Alipaine vs. ylipaine osa 2 - Lisää paineita

Välikevennyksenä vähän pohdintaa siitä miten maailma toimii :) Tuossa pari viikkoa sitten kirjoitin tavoitteesta saada taloon alipaineen sijaan ylipaine. IV-kone mahdollistaa tulo- ja poistopuhaltimien tehojen säätämistä erikseen, millä pystyy (teoriassa) vaikuttamaan talossa vallitsevaan paine-eroon ulkoilman suhteen. Mutta voiko kunnollista ylipainetta tehdä? Jos taloon puhalletaan ilmaa sisälle, haluaa se päästä jostain ulos. Ja ilmavirta löytää reitit. Jos talon katossa on iso reikä, johon vielä sopivasti löytyy putki lähes joka huoneesta, niin sieltähän se ilma poistuu poistohormista. Ei siinä se koneen sisällä hiljaa pyörivä poistopuhallin varmaan hirveästi häiritse. Ja koska ilmaa ei tuloilmakanavasta voi vetää sisälle enempää kuin mitä poistoilmakanavasta (+savupiippu) pääsee ulos, ei isoa ylipainetta voi muodostua. Jos poistopuhallin sammutetaan kokonaan ei LTO-kennon läpi tulevan ilman lämpötila laske. Eli tulopuhallin puskee ilmaa poistokanaviin, siitä LTO-kennon läpi ja poistohormiin ja kennon läpi virtaa edelleen lämmintä ilmaa saman verran kun kylmääkin. Lisäksi en ole ylipainetesteissä huomannut ikkunoissa kosteutta, minkä luulisi näillä keleillä jäätyvän aika herkästi lasin pintaan jos kosteaa huoneilmaa vuotaisi ikkunoiden sisälle.

Alipaineen taloon taas saa tehtyä helpommin.  Jos poistoteho>tuloteho, alipaine syntyy kun poistopuhallin imee ilmaa tuloputkesta (tulopuhaltimen avulla tai ilman), ja sitten vielä savupiipusta loput. Savupiippu on hyvä lisähormi ilmanvaihdolle, kun siellä on pellissä kuitenkin se asetusten vaatima reikä. Toki paljon sieltä ei ilmaa tule kun pelti on kiinni, joten pieni alipaine pääsee muodostumaan. Takka on myös hyvin tehokas lisäimuri. Kun siihen pistää tulet, alkaa piipun kautta poistua ilmaa suht tehokkaasti. Koska talossa ei ole neljättä yhtä isoa reikää, tulee taloon pakostakin iso alipaine. Ja sen huomaa ihan vaikka sillä kun avaa ulko-oven silloin kun takassa on tuli, ovi ei halua auetta vaan iskee nenälle. Eli käytännössä talossa on tuolloin kaksi poistohormia, yksi tulohormi, ja kova alipaine.

Ja mikä onkaan se äärettömän tarkka ja tieteellinen mittausväline jolla olen paine-eroa mitannut? Tulitikku takassa. Kun palavan tikun nostaa tulipesän yläosaan nousee liekki ylöspäin jos talossa on ylipainetta (tai nollatilanne), tai sitten se alkaa lepattaa alaspäin jos on alipainetta. Toki lämmin hormi saattaa mittaukseen vaikuttaa, mutta vajaan vuorokauden viilennyt hormi ei voita IV-koneen imua. Ja kun takassa palaa tuli, alkaa ilmaa virrata taloon tulohormista tavallista enemmän. Ja pakkasilla tämä aiheuttaa myös sellaisen ilmiön, että tuloilman lämpötila laskee kun takkaa poltetaan. Tämä selittyy sillä, että lisääntynyt poisto vetää tuloputkesta tavallista enemmän kylmää ilmaa koneen sisälle, ja kun LTO-kennon läpi ei enää virtaa vastaavaa määrää lämmintä huoneilmaa jäähtyy se tavallista enemmän.

Onko tästä pohdinnasta sitten jotain hyötyä? En tiedä, mutta ainakin saa ajatuksia purettua ja talon toimintaa diagnosoitua. Lähinnähän tässä tulee todettua virtaako ilma savupiipusta sisään vai ulos. Hankalaa tämä tutkiminen toki on, kun ei ole käytössä kunnollisia mittareita ilmamäärien mittaukseen IV-koneesta ja savupiipusta. Eli saa olla eri mieltä ja esittää jyrääviä argumentteja tai kilpailevia teorioita kommenteissa :)

Hyvää joulua!

