Sivulatauksia on mittarissa jo 111 000. Niitä kun ei näe muualta kuin Statcounterin logista niin niitä tulee vähemmän seurattua. Laskujeni mukaan 100 000 sivunlatauksen raja on mennyt rikki maaliskuun puolivälissä. Tässä vähän keskiarvoja ja statistiikkaa huhtikuulta tilastokirjanpitoa varten :D
Sivunlatauksia: keskimäärin 265 päivässä
Kävijöitä: keskimäärin 132 päivässä
TOP 10 liikennettä tänne ohjaavat sivut (Suluissa tulijamäärät):
1. www.google.fi (1,417)
2. www.google.com (234)
3. kotilahelaan.blogspot.com (169)
4. www.blogilista.fi (64)
5. projekteistaisoin.blogspot.com (56)
6. rappuralli.blogspot.com (51)
7. louhikoto.blogspot.com (42)
8. lounatuulentupa.wordpress.com (28)
9. www.facebook.com (25)
10. havurinne.blogspot.com (24)
Facebookin näkyminen listoilla ihmetyttää, kun en itse tiedä missä siellä linkkiä noin paljon jaellaan :) Suomi24.fi foorumit keikkuvat aina välillä myös listoilla, mutta näköjään eivät top10:ssä kuitenkaan. Täytyy aina välillä käydä seuraamassa mitä pahaa sieltä minusta taas puhutaan, mutta aika harvoin jaksan keskusteluihin kommentoida kun juttujen taso on yleensä sen verran alhaista kuitenkin...
Googlen hakusanojen kärjessä ovat Talo Värjölä ja nimeni eri variaatioina. Sen verran yksittäisiä nuo hakutermit ovat ettei niistä oikein mitään hyvää tilastoa saa kasaan. KNX keikkuu listalla aika usein ja passiivitalo tai siihen liittyvät hakusanat (tiiveys jne.)
9 kommenttia:
Teet Tapani arvokasta valistustyötä kun annat kasvot "passiivitalolle". Sinulla on munaa, joka mm. VTT:n seurantakohteiden mittausten maksajilta puuttuu.
Nyt vaan lopetat puiden polttelun ja ajat yhden vuoden pelkällä sähköllä ja 22 asteen sisälämmöllä. Sitten Suomelaan, HS:ään ja Rakennusmaailmaan juttu.
Jätät IV-koneesta sen etulämmityksen pois ja laitat yläkertaan muutaman lämpöpatterin - IV-koneen jälkilämmityksen säädät 16 asteeseen.
Loppuu tämä rakentajien vedättäminen eristepaksuuksia kasvattamalla.
Hei! Onnea, meillä tuli myöskin 50 000 täyteen tänään :-)
On hienoa, että Tapani jaksaa ylläpitää sivustoa ja kertoa miten on mennyt.
Moni tosiaan haluaa ajatella Tapanin taloa hyvänä esimerkkinä "passiivitalolle". Tosiasia on kumminkin, että Tapanilla ei ollut tehtävän tasalla olevia suunnittelijoita, jolloin lopputulos on varoittava esimerkki siitä mitä tapahtuu, kun kaikki eivät ymmärrä mitä ovat tekemässä!
"Moni tosiaan haluaa ajatella Tapanin taloa hyvänä esimerkkinä "passiivitalolle". Tosiasia on kumminkin, että Tapanilla ei ollut tehtävän tasalla olevia suunnittelijoita, jolloin lopputulos on varoittava esimerkki siitä mitä tapahtuu, kun kaikki eivät ymmärrä mitä ovat tekemässä!"
Höpö höpö.
Tapanin talo ON passiivitalon kriteereillä rakennettu, eli se on ihan niin passiivi kuin olla ja voi.
Tämän lisäksi siinä on käytetty lämpöpumpputekniikkaa, jonka COP on ilman muuta yli ykkösen.
Tämän lisäksi talossa on poltettu runsaasti puuta.
