi oleva kosketusnäyttö on tavallaan parempi talon ohjauksen keskipisteeksi kuin tämä. Ei tarvitse etsiä missä päin taloa se iPad milloinkin on tai vääntää sitä irti pelaavan 5-vuotiaan käsistä, mutta eiköhän tällekin ratkaisulle käyttöä löydy :)

Muitakin ratkaisuja KNX talon ohjaukseen löytyi app storesta, mutta tämä oli nyt ainoa joka oli täysin ilmainen. Löytyykö lukijoiden joukosta ketään muuta joka olisi toteuttanut KNX ohjauksen iPadille? Saa kertoa omat parhaat ratkaisut kommenteissa.

Edit: Laitetaan tähän vielä linkki juttuun tuosta meidän "oikeasta" talon ohjauspanelista:
http://tvarjola.blogspot.com/2010/10/knx-ohjauspaneli.html

Sähkönkulutus marraskuulle

Tässä olisi sähkönkulutuslukemat ajalle 30.10-30.11, suluissa edellinen kuukausi:

IVLP: 630,4 kWh (466,8 kWh)

IV: 42,1 kWh (37,5 kWh)

Taloussähkö:140,5 kWh (195,7 kWh)

Yhteensä: 813 kWh (700 kWh)

Aika lämmin on ollut tämä marraskuu. Klaukkalan sääaseman säätilasto näyttää tämän vuoden marraskuun keskilämpötilaksi 4,3°C, kun se viime vuoden marraskuussa oli -1,5°C. Sähkönkulutuksessa tämä tietysti näkyy, ja tänä vuonna meni  457 kWh vähemmän sähköä marraskuussa kuin vuosi sitten. Tietysti olisi kiva että ei tulisi yhtä kylmää talvea kuin viime vuonna, mutta toisaalta taas olisi hyvä jos edes jossain kuussa olisi saman tasoiset lämpötilat niin näkisi onko niistä kaikista vime talven ja kevään aikana tehdyistä säädöistä ollut mitään hyötyä :)

Sähkönkulutuksen seurantajakso on nyt viimeinkin synkronoitu kalenterikuukausien kanssa. Silloin joskus kauan sitten muuton jälkeen en heti muistanut alkaa tilastoja keräämään, ja siitä syystä tilastokuukauden aloituspäiväksi tuli se päivä jolloin muistin asian. Seurantajakso oli 31 päivää joten hiljalleen on siirrytty eteenpäin. Tästä eteenpäin katson kulutuslukemat kuukausitasolla Nurmijärven Sähkön online palvelusta johon etäluettava mittari ne toimittaa. Tästä saattaa toki seurata tilastollista häröilyä jos vertaa viime vuoteen kun seurantajaksoissa on eri määrä päiviä. IVLP:n ja IV-koneen kulutuslukemat pitää katsoa itse talteen niihin kytketyistä mittareista.