Hyvää joulua kaikille blogin lukijoille ja satunnaisille vierailijoille :)

Aaton vastaisen illan -25°C pakkaset alkoivat vähän rasittaa turhan paljon IV-koneen esilämmitystä ja lämminvesivarjaa, mutta ihan positiivista oli, että yläkerrassa oli edes +19°C lämmintä. Viimeksi vastaavien pakkasten aikaa mitattiin kuitenkin alle +17°C lämpötiloja huoneissa.

Mutta ei haittaa yhtään, jos joulun aikana/jälkeen pakkaset hellittävät ;)

Sähkönkulutus joulukuulle

Tässä sähkönkulutuslukemat ajalle 21.11-22.12, suluissa edellinen kuukausi:

IVLP: 1556,9 kWh (912 kWh)
IV: 544,3 kWh (126,9 kWh)
Taloussähkö: 606,8 kWh (231,1 kWh)
Yhteensä: 2708 kWh (1270 kWh)

Tässä kuussa on sitten lämmitetty sähköllä, ja se näkyy. IV koneen kulutus yli nelinkertaistui, ja syynä varmaan se, että LTO-kennon huurteenestona toimiva sähköpatteri on päällä lähes jatkuvasti kun ulkona on kova pakkanen. Eikä tuota voi oikein poiskaan ottaa ettei LTO-kenno pääse jäätymään... Taloussähkön kulutuksen lähes kolminkertaistuminen johtuu myös sähkölämmityksestä. Ennen kuin ilmanvaihtoa säädettiin kuun vaihteessa oli meidän pakko käyttää sähköpatteria yläkerran huoneissa kun siellä laski lämpötilat jo lähelle +17 astetta. Nyt parin viikon ajan minulla on ollut ullakolla IV-koneen ja -kanavien vieressä sähkölämmitin avustamassa lämmön siirtymistä huoneisiin. Tuo lämmitin täytyy nyt varmaan jollain säädöllä pitää päällä koko talven, koska muuten huoneisiin tuleva ilma viilenee liikaa. Tai tätäkin voisi toki testata nyt kun ilmanvaihtoon saatiin lisää lämpöä. Laitoin tuohon nyt sähkönkulutusmittarin kiinni, niin kuukauden päästä voi sitten katsoa miten paljon se syö sähköä.

Laskennallinen lämmitysenergian kulutus per lämmitettävä neliö oli tällä jaksolla 6,8 kWh/m2 (eli talon 195 m2 + talousrakennuksen 34 m2). Tosin tuossa ei ole mukana sähkölämmittimien ylimääräistä kulutusta. Mutta ei ole neliössä mukana ullakkoakaan, joka on kuitenkin samaa ilmatilaa muun talon kanssa.

Toivottavasti tämä oli nyt talven kovin kulutuspiikki. Ilmanvaihtoa on kovasti säädetty viimeisen kuukauden aikana, samoin kuin lämmityskattilaakin. Lämpötilat yläkerrassa ovat nousseet, mutta toivottavasti sähköllä lämmitystä saadaan vähennettyä ja sähkönkulutus saadaan laskemaan.

Olisi tosiaan mielenkiintoista kuulla, miten muilla on sähköä mennyt näillä pakkasilla. Varsinkin IVLP:n kulutusta olisi mielenkiintoista verrata maalämpöpumpputalon sähkönkulutukseen. Lukemia vaan rohkeasti kommentteihin, varmaan joku muukin talonsa sähkönkulutusta seuraa kun vain minä ;)

ilmanvaihtokoneen kimpussa

Käytin eilisen illan hyvin pitkälti ilmanvaihtokoneen sielunelämän tutkimiseen. Ja tutkimus kannatti, koska sieltä löytyi yksi paha asennusmoka. Tuloilmakanavan lämpötila-anturi oli nimittäin jätetty siten, että se käytännössä makasi lämmityspatterin päällä. Eli se ei mitanut niinkään tuloilmaa vaan enemmänkin lämmityspatterin pintalämpötilaa. Ja koska tuo anturi on samalla lämmityspatterin termostaatti, ei lämmitys toiminut oikein. Todellinen tilanne oli se, että kun kone väitti tuloilman olevan 28°C, oli se todellisuudessa 23°C, ja huoneisiin asti tuo ilma tuli n. 22°C. Eli ei se lämpöhäviö ullakolla ollutkaan niin paha kuin miltä näytti, vaan vika oli mittauksessa.