Se missä on epäonnistuttu on IV-koneen etulämmityksen toteutus, jonka kulutus on kuitenkin kokonaiskulutuksesta varsin pieni. Lisäksi talossa on epäonnistunut ajatus siitä että lämmönjako tapahtuu yläkertaan ilmanvaihdon kautta.
Etuvastus + lämmönjakomenetelmä eivät poista sitä tosiasiaa että energiankulutus ei ole "passiivitaloa". Jos VILP:n pudottaa vastuksille ja lisää sähköpattereita yläkertaan niin lopputuloksena on suurempi kulutus kuin nyt.
Suomeksi: Passiivitalon rakentajalla voi olla vaikka komppania alan kärkisuunnittelijoita, eikä talo muutu sen passiivisemmaksi kuin se nyt on. Siitähän tässä on kysymys, ettei edes Etelä-Suomeen voi rakentaa passiivitaloa ja toivoa että ihmisistä ja kodinkoneista tulevalla hukkalämmöllä? saadaan kämppä lämpimäksi.
Tämähän on se mantra, jota rakentajille tuputetaan joka tuutista. Miksi näin on? Sen jätän varsin ilmeisenä jokaisen itse keksittäväksi.
Suomen passiivitalo määritelmä ei ole sama kuin etelä-euroopassa. Se on selvä että näin pohjoisesta tarvitaan lämmitystä talvisin, ja mielestäni tämä asia on huomioitu kaikissa "virallisissa" paikoissa missä puhutaan suomen passiivitaloista. Täällä päin passiivitalon määritelmä on 20-30 kWh vuotuinen ostoenergian tarve lämmitykseen.
Mlp listasi tuossa aika hyvin mikä meillä on talossa ongelmana. Ilmanvaihto ei lämmittänyt yläkertaa viime talvena niin paljon kuin suunnittelija oli laskenut. Ja koska yläkerrassa ei ole mitään muuta lämmitystä, oli siellä sitten välillä vähän liian viileää.
Se täyttääkö talomme passiivitalokriteerit selvinne vasta ensi talven jälkeen kun tämä talvi meni aika pitkälle säätäessä...
Njoo... Musta tossa koko passiivitalo määritelmässä on pielessä juuri se, että passiivitaloksi voi kutsua mitä tahansa taloa, kunhan ostoenergian tarve lämmitykseen on riittävän pieni per bruttoneliö. Tämähän johtaa siihen, että falskaavakin talo voi olla "passiivitalo", kunhan vaan lämmitysjärjestelmä on riittävän asiallinen tai sitten poltetaan niitä puita riittävästi...
Mielestäni passiivitalon määritelmien pitäisi perustua vahvemmin talon lämpöhäviöihin.
Itse rakennan omasta mielestäni matalaenergiataloa, mutta viime talven energiakulutuksen mukaan (suora sähkö nyt raksa-aikana) näyttäisi siltä, että maalämmön ansiosta mennään tuohon passiivitalolle määriteltyyn ostoenergian tarpeeseen. Ei se omasta mielestäni silti tee talostani passiivitaloa...
Puitakin ajattelin poltella melko paljon =)
Puun poltolla noita lämmitysenergian tarpeita on helppo toki huijata jos ei sitä laske mitenkään. Ja siihen sorrun kyllä itsekin kun ei tullut mitenkään laskettua miten paljon sitä puuta meni tänä talvena. Ensi talvena aion laskea tarkemmin :)
Mutta noita passiivitalo määritelmiä löytyy vaikka täältä: http://fi.wikipedia.org/wiki/Passiivitalo
Tarkalleen ottaen tuolla Tapanin linkittämällä Wikipedian sivulla puhutaan nimenomaan lämmitys- ja jäähdytysenergian tarpeesta. Lisäksi puhutaan primäärienergiasta. Minusta Passiivitalo pitäisi määritellä nimenomaan noin. Ostoenergiahan kertoo vain sen, paljonko energiaa on ostettu. Jos joku lämmittää harakanpesää ilmaisilla puilla, niin onko se silloin passiivitalo? Saman voi tehdä toisinkinpäin. Passiivitalossa voi pitää tuuletusikkunan auki vuoden ympäri, ja silloin energiaa varmasti kuluu, vaikka talo itsessään ei päästä lämpöä vaipan läpi.
