tiistai 3. tammikuuta 2023

Aurinkopanelien tilastokatsaus

Aurinkopanelit ovat nyt olleet talomme katolla kolme kesää, joten olisi varmaan aika vilkaista tilastoista miten on sähköä tullut ja mennyt.

Asensin tosiaan 2020 maaliskuussa talomme katolle 14 aurinkopanelia, yhteisteholtaan 4,48 kWp. Ylijäämäsähkö menee myyntiin paikallisen sähköyhtiön kautta pörssisähköhintaan, mikä on tänä vuonna ollut poikkeuksellisen korkea.

Panelien tuotto vuositasolla on ollut keskimäärin 3,5 MWh/vuosi. Vuonna 2022 tasan 3,52 MWh. Tästä 38,3% meni omaan käyttöön, ja loput myyntiin. Oman kulutuksen prosenttiosuus on ollut joka vuosi hyvin lähellä tuota lukemaa, tarkemmat lukemat taulukossa alla. Mutta siis hyvin tasaista on ollut vuositasolla aurinkosähkön tuotto ja käyttö.

Talomme kokonaiskulutus vaihtelee talvipakkasten voimakkuuden mukaan, mutta vuonna 2022 sähköä meni yhteensä 14 954 kWh. Tästä summasta 9% tuli aurinkopaneleista. Eli tuon verran ovat panelit suoraan vähentäneet sähkölaskua. Sähkönkulutuslukeman yhteydessä on hyvä mainita, että autotallista löytyy sähköauto (Toyota Prius PHEV). Vaikka auto onkin plug-in hybridi, kulkee se oman tilastonsa mukaan n. 80% kilsoista sähköllä. Eli lisää talon sähkönkulutusta, mutta vähentää bensalaskuja.

Tässä tarkat lukemat kuluneelta kolmelta vuodelta, ja mukana myös panelien tuottama rahallinen hyöty:

Vuosi Tuotanto
kWh
Kulutus
kWh
Oma käyttö  Osuus   kaikesta Hyöty €
2020 3749,5 1409,6 37,6 % 12,2 % 227,08 €
2021 3408,1 1339,8 39,3 % 8,2 % 290,52 €
2022 3520,5 1349,8 38,3 % 9,0 % 613,64 €

Tästä näkee hyvin miten poikkeuksellinen vuosi kulunut vuosi oli sähköpörssissä. Hyöty-sarakkeeseen on laskettu yhteen sähkön myynnistä saadut tulot, ja mitä itsetuotetun sähkön ostaminen olisi maksanut. Minulla kävi hyvä tuuri sähkösopimuksen kanssa, kun kahden vuoden määräaikainen sopimus päättyi maaliskuun lopussa. Silloin sai vielä järkevän hintaisia uusia määräaikaisia sopimuksia, ja nyt on seuraavalle kahdelle vuodelle edullinen sähkön hinta lukittu. Eli vaikka varsinaista rahallista säästöä ei tullut hirveästi lisää, myyntitulot kolminkertaistuivat. Hyötyä paneleista tuli viime vuonna enemmän kuin kahtena ensimmäisenä vuonna yhteensä, juuri myyntitulojen ansiosta. Kun vuonna 2021 vain heinäkuussa oli myyntitulot isommat kuin sähkölasku, niin vuonna 2022 näin oli kesä-elokuussa.

Vaikka korkea pörssisähkön hinta onkin mukava asia näin sähkön myyjän kannalta, niin tokihan se olisi kiva yleisellä tasolla, että sähkön hinta palaisi takaisin aiempaan. Aurinkopanelien takaisinmaksuaikaa on nyt vaikea arvata tässä tilanteessa, mutta oma arvauskaava tilastotaulukossa arvelee vuotta 2036. Ennustaminen on tunnetusti vaikeaa, erityisesti tulevaisuuden ennustaminen, mutta jotenkin arvelen, että ihan tuohon ei kuitenkaan tulla pääsemään.

torstai 13. elokuuta 2020

Aurinkopanelien ensikokemuksia

Pitkän hiljaiselon jälkeen voisi taas löytyä blogiin lisättävää. Maaliskuun alussa talomme katolle asennettiin aurinkopanelit. 14 panelia á 320 kWp, eli yhteensä kokonaisteho 4,48 kWp. Tämä tarkoittaa siis tuottoa optimiolosuhteessa, jossa aurinko on parhaassa kulmassa ja lämpötila ja ilmankosteus täydellinen. Panelit katolle asensi Suomen Aurinkotekniikka Oy, ja heidän kauttaan tuli myös Green Energy Finlandin tuotannonseuranta, eli pääsen selaimella tai mobiilisovelluksen näkemään panelien tämän hetken tuotannon, ja tuotantohistorian. 