Virittelin siinä sitten lämpötila-anturin sijoitusta, ja sain sen nostettua kauemmas patterista ja enemmän putken suuntaan. Tämä tuotti heti realistisemman mittaustuloksen, mikä antoi IV-koneelle myös uutta voimaa lämmittää ilmaa. Seuraavaksi ilmeni sitten seuraava pullonkaula: 29°C lämmitysvesi riitti nostamaan tuloilman vain 24-25 asteeseen, joka huoneisiin tullessaan oli n. 22,5°C. Eli veteen piti saada lisää lämpöä. Nostin testimielessä veden lämpötilaa nähdäkseni miten käy, ja 35 asteinen lämmitysvesi nosti tuloilman 30 asteeseen. Huoneisiin ilma tuli n. 25 asteisena.

Nyt sitten on edessä tarkempaa säätöä veden lämpötilan suhteen, koska liian korkeaksi en sitä halua nostaa. Sama vesi kun kiertää myös lattiassa, ja niiden lämpötilaa en halua paljoa nykyisestä nostaa. Yön ajaksi jätin lämmitysveden 32 asteeseen, ja säädin lattialämmityksiä pienemmälle. Aamulla tilanne oli seuraava: Tuloilma koneen mielestä 28°C, huoneen päässä 23,8°C. Työhuoneeni lämpötila oli yön aikana noussut 0,5°C (nyt 19,8°C), eli heti oli havaittavissa parannusta! Mutta alakerrassa oli sitten kivilattiat vähän turhankin lämpimiä, kun niiden pintalämpötila oli noussut n. 2°C (Eteisessä lattia nyt n. 27,5°C, en ehtinyt mittaamaan ilman lämpötilaa), mikä ei ollut hirveän hyvä asia kun tuli hieman lämmin kun aamulla puki lapsille ulkovaatteita...

Mutta nyt pääsee uudella innolla taas säätämään lämmityksiä kun on löytynyt selkeä keino tilanteen parantamiseen. Alakerran lattialämmitykset on nyt säädetty aivan minimiin, ja katsotaan mikä on tilanne kun illalla pääsen kotiin. Lämpöpumppu pystyi vielä hyvin pitämään lämmityskattilassa lämpöä yllä (ulkona -8°C, kattila 48°C, eli normaali). Eli ei vaikuttanut veden lämpötilan nosto ainakaan vielä kattilaan negatiivisesti.

Illan tutkimuksen sivutuotteena myös selvisi LTO-kennon teho. Ulkoilma kohtaa sisään tullessaan tosiaan ensin sähköpatterin, mikä toimii periaatteella "päällä jos koneesta ulosmenevä ilma on alle +2°C". Sisäilma koneen mielestä 21°C, ja LTO-kennon jälkeen (ennen varsinaista lämmityspatteria) ilman lämpötila on n. 18°C. Eli nopeasti laskettuna kennon hyötysuhde tällä hetkellä on noin 85%.

Parempaan suuntaan menossa

Talomme lämpenee. Eikä ole uusia lämmittimiä hankittu :)

Tällä hetkellä talossamme käy yksi ylimääräinen sähkölämmitin, joka lämmittää ullakolla IV-koneen vieressä. Tämä on nostanut tuloilman lämpötilan n. 21-22 asteeseen, mikä on osaltaan auttanut varmaan lämpötiloja ylöspäin. Minun on pitänyt jo pitkään käydä laittamassa sähkönkulutusmittari tuohon kiinni katsomaan miten paljon se syö, ehkä viikonloppuna muistaisin tuonkin...

Ilmanvaihto tuntuu myös nostavan lämpöä paremmin yläkertaan. Tai ainakin siltä tuntuu. Paha tietysti sanoa miten paljon huonelämpötilojen nousu johtuu ilmanvaihdon tuloilman lämpenemisestä ja miten paljon IV-säädöistä, mutta ainakin porrasaukossa seistessä tuntuu siltä, että alhaalta tulee enemmän lämmintä ilmaa ylöspäin.

