Kylmää on...

Aamulla kasin aikaan työhuoneeni ikkunalla oleva mittari näytti ulos -15,6°C ja sisälle +15,6°C. Tuo mittari on siis sisäpuolella ikkunalaudalla kiinni ikkunassa. Huoneen toisella laidalla oven vieressä oleva mittari näytti +17,5°C, eli vähän turhan kylmäksi tämä yläkerta nyt menee.

Yläkerran ongelmana on nyt se, että mistään ei tule tänne lämpöä. Ilmanvaihto on suunniteltu päin p:tä, ja sitä ei nyt sitten saatu säädettyä paremmaksi ennen näitä pakkasia. Ilmanvaihdon ongelma on se, että yläkerta on ylipaineinen alakertaan nähden. Eli tarkoittaa sitä, että yläkerrasta ilmanvaihto tunkee kylmää ilmaa alakertaan niin kovalla teholla, että lämpö ei pääse nousemaan sieltä ylös. Tämän huomaa hyvin seisomalla rappusissa kun takkaa lämmitetään. Tiettyyn pisteesen asti takasta säteilevä lämpö vielä tuntuu, mutta sitten iskee naamalle kylmä ilmavirtaus ylhäältä. Ja yläkerran aulassa rappusaukon vieressä oleva mittari näytti eilen 18.8°C kun takka oli lämmitetty ja luukut avattu. Alakerrassa on ihan hyvä lämpötila, ja siellä on lattialämmitys kuitenkin aika pienelle teholle säädetty.

Ullakolla on n. +18°C, ja siellä kulkevat IV putket viilenevät sen verran pahasti, että IV-koneelta lähtevä lämpö ei pääse huoneisiin asti kunnolla. Jos IV-koneelta lähtee ilma +28°C, niin huoneeseen se tulee +20,6°C. Ja tuo ei nyt riitä tekemään huoneista normaalilämpöisiä. Osasyy perjantaina alkaneeseen IVLP ongelmaan on ilmeisesti juuri tässä: IV-koneella vesipatteri on jatkuvasti täysillä, mikä syö aivan liikaa lämpöenergiaa verkostosta. Tosin oli tuossa muutakin pientä säätövikaa mitä korjasin putkimiehen opastuksella.

Viime viikolla kun lämpötila ulkona oli yli -10°C sai IVLP helposti pidettyä kattilan +48 asteisena. Tänä aamuna näyttää siltä, että kattilan lämpö ei nouse yli +41°C. Eli pakko pistää sähkövastus päälle jos haluaa ilalla lämpimään suihkuun...

Onko näistä meidän seinistä nyt sitten pitämään pakkanen ulkona? Sanoisin kyllä, kunhan saadaan sisäilmasto kuntoon. Kiertelin juuri taloa pintalämpömittarin kanssa kun ulkona on n. -14°C. Alakerrassa olohuoneessa lämpömittari näytti 21,2°C, ja pintalämpömittari antoi samasta pisteestä lukemaksi 21,8°C. Suoraan kolmen metrin päässä tästä on ulkoseinä, joka antoi lukemaksi 21,2°C. Alakerran ulkoseinien pintalämpötila oli väillä 20,8°C-21,4°C. Yläkerrassa työhuoneessa lännen puoleinen ulkoseinä näytti 18,3°C kun sisäseinä antoi 18,6°C. Pohjoisseinä 17,6°C, ja huoneen/talon ulkonurkassa mittari näytti 17°C. Referenssinä vielä lattia: 19,6°C.

Toivotaan, että IV-urakoitsijamme pääsisi alkuviikosta säätämään ilmanvaihtoa parempaan suuntaan ja eristämään kunnolla tuloilman putken. Ja toivotaan myös, että tuo korjaus riittää nostamaan yläkerran lämpötilat n. +20 asteeseen, mikä olisi tavoite, koska muuten ei auta kun hankkia sähköpatterit tällaisten pakkasten varalle...