Eli uutena harrastuksena on nyt sitten panelien tuotannon seuranta :) Maaliskuun alussa lumisateet vielä häiritsivät, mutta jo silloin oli aurinkoisella säällä panelien antama teho yli 3 kW. Kesän lähestyessä tuotanto kasvoi, ja jo huhtikuussa alkoi hyvällä säällä päivän tuotanto ylittämään 20 kWh lukemia. Aurinkosähkön kanssa suurin haaste on tietysti se, että sähkön tuotanto ja kulutus ei täysin kohtaa, kun eniten sähköä kuitenkin yleensä tarvitaan iltaisin, mutta paras tuotto on keskipäivällä. Koronakevät toki teki nyt tähän hyvän poikkeaman, kun koko perhe oli kotona etätöissä tai etäkoulussa. Tietokoneet olivat jatkuvasti päällä, joten aurinkosähkölle löytyi käyttöä.

Toinen hyvä käyttökohde aurinkosähkölle löytyy autotallista. Ostin viime syksynä Prius Plug-In hybridin, jonka lataaminen tyhjästä täyteen vie n. 6,5 kWh sähköä. Täydellä akulla pääse sitten olosuhteista ja ajonopeudesta riippuen 40-65 km. Sähköllä ajetut kilometrit ovat muutenkin halvempia kuin bensalla ajetut, ja kun auto on ladattu aurinkosähköllä, niin alkaa olla melkein ilmaisia kilometrejä. Aika hyvin olen pystynyt ajoittamaan auton lataamisen sellaiseen aikaan, milloin aurinkopanelien tuotosta jää sen verran yli, että autonkin saa ladattua omalla sähköllä. Auton oma tilasto näyttää, että 80% ajosta on ollut sähköllä, eli aika vähän on tarvinnut käydä autoon bensaa tankkaamassa.

GEF:n tilaston lisäksi kaikki olennaiset lukemat on toki tallennettu omaan taulukkoon, koska pitäähän sitä nyt nähdä tarkalleen miten paljon on missäkin kuussa sähköä tuotettu, kulutettu ja ostettu. Nyt on taulukossa lukemia viideltä kuukaudelta, joten tässä nyt pientä tilastoa. Lukemat kWh.

Kuukausi

Tuotettu

Kulutus

Myynti

Käytetty

Heinäkuu

594,6

153,6

441,1

25,83 %

Kesäkuu

709,5

178,1

531,4

25,10 %

Toukokuu

679,9

256,8

423,1

37,77 %

Huhtikuu

512,4

267,1

245,3

52,12 %

Maaliskuu

287,7

187,5

100,2

65,17 %

Lukemista voisi ehkä päätellä myös miten aurinkoinen on sää ollut. Panelien tuotto laskee kun lämpötila nousee. Tämän näkee hyvin kun selasin tilastosta kuukausien parhaat päivätuotannot: Huhtikuussa 28 kWh, toukokuussa 32 kWh, kesäkuussa 31 kWh ja heinäkuussa 30 kWh. Eli vaikka aurinko on korkeammalla ja päivä pidempi kesällä, ei se suoraan tarkoita parempaa tuotantoa. Heinäkuussa ei itseasiassa ollut yhtään täysin pilvetöntä päivää, millaisia aiemmilta kuukausilta löytyi useampia.