Yksi ongelma talossa lämmityksen suhteen tällä hetkellä on varmaan se, että kaikki talon kivirakenteet ehtivät viilentyä turhan paljon kun lämmitys ei heti toiminut kunnolla. Tämä tarkoittaa toki sitä, että ilman lisäksi pitää myös seinät lämmittää uudelleen. Mutta oikeaan suuntaan ollaan menossa, koska lämpötilat ovat hiljaisessa mutta selkeässä nousussa joka puolella.

Edellinen kirjoitus herätti paljon ja hyviä kommentteja, kiitos niistä! Olisi muuten kiva jos kommentoijat uskaltaisivat käyttää omaa nimeä tai edes nimimerkkiä kommenteissa. Olisi kiva nähdä esim. kun samat henkilöt kirjoittelevat useampia kommentteja. Kommentit ovat hyviä, ja arvostan niitä suuresti, olisin vaan kiva nähdä kuka niitä kirjoitaa ;)

Maalämpö vs. IVLP on ehdottomasti mielenkiintoinen vertailu, koska periaattessa noissahan on sama tekniikka sisällä, erona vaan se tuleeko lämpö koneeseen maan alta vai ulkoilmasta. Jos joku asuu samankokoisessa talossa jota lämmittää maalämpöpumpulla, niin olisi mielenkiintoista kuulla miten paljon sähköä pumppu vie näillä pakkasilla. Keskiviikkona on minulta tulossa taas uudet sähkönkulutuslukemat, joten vaikka sinne kommentteihin :)

Talomme lämmitysjärjestelmä

Ajattelin tässä avata vielä kokonaisuuteena talomme lämmitysjärjestelmän, kun siitä on muutamassa kommenttiketjussa herännyt kysymyksiä. Ensin perustiedot talosta: Talossamme on huoneistoalaa 195 m2 (n. 100 m2 per kerros). Siihen päälle vielä ullakkoa n. 80 m2 ( joka suurelta osin <160 cm tilaa), ja puolilämmintä varastotilaa talousrakennuksessa 34 m2. Talossa on lämmitettäviä kuutioita energiatodistuksen mukaan 538 m3, mutta tuossa ei mielestäni ole ullakkoa mukana, joka lisää nopeasti laskettuna n.90 m3. Eristepaksuudet, u-arvot ja muut löytyvät täältä.

Lämpöä taloomme tuottaa CTC EcoAir illma-vesi lämpöpumppu. Lämmityskattilana CTC EcoEl, jossa on varalämmönlähteenä sähkövastukset. Vesikiertoinen lattialämmitys meillä on alakerrassa ja yläkerran vessassa kivilattian alla. Yläkerrassa ei siis lattialämmitystä muualla ole. Lattialämmitys on myös talousrakennuksessa, eli yhteensä lattialämmitettävää alaa on n. 134 m2. Ilmanvaihdon kautta olisi tarkoitus saada lämpö leviämään yläkerran huoneisiin. IV-kone on ullakolla, eli periaatteessa lämpimässä tilassa. IV-putkia on yritetty eristää, jotta lämpö pääsisi ullakolta huoneisiin asti. Ilmaa koneessa lämmitää vesipatteri, joka on samassa verkostossa lattialämmitysveden kanssa.

Lämmityskattilasta lämmitysverkostoon lähtevä vesi on säädetty 28-29 asteiseksi. Kattila säätää tuota itse ulkolämpötilan mukaan. Tuo riittää hyvin pitämään lattiat sopivan lämpöisinä. Alakerran kivilattoiden alla (n. 40 m2) vesi kiertää jatkuvasti, ja se on jakotukista rajoitettu suht pienelle. Olohuoneen parkettilattian alla olevaa lämmitystä ohjataan termostaatilla. Varastossa ja autotallissa lattialämmitystä säädetään jakotukilta, ja sieltä on pistetty venttiilit niin kiinni kuin mahdollista. -10°C ulkolämpötilassa varastossa on ollut n. +9°C. Normaalisti IVLP lämmittää kattilan veden 49 asteiseksi. Kun lämpötila laskee alle -10°C alkaa teho hiipumaan, ja -15°C pakkasessa kattila pysyy enää 45 asteisena.