IVLP teho loppui

Tänä aamuna ulkona oli meillä -13°C pakkasta. Menin heti mielenkiinnosta katsomaan miten lämpöpumppu (CTC EcoAir) on tuosta selvinnyt, ja eihän se ollutkaan. Lämpöpumpun ulkoyksikkö kyllä pyöri, mutta ei tuntunut saavan kattilaa lämmitetyä yli 36 asteiseksi (tavoitelämpö 50°C). Lämminvesivaraajassamme (CTC EcoEl) on sähkövastukset ylhäällä ja alhaalla, ja alaosaa lämmittää pääasiassa lämpöpumppu. Mutta tosiaan pumpun tehot eivät riittäneet, joten yläosan sähkövastus oli napsahtanut päälle.

Koska totesin, että lämpöpumpusta ei ollut enää mitään hyötyä, muutin sen pakkasrajaa -15 asteesta -12 asteeseen (ulkona pumpulla oli -13). Pumppu sammui, ja myös varaajan alaosan sähkövastus meni päälle. Eli näillä pakkasilla meillä on sitten sähkölämmitys talossa.

Tuon laitteen käyttölogiikassa on muuten pieni pakkasen mentävä aukko. Se nimittäin tulkitsee pakkasrajan vähän liian tiukasti. Lämpöpumpun ulkoyksikköhän viilentää ilmaa sen edessä, ja tämä aiheutti seuraavan mielenkiintoisen ilmiön:
1. Lämpötila ulkona -13, kompressori estetty, alempi sähkövastus lämmittää.
2. Lämpötila nousee -12, kompressori käynnistyy, sähkövastus pois.
3. Kompressori viilentää ilman -13 asteeseen. Kompressorin pakkasraja => 1.

Ja tässä kierrossa ei montaa minuuttia mennyt. Ei ollut valitettavasi aikaa jäädä enempää laitetta säätämään kun piti töihin lähteä.  Onneksi tuo ylempi sähkövastus ainakin toimii, joten ei pitäisi lämpimän veden loppua talosta.

Sähkönkulutus marraskuulle

Sää kylmenee ja sähkönkulutus kasvaa. Tässä uusimmat lukemat, suluissa viime kuu:

IVLP: 912 kWh (549,9 kWh)
IV: 126,9 kWh (91,6 kWh)
Taloussähkö: 231,1 kWh (223,5 kWh)
Yhteensä: 1270 kWh (865 kWh)

Lämmityksen osuus siis odotetusti noussut, mutta nyt onkin ollut ihan oikeita pakkasiakin. Ilmanvaihtoa säädettiin vähän kovemmalle (Olimme kuulemma pitäneet turhan pienellä), ja näkyy tuossa myös LTO-kennon huurtumisen eston sähköpatterin kulutus. Tuo oli jostain syystä alunperin säädetty ihan ihme asetuksille. Nyt lämmitin menee päälle, kun poistoilman (kennon jälkeen) lämpötila laskee +2 asteeseen.

Varsinaiseen lämmitykseen (+käyttövesi) meni viime kuussa siis keskimäärin 2,6 kWh/ bruttoneliö. Tosin en tiedä onko tuota mitään järkeä laskea bruttoneliöillä (muuta kuin energiatodistukseen), koska tuo lukema on laskettu talon ulkomittojen mukaan. Kun lasketaan talon huoneistoala+varasto ja autotalli tulee lukemaksi 4 kWh/m2.

Meillä on edelleen hieman haasteita ilmanvaihdon kanssa, mikä tarkoittaa sitä ettei se lämmitä taloa kunnolla, ja lämpö ei leviä kuten olisi tarve. Täytyy toivoa, että kun kaikki saadaan kuntoon saadaan myös yläkerrassa lämmöt nousemaan. nyt täällä on hieman turhan viileää. Tuossa pöydällä oleva mittari näyttää 19.4°C.

Ensi viikolle onkin sitten ennustettu kunnon pakkasia. Saa nähdä miten käy...