Onko tuohon luvattuun kokonaistehoon sitten päästy? Hetkellisesti kyllä, ja ylikin on menty. Panelit on kytketty 5 kW invertteriin, ja parhaimmillaan se on ilmoittanut 5 kW tehosta. Toki nämä lukemat ovat yleensä kestäneet vain kymmeniä sekuntteja. Huhtikuussa kun lämpötila oli paneleille suotuisampi, on keskipäivän tuntien tuotanto ollut 3,7-4 kWh. Hetkelliset lukemat pyörivät tuolla 4,5 kW tuntumassa, mutta keskiarvot eivät. Kesällä lämpötila on sitten syönyt tehoa, ja keskipäivän tuntien tuotanto on pyörinyt 3,2-3,5 kWh haarukassa. Mutta kyllä se oli ihan tiedossa, että tuohon maksimitehoon ei tulla pääsemään, ja myyjäkin tämän asian ihan hyvin toi esille.

Kesä- ja heinäkuussa panelien kokonaistuotanto ja myös sähköyhtiölle myyty ylijäämätuotanto oli suurempi kuin meidän kuukauden sähkönkulutus. Silti jäi laskua maksettavaksi, koska enemmän sitä joutuu ostosähköstä maksamaan, kuin mitä myydystä sähköstä maksetaan. Parhaan rahallisen tuoton toki saa, kun pystyy käyttämään sähkön itse, eikä tarvitse ostaa niin paljon sähköä sähköyhtiöltä. Heinäkuussa koko kuukauden kulutus oli tasan 400 kWh, eli 246 kWh piti ostaa sähköyhtiöltä sähköä. Yhteensä näiden viiden kuukauden aikana olen saanut myydystä sähköstä 42,76€, ja laskennallinen säästö oman tuotannon käytöstä on 116,27€.

Eli taloudellisesti tämä "sijoitus" ei tule varmaan koskaan pääsemään voitolle, paitsi jos sähkön hinta nousee merkittävästi lähivuosina. Paikallinen sähköyhtiö siis maksaa heille myydystä sähköstä sähköpörssin Spot-hintaa miinus 0,60c/kWh. Mutta eipä tätä hankintaa nyt sen takia tehtykään, että tällä pääsisi rikastumaan. Suunnittelin aurinkopanelien hankintaa itseasiassa jo 10 vuotta sitten kun taloa rakennettiin, mutta ei tuntunut tekniikka silloin vielä riittävän valmiilta.

Paremman omakäyttöprosentin saisi toki hankkimalla jonkinlaisen akkujärjestelmän taloon, mutta niiden hinnat ovat vielä sen verran korkeita, että eipä niitä hirveästi edes kuluttajille kaupata. Mutta tuki akuille löytyy tuosta meidän invertteristä, ja ehkä muutaman vuoden päästä voi sellaisen hankinta olla jo ihan järkevääkin.

Samaan aikaan panelien kanssa taloon asennettiin myös ilmalämpöpumppu, päätarkoituksena talon viilentäminen kesähelteillä. Parina viime kesänä oli sen verran pitkiä hellejaksoja, että alkoi talon sisällä lämpötilat nousta tukaliksi. Tänä kesänä onkin sitten ollut viileämpää, joten ihan hirveästi ei ole tuota laitetta käytetty. Mutta eiköhän sille vielä käyttöä löydy.

keskiviikko 3. helmikuuta 2016

Ensimmäisen viiden vuoden sähkönkulutus

Pitkän hiljaiselon jälkeen ajattelin yllättää kaikki uudella kirjoituksella :) (Jos siis joku nyt tätä vielä aktiivisesti seuraa...)

Kesällä tuli täyteen viisi vuotta muuttopäivästä, ja nyt vuoden vaihteessa ajattelin kerätä yhteen ensimmäisten vuosien sähkönkulutuslukemat taulukkoon vertailtavaksi. Kulutuslukemia vertailtiin paljon alkuvuosina, mutta jossain vaiheessa en enää jaksanut kuukausittaisia lukemia tänne raportoida. Kaikki on kuitenkin tallessa ja tässä nyt summia ensimmäisen viiden vuoden ajalta. Vuosi 2010 oli vielä puoliksi rakennusvuosi, joten sen kulutuslukemat eivät ole vertailukelpoisia, eikä minulla ole sieltä kuuukausittaisia lukemia tallessakaan kuin heinäkuusta eteenpäin. Mutta tässä vuosilukemat vuosilta 2011-2015:

Vuosi Yht IVLP IV Talouss.
2011 11372 7582,5 1208,2 2581,0
2012 12000 8556,1 731,1 2713,1
2013 10503 6802,4 519 3181,5
2014 10904 7244,9 761,8 2897,3
2015 9923 6664,8 487,3 2770,7

Kaikki lukemat siis kWh. Erittelyssä Ilma-vesi lämpöpumpun ja IV-koneen lukemat, jotka ovat omien mittareiden takana. Taloussähkö on yhteislukema miinus eritellyt.