IV-koneesta tuloilman lämpötila on säädetty maksimiin, jota rajoittaa toki tuo verkostossa pyörivän vedenlämpötila. Jos kone väittää ilman lähtevän +28°C, niin se viilenee kuitenkin putkistossa sen verran, että huoneisiin tullessa se on n. 22 asteista. Ja tämä nyt kun ullakolla on sähkölämmitin IV-koneen vieressä, ja lämpötila siinä on n. 20°C. Eli kevyet eristekerrokset putkien ympärillä eivät riitä. Eikä sitä villaa nyt loputtomasti voi putkien ympärille laittaa. Koska ullakkoa en myöskään halua erikseen sähköllä lämmittää, alkaa IV-lämmityksen raja olla tässä.

Lämpöä taloon tuottaa myös varaava takka. Takka on alakerrassa keskellä taloa, ja heti edessä on porrasaukko, eli lämmön pitäisi siitä teoriassa levitä yläkertaan aika hyvin. Takkaa on talven alettua poltettu päivittäin, mutta jotenkin tuntuu, että takan lämpö ei pääse leviämään talossa riittävän hyvin. Syylliseksi tähän olen epäillyt koneellista ilmanvaihtoa, mutta ilman testisavuja tai IV-koneen pidempiaikaista sammutusta tuota on paha todentaa. Ja toisaalta ei haluaisi näillä pakkasilla nyt taloa turhaan kylmettää testaamalla miten käy jos takkaa ei lämmitetäkään. Ilmanvaihto on nyt säädetty niin, että alakerran pitäisi olla ylipaineinen yläkertaan nähden, joten uskotaan nyt vaan, että takan lämmöstä on jotain hyötyä :)

Ja mikä on sisälämpötila tänään kun ulkona on ollut n. -8°C pakkasta? Kun tulin kotiin neljän maissa, ja talo oli ollut päivän tyhjillään ja ilmanvaihto minimissä oli alakerrassa olohuoneessa 21,4°C (Lattialämmitys säädetty 21°C). Takan vieressä oleva mittari (talon kuumin paikka varmaan) näytti 25,7°C ja takka tuntui edelleen lämpimältä eilisen illan lämmityksen jäljiltä. Yläkerrassa työhuoneeni mittari näytti 19,4°C ja ikkunalaudalla 16,8°C. Makuuhuoneissa oli 18,8-19,6°C. Eilen illalla yläkerran mittarit näyttivät noin asteen enemmän. Kaikki on tietysti suhteellista, mutta minusta tässä huoneessa on ihan mukava olla. Ja jalassa ei ole villasukkia eikä päällä pitkähihaista paitaakaan ;)

Mutta tuossa seinän takana 2 v. tyttömme huoneessa on liian kylmä jos sitä ei lämmitetä näillä pakkasilla. Mutta lämmittämiseen itseasiassa riittää ilmankostutin, joita meillä on talossa tällä hetkellä kaksi kappaletta, koska totesimme ilmankosteuden olevan muuten aivan liian alhainen. Tuossa Ufoxissa on 165W sähkövastus millä se vettä "keittää", joten hirveän suuresta lämmitystehosta ei ole kyse. -15°C pakkasilla tosin muuallakin on kaivattu lisälämpöä, joten katsotaan nyt päädytäänkö tässä vielä hankkimaan kiinteät sähkölämmittimet huoneisiin jos ei muuta keksitä...

Lämpöä vaikka pakolla...

Kovien pakkasten taas lähestyessä piti ottaa käyttöön kovat keinot: Sähkölämmitin :)

Meillä oli tuossa aiempien pakkasten aikana myös yksi lämmitin käytössä. Eli yksi siirrettävä sähköpatteri, jolla sai lämmitettyä yhtä huonetta kerrallaan. Kävin viime viikolla hakemassa Clas Ohlsonilta toisen lämmittimen, kun totesin että pakko jotain tehdä.