Ensimmäinen lumilinna :)

Aina pitää jotain rakentaa. Tänään lumimyrskyn jälkeen alkoi lapsilta tulla tilauksia lumilinnasta ja lumiukosta. Isoa linnaa ei vielä saanyt tehtyä, mutta jotain sentäs. Ensimmäinen lumilinna ja lumiukko meidän tontilla :)

Ilmanvaihdon säätämistä

Ilmojen kylmetessä on tullut meillekin vastaan lämmityksen ja ilmanvaihdon säätäminen kylmenevään ilmaan sopivaksi. Vaikka eristettä riittää talon ulkokuoressa, viilentävät pakkaset silti taloa. Alakerrassa lämmitystä säätelee takkaa ja kivilattioiden lattialämmitys, eikä parkettilattian (n. 60% alakerrasta) alla olevaa lämmitystä ole tarvinnut pahemmin käyttää. Ilmanvaihdon oli tarkoitus olla päävastuullinen lämmön levittämisessä yläkertaan. Tässä on kuitenkin todettu hieman ongelmia, kuten muutenkin ilmanvaihdon kanssa. Eli pientä hienosäätöä vielä tarvitaan sen osalta.

Ensimmäinen ongelma oli se, että yläkerta oli ylipaineinen alakertaan nähden, mikä tehokkaasti häiritsi lämmön leviämistä takan luota ylös. Ilmanvaihtoa säädettiin tarkoituksena saada paine-ero toiseen suuntaan, mikä tuntui hieman parantavan tilannetta.

Toinen havaittu ongelma oli ilmanvaihdon tuloilman viileys. Ilmanvaihtokone lämmittää tuloilman ensin lämmöntalteenottokennolla, ja sen jälkeen vesipatterilla. Vaikka IV-kone mielestään puskee ulos 28°C ilmaa, tulee putken päästä ulos n. 21,5°C lämpöistä ilmaa. Mihin lämpö katoaa matkalla? No ilmanvaihtokanaviin tietenkin. IV-kone majailee meillä ullakolla, joka on samaa ilmatilaa muun talon kanssa, eli periaatteessa lämmintä tilaa. Lämpötila siellä on n. 20-21°C, mikä on kuitenkin sen verran viileää, että tilassa olevat peltiset IV-putket kadottavat lämpönsä siellä ennen kuin pääsevät huoneiden puolelle. Testasin asian pistämällä lämpömittarin nuohousluukusta sisään juuri ennen mutkaa ullakolta alas, ja se näytti n. 23,5°C. Tästäkin olen jo LVI-urakoitsijamme kanssa jutellut, ja tuohon olisi tarkoitus laittaa eristettä putkien ympärille ullakon puolelle. Olisi nimittäin hyvä saada tuohon ilmanvaihdolla lämmitykseen hieman enemmän säätövaraa talvea ajatellen. Nyt on nimittäin suunnilleen maksimilämmitys päällä, kun vesiputkessa kiertää 29°C vesi, joka on juuri sopiva alakerran lattialämmitykseen. Nämä mittaukset tein kun ulkona oli pari astetta pakkasta.

Kolmas ongelma minkä olen todennut, on talon kova alipaine. Perinteisesti talosta halutaan tehdä koneellisella ilmanvaihdolla alipaineinen, jotta kostea sisäilma ei tunge ulkoseiniin kastelemaan siellä olevia rakenteita. No nyt sitten herää hyvä kysymys: Jos talon ulkoseinä on betonia, uretaania ja tiiltä, niin mikä näistä kärsii kosteudesta? Vastaus on: Ei mikään. Minkään noista ei pitäisi homehtua, eli ei pitäisi olla rakenteellista syytä alipaineeseen. No mitä haittaa siitä alipaineesta sitten on? Koska talo on erittäin tiivis (vuotoluku 0,3), ei rakenteiden läpi juurikaan vuoda sitä paine-eron tahtomaa korvausilmaa, vaan ilma tulee todennäköisesti sisään savupiipun ja liesituulettimen hormin kautta. Tämän voi todeta nenällä, kun kävelee takan ohi: Savunhajua havaittavissa, vaikka takkaa ei ole poltettu moneen päivään. Lisäksi kun lämmitystä ei paljoa ole, tuntuu jokainen kylmänä taloon tuleva ilmakuutio heti lämpötilassa.