Kertauksena: Talossa on huoneistoalaa 195 m2 ja lisäksi puolilämmintä varasto/autotallitilaa 35 m2. Talvella olen pitännyt varastossa 10-15 asteen lämpöjä. Lämpöpumppu tuottaa yksinään riittävästi lämpöä noin -15 asteen pakkasiin asti, Sen jälkeen tulee sähkövastukset mukaan ja -20 asteen jälkeen ei lämpöpumpusta ole enää apua. Ainoa lisälämmönlähde talossa on takka, jota on olen talvella lämmittänyt päivittäin pakkasten aikaan. Polttopuut on tuotettu omalla työllä, eli niille on paha hintaa laskea.

Vuosilukemien suunta on ollut jollain tavalla laskevalla käyrällä. Pistetään ilmaston lämpenemisen piikkiin tämäkin :)

Lämmityksen suhteen mitään remonttia ei ole tarvinnut tehdä. Joka huoneessa on pysynyt lämpötila siedettävissä lukemissa kovillakin pakkasilla, vaikka siis yläkerrassa ei ole varsinaista lämmitystä. Pahimmillaan huonelämpötilat ovat laskeneet 19-20 asteen välille, mutta eipä noista ole kukaan valittanut. Jälkiviisaus on tietysti parasta, mutta ainoa paikka mihin olisi ehdottomasti kannattanut pistää lattialämmitys on yläkerran aula. Sen isot ikkunat ja parvekkeenovi syövät turhan paljon lämpöä. Ja tuo olisi varmaan nostanut huoneidenkin lämpötiloja vähäsen. Mutta siis ei ole tarvinut pistää joka huoneeseen sähköpattereita eli ihan hyvin täällä on selvitty :)

Palataan asiaan vaikka viiden vuoden päästä :D

keskiviikko 6. marraskuuta 2013

Sähkönkulutus lokakuulle 2013

Tässä olisi sähkönkulutuslukemat ajalle 1.10-31.10.2013, suluissa edellinen kuukausi:
IVLP: 531,6 kWh (298,7 kWh)
IV: 47,4 kWh (37,7 kWh)
Taloussähkö: 222,4 kWh (168,9 kWh)
Yhteensä: 801 kWh (505 kWh)

Olin lokakuussa hyvin paljon kotona töissä, mikä osin selittää taloussähkön käytön nousua, ja onhan niitä valojakin tarvittu taas aika paljon enemmän kuin viime kuussa.

lauantai 5. lokakuuta 2013

Sähkönkulutus syyskuulle 2013

Tässä olisi sähkönkulutuslukemat ajalle 1.9-30.9.2013, suluissa edellinen kuukausi:
IVLP: 298,7 kWh (100,8 kWh)
IV: 37,7 kWh (39 kWh)
Taloussähkö: 168,9 kWh (178,4kWh)
Yhteensä: 505 kWh (318 kWh)

Lämmin syyskuu loppui pakkasöihin, mitkä vetivät kulutuksen samalle tasolle viime syyskuun kanssa.

torstai 12. syyskuuta 2013

Sähkönkulutus elokuulle 2013

Tässä olisi sähkönkulutuslukemat ajalle 1.8-31.8.2013, suluissa edellinen kuukausi:
IVLP: 100,8 kWh (85,6 kWh)
IV: 39 kWh (31,7 kWh)
Taloussähkö: 178,4 kWh (134,9 kWh)
Yhteensä: 318 kWh (252 kWh)

lauantai 17. elokuuta 2013

Talousrakennuksen pinnoitus, osa 1

Tämän kesän projektina oli talousrakennuksen viimeistely, lähinnä ulkopuolelta. Päällystämätön harkkopinta kun ei kuulemma lopputarkastuksessa kelpaisi...