Mutta lämpöä on nyt yläkertaan saatu paremmin, eikä pelkästään sähköllä, vaan nyt viikonloppuna on takkaa lämmitetty kaksi kertaa päivässä, aamulla ja illalla. Tätä ei tietenkään ole voitu arkisin tehdä, ja tuolla oli varmaan myös iso vaikutus. Mutta iso oli myös vaikutus, kun pistin tuon uuden lämmittimen ullakolle IV-koneen ympäristöä lämmittämään. Ullakon lämpömittari nousi 18 asteesta 20 asteeseen, ja samoin tuloilman lämpötila on noussut n. 2°C. Tämä jo yksinään auttoi nostamaan lämpötiloja niissä huoneissa missä ilmanvaihto toimii edes jotenkin. Ja sitten tuo yksi huone missä IV:n lämmöstä ei ole mitään iloa on pidetty lämpimänä tuolla toisella sähköpatterilla. IVLP:n toimintaa olen myös säätänyt (mm. lämmitysvesi ei enää nouse yli 29°C), ja se tuntuu toimivan huomattavasti paremmin nyt kun ulkona on -15°C.

Mutta nämä kaikki keinot yhdessä ovat tehneet yläkerrasta oikein mukavan lämpöisen. Tässä työhuoneessa ikkunalaudalla oleva mittari näyttää sisälle +17,4°C ja ulos -14,5°C. Huoneen toisella laidalla mittari näyttää +19,9°C. Ja suunnilleen samoja lukemia näyttävät myös muut yläkerrassa olevat mittarit. Eli ihan hyvä. Sähköä tietty kuluu kun talossa on kaksi "ylimääräistä" 750W lämmitintä. Onneksi nuo eivät kuitenkaan jatkuvasti käy kun on termostaatit noissakin. Ja puita riittää vielä ainakin toistaiseksi poltettavaksi :)

Mutta varmaan tässä on kohta pakko hankkia jotain kiinteitä sähköpattereita, tai IV-hormiin lisälämmitin. Ei näistä -15°C pakkasista muuten selvitä...

Alipaine vs. ylipaine ja lämpötilat

Olen nyt tässä pari viikkoa tosiaan säätänyt ilmanvaihtoa, tavoitteena saada lämpöä yläkertaan ja poistaa talossa vallitseva alipaine. Paine-eroksi tavoittelen nollatilannetta tai lievää ylipainetta. Vallitseva paine-ero on sikäli hankala todentaa, kun ei ole IV-koneessa sellaista mittaria joka tilanteen kertoisi. Mutta pari mittaria sentään on: Miten takka lähtee vetämään, aukeaako ulko-ovi miten helposti (kova alipaine haluaa pitää oven kiinni), ja työhuoneen ikkunalaudalla oleva lämpömittari.

Jaa että miten lämpömittari kertoo paine-eron? Jos ikkunan läpi vuotaa kylmää ilmaa alipaineen takia, tipahtaa lämpömittarin lukema -5°C ulkolämpötilassa 0,5°C. Ja tämän olen todentanut suht varmasti vertaamalla n. metrin päässä ikkunasta ja huoneen toisella laidalla oleviin mittareihin, jotka eivät tuosta vaihdosta huomaa mitään.

Tällä hetkellä talossa vallitsee normaalioloissa ylipaine tai nollatilanne. Sitä en osaa sanoa kumpi. Mutta iso paine-ero ei ole, sillä kun takkaan laitetaan tuli, tekee hormista ulos virtaava ilma talosta taas alipaineisen. Tämä arvaus perustuu juuri tuohon lämpömittariin. Kun takassa palaa tuli, tipahtaa ikkunalaudalla lämpötila. Kun tuli sammuu ja pelti suljetaan nousee lämpötila takaisin. Ja tosiaan mikään muu huoneessa oleva lämpömittari ei näytä muutosta (parhaillaan minulla on ollut kolmessa pisteessä mittaus).

Joo ehkä tämä lämpötilojen tarkkailu alkaa mennä vähän pakkomielteen puolelle, kun tällä hetkellä talossa on sisällä kahdeksan lämpömittaria :) Yksi ullakolla (+18°C) kaksi kiinteää olohuoneessa (toinen termostaattina, n. +21°C, toinen takan vieressä, +24-26,5°C riippuen takan lämpötilasta), yksi kiinteästi työhuoneen ikkunalaudalla+ulkomittari (sisällä n. +17°C kun ulkona -5°C), yksi työhuoneen toisella laidalla ja ulkoanturi IV-tuloputkessa (n. +18,5°C, tuloilma n. +20°C joka IV-koneelta lähtiessä oli 26-28°C) ja sitten vielä kolme mitkä kiertävät tarpeen mukaan huoneissa. Ja kahdessa noissa kiertävässä on myös ilmankosteusmittari, yritän sitäkin tässä seurata. Niin ja sitten on tietysti vielä pintalämpömittari tarkempiin tutkimuksiin ;)