Ilmanvaihdon paine-eron säätön olen nyt yrittänyt saada kommentteja asiantuntevilta tahoilta omien teorioiden tueksi. Oma suunnitelma on, että talosta pitäisi tehdä lievästi ylipaineinen, mielellään hyvin pienellä paine-erolla. Silloin lähes kaikki ilmanvaihto (ja vuotoilma) kulkisi IV-koneen lämmöntalteenottokennon kautta. Ylipaine aiheuttaisi myös sen, että kylmää ilmaa ei vuoda sisälle esim. ikkunoiden kohdalta, mikä parantaisi lämpötiloja. Toki siinä varmaan vuotaa lämpöenergiaa rakenteiden kautta pihalle, mutta onko tilanne sen parempi, jos ilmanvuodon mukana tulee kylmää ilmaa sisälle? Pitää se ilma kuitenkin lämmittää, ja kun yläkerrassa ei ole lämmitystä niin mikäs sen ilman lämmittää?

Tämä on taas niitä asioita, mitä ei yhtään osannut suunnitella silloin kun taloa suunniteltiin tai rakennettiin. LVI-suunnittelijalla ei ollut mitään kokemusta passiivitaloista, joten suunnitelmat varmaan menivät siltä osin perinteisen kaavan mukaan. Nyt täytyy sitten kokeilemalla yrittää selvittää miten tilannetta saisi parannettua. Katsotaan milloin saadaan ilmanvaihtoa säädettyä. Kerron sitten miten kävi :)

Miekkateline seinälle

Silloin joskus kun vielä oli aikaa (ennen lapsia ja taloa), oli yksi harrastukseni historiallinen miekkailu. Eli siis miekkailua oikeilla keskiaikaisilla miekoilla, eikä millään nykyaikaisilla "sukkapuikoilla". Miekoilla oli vanhassa asunnossa kunniapaikka olohuoneessa, ja niinhän ne piti nytkin saada näkyviin. Tosin miekkateline piti uusia, koska vanha puinen ei oikein sopinut suunniteltuun paikkaan verhoilukivellä päällystetylle takkaseinälle. Marian veli Johannes on ansioitunut metallitöissä (ja itsekin harrastaa historiaa ja miekkailua), joten häneltä pyydettiin tuparilahjaksi takorautainen miekkateline. Ja tänään se sitten saatiin lopulta taloon ja paikalleen:

Siinä ne nyt sitten odottavat jos tässä ehtisi joskus palata harrastuksen pariin. Viisi vuotta ehdin lajia aika tiiviisti harrastamaan kunnes piti lopettaa ajanpuutteen takia. Miekat eivät siis ole koriste-esineitä, vaan kaikkia on käytetty. Ja niissä on riittävästi naarmuja ja koloja todisteena toisten miekkojen kohtaamisesta :D Jos miekat kiinnostavat, niin ylhäältä alaspäin: Smallsword (n. 1700 luku), kaksi pitkää miekka (n.1300-1500 luvut), yhden käden miekka (n.1000-1300 luvut), ja rapiiri (Rapier, n. 1500-1600 luvut). Miekat ovat historiallisten mallien kopioita, tylsiä harjoitusmiekkoja. Terävää miekkaa en koskaan hankkinut, koska eipä sellaisella hirveästi käyttöä olisi... (Tosin on sellaista tullut kokeiltua bambumattojen pätkimiseen ;) Miekkailukoulun sivuilta löytyy myös lisää tietoa aiheesta.

Tässä vielä kuva koko seinästä. Olohuoneen keskipiste :)

Halkoja tekemässä

Pihakivetyksen valmistumisen jälkeen hyviä ulkoilusäitä on hyödynnetty halkojen tekoon. Viime lauantaina meni n. 6 tuntia puita pätkiessä ja halkoessa. Tänään meni taas aamupäivä halkoja hakkaammassa. Puita on kuskattu varastoon pääasiassa kottikärryillä, mutta saatiin tähänkin yksi rekkakuski avuksi:

Ja onhan niitä halkoja jo varastoon kertynytkin (ikkunan alta on jo käytettykin):

 Tämän verran on valmiiksi pätkittyjä puita odottamassa halkomista:

Ja tämän verran rungon pätkiä odottaa vielä pätkimistä:

Viime syksynä kaadoimme isäni kanssa n. 60 puuta tontiltamme. Tuossa ne sitten ovat sen vuoden verran kasassa maaneet. Nyt pitäisi yrittää saada ne kuivaan ennen kuin ne pääsevät mätänemään...