Suunnitelmaksi muodostui seuraava: Tasoitelaasti seinälle, päälle maalaus. Kuulostaa yksinkertaiselta, tosin ensin piti saada seinän vierusta siivottua, mikä vaati polttopuiden kantoa varastoon, mutta ennen sitä piti saada laitettua kattolistat varastoon sisälle. Eli puuhaa riitti jo ennen kun pääsi varsinaiseen hommaan käsiksi.

Koska kesälomani painottui tänä vuonna elokuun puolelle, päästiin varsinaiseen seinän pinnoitukseen vasta elokuun alkupuolella. Varsinaista aiempaa kokemusta vastaavista tasoitushommista ei tietenkään ollut, mutta pienen harjoittelun jälkeen alkoi löytyä oikeat työotteet ja laastin koostumus. Seinäpinta-alaa oli 95 m­², ja arvioitu laastimenekki 10 säkkiä. Loppujen lopuksi laastia jäi jäljelle 4 säkkiä, eli ilmeisesti tuli sitten tehtyä vähän ohuempaa pintaa kuin mitä valmistaja oli ajatellut. Tosin osa erotuksesta selittyy sillä, että laastin joukkoon sekoitettiin vanhaa ylijäänyttä muurauslaastia "mausteeksi", niin saatiin sitäkin käytettyä hyödyllisesti.

Mutta nyt on seinät tasoitettu, ja odotellaan niiden kuivumista jotta pääsisi hiomaan seinät ja maalaamaan. Lopuksi lyhyt kuvakooste työn etenemisestä. Jos joku Klaukkalan suunnalla tarvitsee tasoitelaastia, niin tosiaan meiltä löytyy 4 säkkiä jotka mielellääni myyn pois nyt kun tavara on vielä tuoretta :)

















perjantai 2. elokuuta 2013

Sähkönkulutus heinäkuulle 2013

Tässä olisi sähkönkulutuslukemat ajalle 1.7-30.7.2013, suluissa edellinen kuukausi:
IVLP: 85,6 kWh (99,2 kWh)
IV: 31,7 kWh (39,5 kWh)
Taloussähkö: 134,9 kWh (162,1 kWh)
Yhteensä: 252 kWh (301 kWh)

maanantai 1. heinäkuuta 2013

Sähkönkulutus kesäkuulle 2013

Tässä olisi sähkönkulutuslukemat ajalle 1.6-30.6.2013, suluissa edellinen kuukausi:
IVLP: 99,2 kWh (238,4 kWh)
IV: 39,5 kWh (41,2 kWh)
Taloussähkö: 162,1 kWh (170,6 kWh)
Yhteensä: 301 kWh (450 kWh)

Viime vuoden kesäkuussa meni sähköä 359 kWh, eli hieman enemmän. Sisälämpötilat ovat kesäkuun helteiden aikana pysyneet suht mukavissa 23-24 asteen lukemissa. 

maanantai 3. kesäkuuta 2013

Sähkönkulutus toukokuulle 2013

Tässä olisi sähkönkulutuslukemat ajalle 1.5-31.5.2013, suluissa edellinen kuukausi:
IVLP: 238,4 kWh (668,6 kWh)
IV: 41,2 kWh (33,5 kWh)
Taloussähkö: 170,6 kWh (250 kWh)
Yhteensä: 450 kWh (952 kWh)

Eipä tässä mitään ihmeellistä 2 KWh vähemmän kuin viime vuoden toukokuussa, eli aika samoissa mennään. Kesä tuli, ja hellettä oli ainakin viime viikonloppuna jo ihan liikaakin. Vertailun vuoksi todettakoon, että näin kesän kynnyksellä talon sisälämpötila on n. 23°C. Mitään varsinaista viilennystähän meillä ei talossa ole. Ainoa pieni suoja on se, että IV-kone käyttää helteellä LTO-kennoa tuloilman viilentämiseen kun sisääntuleva ilma on kuumempaa kuin sisäilma. Viileämpi ilma taas menee suoraan kennon ohi sisäilmaa viilentämään.