Mutta vieläkään en osaa sanoa, miksi lämpö ei nouse porrasaukosta yläkertaan tämän paremmin. Samoin luulisi, että ullakolla olisi lämpimämpi kuin yläkerrassa kun ullakko on talon parhaiten eristetty tila ja edelleenkin lämmön pitäisi mielestäni nousta ylöspäin. Ullakolla on monia hyviä reittejä, mistä lämpö voisi sinne alhaalta vuotaa, ja IV-putkista katoavan lämmön luulisi lämmittävän ullakkoa. Ullakon ja yläkerran välissä on vain puupanelikatto ja ontelolaatta jonka päällä tasoitekerros. Ei mitään lämmöneristystä. Yläkerran aulan ja ullakon välissä vain kipsilevyä ja puupaneli. Ja ilmanvaihdon ullakolla pitäisi olla alipaineinen (tilassa melkein kiinni oleva tuloventtiili ja täysin auki oleva poisto). Omat fysiikan tiedot eivät enää tässä kohtaa riitä. Kukakohan fyysikko osaisi minulle selittää mikä ihme yläkertaa ja ullakkoa viilentää näin tehokkaasti ja miksi lämpö ei meillä nouse ylöspäin?

Olisi näköjään pitänyt yrittää saada tämä meidän talo johonkin VTT:n,TKK:n, Motivan tai vastaavaan passiivitalotutkimuksiin, niin olisi joku asiantuntija selvittämässä mitä tässä talossa sisällä oikein tapahtuu...

Millä passiivitalo lämpenee?

Millä passiivitalo lämpenee? Tätä kysymystä olen nyt tässä pohtinut samalla kun olen miettinyt millä tähän meidän passiivitaloon saisi sitä lämpöä myös yläkertaan paremmin. Passiivitalo -määritelmän mukaan talon pitäisi lämmetä pääasiassa ihmisten ja sähkölaitteiden tuottamalla hukkalämmöllä. Mutta mitenkäs on kun kaikki valot ja sähkölaitteet ovat parasta A-luokkaa?

Meillä taitaa talossa olla tasan kaksi hehkulamppua, ja ehkä kolme halogeenilamppua (joista yksi saunan kuituvalo ja toinen liesituuletin). Kaikki muu on LEDejä ja loisteputkia. Ne eivät taloa hirveästi lämmitä. Kylmälaitteet on sijoiteltu optimaalisesti, ja ne ovat uusia ja energiatehokkaita. Eli eivät paljoa lämmitä. Tietokoneistakaan ei saa lämpöä hirveästi, kannettavia ja yksi suht vähän sähköä syövä pöytäkone. Ja eivät nekään ole päällä hirväen montaa tuntia päivässä. Vanha putkitelkkari nyt varmaan jotain lämpöä tekee, mutta eipä sitäkään katsota montaa tuntia päivässä. Eli aika vähän meillä varmaan sitä hukkalämpöä muodostuu muusta kuin ihmisistä.

Meidän talon ilmanvaihto on tosiaan suunniteltu sen verran päin p:tä, että sillä lämpö ei kunnolla leviä. Yläkerran huoneissa neljä tuloventtiiliä viidestä on huoneen oven vieressä, eli lämpö puhalletaan suunnilleen suoraan aulaan. Eli vaikka putkesta tulisikin huomattavasti lämpimämpää ilmaa, ei se hirveän hyvin varmaan koko huonetta lämmittäisi. Varsinkin jos talo on alipaineinen, ja ilmanvaihto vetää vielä ikkunoiden kautta kylmää ilmaa taloon. Vaikka ikkunat ovatkin markkinoiden tiiveimmät ja karmit teipattu umpeen, vuotaa sieltä kuitenkin enemmän ilmaa kuin betoniseinästä. Olen nyt viikon verran yrittänyt saada ilmanvaihtoa toimimaan paremmin. Jotenkin tuntuu, että tuossa rappusaukossa on joku ihme ilmapatja, joka estää lämmön nousun siitä yläkertaan. Alakerrassa takan edessä (eli portaissa) saattaa lämpömittari näyttää 25°C kun takka on juuri lämmitetty ja luukut avattu, mutta kaksi metriä korkeammalla mittari näyttää 19,5°C. Miksi ihmeeessä perusfysiikka (lämmin ilma nousee ylöspäin) ei meidän talossa toimi?

