KNX ohjelmointia opiskelemassa

En tiedä mikä ihme sähköalaa vaivaa, kun tuntuu ettei sähköurakoitsijaa saa koskaan tontille tekemään sovittuja hommia ajallaan. Näin on mennyt meillä, ja monelta muultakin olen samaa kuullut. Sama näköjään pätee myös KNX-ohjelmointiin, tai ainakin Berkerin laitetoimittaja DJS Automationin kohdalla. Talon välttämättömin ensiohjelmointi tehtiin sovittuna päivänä, mutta ohjelmoijalla oli kiire lomalle, ja soviittiin, että tehdään homma loppuun ja mahdollisia virityksiä heti hänen viiden viikon kesälomansa jälkeen. Onneksi mitään vakavia virheitä ei ohjelmoinnista löytynyt, sillä viisi viikkoa meni, ja seuraavat kolme viikkoa menivät tiedustellen milloin ollaan tulossa. No sitten tulikin ylättäen neljä viikkoa lisää lomaa kaverille, ja toimiston muut ohjelmoijat olivat myös liian kiireisiä... Kahden viikon kyselyn jälkeen totesin, että parempi tehdä homma itse...

KNX-väylän ohjelmointi tehdään KNX-katto-organisaation kehittämällä ETS sovelluksella. Olin alunperinkin ajatellut hankkia tuon ohjelman jossain vaiheessa, mutta talon ensimmäisen ohjelmoinnin ulkoistin suosiolla. Mutta koska sitä jatkoa ei ollut tulossa, niin pyysin DJS:ltä talomme ETS-projektitiedoston, ja ostin ohjelman. Hintaa tuolle tuli sitten n. 1100 euroa, eli ihan halpa ostos tuo ei ollut. Mutta nyt pystyn ainakin itse ohjelmoimaan talon kaikkia komponentteja haluamallani tavalla, eikä tarvitse enää maksaa siitä muille.

KNX-ohjelmointi ETS:llä ei varmaankaan olisi kaikille helppoa homma päästä sisälle, mutta minä pääsin ETS:n saloihin sisälle jo yhden illan opiskelulla. Asiaa auttoi laaja ohjelmointitausta ja yleinen tietotekninen osaaminen, sillä loppupeleissä ETS:n käyttö ei hirveästi logiikaltaan eroa esim Visual Studiolla Windows ohjelmien tekemisestä. Toki näillä kahdella ei ole mitään tekemistä toistensa kanssa, mutta jotain tuttua tässä kaikessa oli. ETS on sovelluksena varmaan suunniteltu saksalaisinsinööreille, sillä käyttöliittymä on karu, paikoin kryptinen, mutta toimiva.

Kun peruspalikat ja niiden suhteet toisiinsa ymmärsi, oli helppo lähteä muuttamaan painikkeiden ohjelmointia ja muita asioita. Tosin alusta asti en olisi kyllä ohjelmointia tehnyt, mutta hyvästä pohjasta oli helppo jatkaa. Perusajatuksena koko hommassa on se, että väylässä olevat laitteet lähettävät sinne viestejä, joita toiset laitteet sitten kuuntelevat. Kun valokatkaisijan painiketta painaa lähtee siitä viesti väylään, jonka keskus nappaa ja kytkee sähköt päälle lamppuun menevään johtoon. Samalla lähtee "laite päällä" viesti väylään, jonka katkaisija nappaa ja statusvalo syttyy painikkeen viereen. Eli käytännössä painikkeiden ohjelmointi on vain oikeiden linkkien tekemistä nappeihin. Hämäräkytkimeen on ohjelmoitu raja minkä alittuessa lähetetään ryhmään linkitetyille valoille käsky käynnistyä, jne.

Kun ohjelmointia suunniteltiin, mietimme pitkään minkä painikkeen pitäisi tehdä mitäkin. Jotain logiikkaa noihin yritettiin miettiä, mutta lopulta sitten käytännössä selvisi, että moni asia kaipasi muutosta. Parin tunnin virittelyn jälkeen oli lähes kaikkiin talon painikkeisiin tehty pieniä tai isoja korjauksia. Samalla tuli ohjelmoitua hämäräkytkin (joka ei ollut paikallaan kun alkuperäinen ohjelmointi tehtiin), korjattua parit virheet ja viilattua monia muitakin asioita parempaan suuntaan. Saatan vain olla omituinen nörtti, mutta minusta tällainen virittely on ihan hauskaa :)

Nyt kun työkalu on ja sen käyttökin sujuu, jatkan ohjelmoinnin tekemistä loppuun asti, jos vain taidot riittävät. Isoin urakka on IV-koneen väylään ohjelmointi, joka jäi kesällä tekemättä. Tosin siinäkin tuli mutka matkaan. Valloxilta olikin tullut väärän mallinen liitäntäyksikkö IV-koneesen, ja kone ei sitten ollutkaan väylässä kiinni vaikka piti olla. Tässä huomaa hyvin erikoisen teknologian käyttämisen riskit, sillä putkimies tai sähköasentaja ei millään tavalla huomannut tätä virhettä, eikä DJS:n kavereillakaan ollut mitään aiempaa tietoa Valloxin IV-koneiden ohjelmoinnista väylään. Mutta putkimies lupasi hankkia oikean liitäntäyksikön, ja sitten täytyy vaan hoitaa ohjelmointi kuntoon. Kosketusnäytön ohjelmointi on myös suurilta osin tekemättä, ja tässä tuli kyllä sellainen "eihän tässä ole mitään vaikeaa"-fiilis kun näytön ohjelmointiliittymä vaikutti hyvin tutulta Windows soveluskehitysvälineisiin tottuneelle. Nappeja vaan ruudulle, ja niihin linkitetään toimintoja. Tosin vähän turhan rajoittunutta tuon laitten ohjelmointi on Windows-kehitykseen verrattuna, mutta eiköhän sillä selvitä. Manuaalia myös kaipaisi kertomaan mitä mikäkin kohta oikeasti tarkoittaa, tosin meneehän tuo arvailemalla ja yritys&erehdys-menetelmälläkin (undo löytyy ;)

Mutta nyt olen sitten lähes täysin oppinut KNX-ohjelmoija :) Sen verran hyvin nyt alkaa hommat olemaan hanskassa, että ehkä sen toisen talon KNX-ohjelmoinnin tekisin kokonaan itse, jos sellaista joskus erehtyy rakentamaan ;)