Kokonaan toinen juttu on se, että ostoenergian tarpeesta riippuu lämmitysinvestointien kannattavuus. Jos talon lämmittää puilla, ei ole järkeä ostaa esimerkiksi MLP:a. Toisaalta pumpun hankinta voi kannattaa passiivitalossakin, jos kulutustottumukset ovat tuhlailevat. Nämähän ovat jokaisen henkilökohtaisista elintavoista tulevia valintoja.
"Siitähän tässä on kysymys, ettei edes Etelä-Suomeen voi rakentaa passiivitaloa ja toivoa että ihmisistä ja kodinkoneista tulevalla hukkalämmöllä? saadaan kämppä lämpimäksi."
Tuota tuskin kukaan kieltää. Suomessa talo tarvitsee lämmitystä aina. Kyse on siitä, että kuinka paljon lämmitystä tarvitaan.
Joosiis ihan samaa mieltä olen, että passiivitalo pitäisi määritellä lämmitys- ja jäähdytysenergian tarpeen mukaan. Näin ei kuitenkaan käytännössä tehdä, vaikka noinhan se joka paikassa lukee.
Otan esimerkiksi oman torpan. Muutin tasauslaskelmaan VTT:n speksaamat passiivitalon u-arvot, tiiveysarvon ja lto:n vuosihyötysuhteen. Tulokseksi tulee 114W/K (bruttoneliöt 227m2). Hassusti tuli muuten sama arvo kuin millaista taloa olen toteuttamassa, vaikka hävikit tulee eri paikoista.
Tuosta W/K saadaan vuosikulutus astepäiväluvun avulla. Käytetään vaikkapa arvoa 5500:
114W/K * 24h * 5500Kd = 15048kWh/a
Jaetaan tuo sitten vielä bruttoneliöillä (itse suosisin tosin huoneistoalaa tässä):
15048kWh/a / 227m2 = 66,3kWh/m2a
Eipähän siis mene määritelmiin vaikka kuinka on VTT:n u-arvoilla, tiiveyksillä ja lto:n vuosihyötysuhteella laskettu.
Nyt vielä alleviivatakseni pointtia lasketaan sama juttu sillä oletuksella, että ulkoseinien u-arvo on tasan nolla (äärettömän hyvin eristävä). Saadaan 71W/K. Siitä etiäpäin:
71W/K * 24h * 5500Kd = 9372kWh/a
... ja siitä:
9372kWh/a / 227m2 = 41,3kWh/m2a
Eli äärettömän hyvällä seinäeristykselläkään ei päästä määritelmään, mikäli ei oteta huomioon lämmitysjärjestelmän, lämpökuormien sun muiden vaikutusta. Eli jos tarkastellaan vain lämmitys/jäähdytysenergian tarvetta niin sitten kriteerit on mitoitettu aivan liian tiukoiksi. Käytännössähän passiivitaloissa tuijotetaan vain sitä sähkömittaria ja jaetaan siitä katsottuja lukuja neliömäärillä. Päälle vielä ilmaiset takkapuut. Ei siis seurata määritelmää jos sitä nyt näin haluaa tulkita.
Omasta mielestäni määritelmä on harhaanjohtava ja sitä tulisi muuttaa/selventää.
Tänään muuten asenneltiin maalämpöä. Siinähän sitten sujuvasti tulee lämmitysenergian ostetun energian osuudeksi palttiarallaa 22kWh/m2a. Sillä taidetaankin mennä jo passiivitalon puolelle. Tekikö maalämpö siis talostani yllättäen passiivisen? Omasta mielestäni edelleenkin ei.
Lähetä kommentti
Mainoskommentit ja suoraan yrityksiin linkittävät kommentit poistetaan. Jos haluat ostaa mainostilaa, ota yhteyttä.