Kokeilin tuossa yksi ilta sammuttaa ilmanvaihdon, ja katsoa miten lämpö leviäisi jos IV-kone ei sitä häiritsisi. Kahden tunnin testijakson aikana ei nyt toki ihmeitä tapahtunut, mutta jotain tuokin auttoi. Tavallista suurempaa lämmön nousua nimittäin oli havaittavissa. Suurin nousu tapahtui työhuoneeni ikkunalaudalla. Ikkunalaudalla sisäpuolella oleva lämpömittari näytti ennen IV-koneen sammutusta noin asteen vähemmän kuin huoneen toisessa nurkassa oleva mittari. Kun ilmanvaihto oli ollut hetken sammutettuna, nousi lukema samaksi. Tosin IV-konetta ei pakkasilla uskalla hirveän pitkäksi aikaa sammuttaa, ettei se pääse jäätymään (vesipatterikone kuitenkin).  Mutta selkeästi ilman alipainetta lämpö leviäisi huomattavasti paremmin myös huoneen ulkoseinille. Sen jälkeen olenkin yrittänyt saavuttaa samaa tulosta hakemalla IV-konetta säätämällä taloon ylipainetta, mutta vielä en ole siinä kunnolla onnistunut...

Säätöä, säätöä, säätöä. Näillä n. -5°C pakkasilla yläkerrassa on suunnilleen +19°C. Mikä on itseasiassa ainakin minun mielestäni ihan mukava. Ei tee yhtään mieli vetää villasukkia jalkaan tms. Mutta toisaalta 2 v. tyttömme huoneessa on yöllä +18°C, mikä voi olla jo vähän liian vähän. Tuo huone on jostain syystä muita kylmempi, vaikka on etelä-länsi nurkassa ja alla on ihan lämmintä tilaa, samoin kun muuallakin. Pahoin vaan pelkään, että kun ilmat tästä taas kylmenevät, alkavat lämpötilat sisällä putoamaan...

Lämpenee :)

Keskiviikkona LVI-urakoitsijamme kävi meillä virittämässä ilmanvaihtoa parempaan suuntaan. IV-kanavia eristettiin, jotta lämpö pääsisi ullakolta alas, ja koko talon ilmanvaihto säädettiin uusiksi. Uudelleensäädön tavoitteena oli saada ilma virtaamaan alakerrasta yläkertaan, jotta lämpö leviäisi talossa paremmin. Samalla pyrittiin myös pienentämään talossa vallitsevaa alipainetta lähemmäs nollatilaa.

Mitään välitöntä ilmanstonmuutosta ei tietenkään tapahtunut, mutta en toki sellaista odottanutkaan. Talon sisärakenteet ovat päässet pahasti viilenemään (17-18 asteeseen) joten aika paljon on betonimassaa joka pitäisi saada uudelleen lämpenemään. Tätä onneksi auttaa pakkasten lievä hellittäminen. Aamulla ulkona oli enää -8°C pakkasta ja pari päivää meni -2- -5 asteessa. Lämpöpumppukin näyttää pitäneen tästä muutoksesta, ja kattila lämpenee huomattavasti paremmin :)

Yläkerran huonelämpötiloihin on saatu nyt tässä parin päivän aikana reilun asteen nousu, ja selkeästi takan lämpö nousee paremmin yläkerran aulaan. Nyt täytyy vaan toivoa, että kovia pakkasia ei ihan heti tule uudestaan, jotta saataisiin talon runko lämpenemään. Ullakolla lämpötila on edelleen +17, mutta IV-putkista tulee jo asteen lämpimämpää ilmaa. Nyt luultavasti suurin viilennys tapahtuu huoneiden puolella, jossa ollaan kuitenkin edelleen n. +19 asteessa.

Ehkä tästä talvesta vielä selvitään ilmaan sähköpattereiden hankimista joka huoneeseen :)