Olen nyt tässä pari viikkoa tosiaan säätänyt ilmanvaihtoa, tavoitteena saada lämpöä yläkertaan ja poistaa talossa vallitseva alipaine. Paine-eroksi tavoittelen nollatilannetta tai lievää ylipainetta. Vallitseva paine-ero on sikäli hankala todentaa, kun ei ole IV-koneessa sellaista mittaria joka tilanteen kertoisi. Mutta pari mittaria sentään on: Miten takka lähtee vetämään, aukeaako ulko-ovi miten helposti (kova alipaine haluaa pitää oven kiinni), ja työhuoneen ikkunalaudalla oleva lämpömittari.
Jaa että miten lämpömittari kertoo paine-eron? Jos ikkunan läpi vuotaa kylmää ilmaa alipaineen takia, tipahtaa lämpömittarin lukema -5°C ulkolämpötilassa 0,5°C. Ja tämän olen todentanut suht varmasti vertaamalla n. metrin päässä ikkunasta ja huoneen toisella laidalla oleviin mittareihin, jotka eivät tuosta vaihdosta huomaa mitään.
Tällä hetkellä talossa vallitsee normaalioloissa ylipaine tai nollatilanne. Sitä en osaa sanoa kumpi. Mutta iso paine-ero ei ole, sillä kun takkaan laitetaan tuli, tekee hormista ulos virtaava ilma talosta taas alipaineisen. Tämä arvaus perustuu juuri tuohon lämpömittariin. Kun takassa palaa tuli, tipahtaa ikkunalaudalla lämpötila. Kun tuli sammuu ja pelti suljetaan nousee lämpötila takaisin. Ja tosiaan mikään muu huoneessa oleva lämpömittari ei näytä muutosta (parhaillaan minulla on ollut kolmessa pisteessä mittaus).
Joo ehkä tämä lämpötilojen tarkkailu alkaa mennä vähän pakkomielteen puolelle, kun tällä hetkellä talossa on sisällä kahdeksan lämpömittaria :) Yksi ullakolla (+18°C) kaksi kiinteää olohuoneessa (toinen termostaattina, n. +21°C, toinen takan vieressä, +24-26,5°C riippuen takan lämpötilasta), yksi kiinteästi työhuoneen ikkunalaudalla+ulkomittari (sisällä n. +17°C kun ulkona -5°C), yksi työhuoneen toisella laidalla ja ulkoanturi IV-tuloputkessa (n. +18,5°C, tuloilma n. +20°C joka IV-koneelta lähtiessä oli 26-28°C) ja sitten vielä kolme mitkä kiertävät tarpeen mukaan huoneissa. Ja kahdessa noissa kiertävässä on myös ilmankosteusmittari, yritän sitäkin tässä seurata. Niin ja sitten on tietysti vielä pintalämpömittari tarkempiin tutkimuksiin ;)
Mutta vieläkään en osaa sanoa, miksi lämpö ei nouse porrasaukosta yläkertaan tämän paremmin. Samoin luulisi, että ullakolla olisi lämpimämpi kuin yläkerrassa kun ullakko on talon parhaiten eristetty tila ja edelleenkin lämmön pitäisi mielestäni nousta ylöspäin. Ullakolla on monia hyviä reittejä, mistä lämpö voisi sinne alhaalta vuotaa, ja IV-putkista katoavan lämmön luulisi lämmittävän ullakkoa. Ullakon ja yläkerran välissä on vain puupanelikatto ja ontelolaatta jonka päällä tasoitekerros. Ei mitään lämmöneristystä. Yläkerran aulan ja ullakon välissä vain kipsilevyä ja puupaneli. Ja ilmanvaihdon ullakolla pitäisi olla alipaineinen (tilassa melkein kiinni oleva tuloventtiili ja täysin auki oleva poisto). Omat fysiikan tiedot eivät enää tässä kohtaa riitä. Kukakohan fyysikko osaisi minulle selittää mikä ihme yläkertaa ja ullakkoa viilentää näin tehokkaasti ja miksi lämpö ei meillä nouse ylöspäin?
Olisi näköjään pitänyt yrittää saada tämä meidän talo johonkin VTT:n,TKK:n, Motivan tai vastaavaan passiivitalotutkimuksiin, niin olisi joku asiantuntija selvittämässä mitä tässä talossa sisällä oikein tapahtuu...
Blogin kuolleistaherätys
4 vuotta sitten
14 kommenttia:
Eikö LVI-suunnittelijanne ota tuohon ongelmaan mitään kantaa?
En ole LVI-suunnittelijamme kanssa jutellut. Laitoin postia ja olen pari kertaa yrittänyt puhelimella tavoittaa mutta en ole saanut kiinni...
Jaahas, reilukerho kokoontuu...
Ontelolaatta vuotaa lämpöä reunoista? Olisko talon heikoiten eristetty paikka (ontelolaatan ja seinän yhtymäkohta). Älä hitossa alipainetta poista talosta, se on vaarallista kun aletaan painamaan kosteutta rakenteisiin.
Ontelolaatan kohdalla on ihan yhtä hyvä eristys kun muuallakin seinissä, eli ei pitäisi olla siinä kylmäsiltaa. Koko talo (alapohjaa lukuunottamatta) on tiiviissä uretaanipaketissa :)
Meillä ei ole seinissä mitään muuta kosteudesta mahdollisesti kärsivää kuin ikkunoiden karmit. Ja niitä yritän tarkkailla tässä samalla kun paine-eroja testailen. Ei ole ainakaan vielä näkynyt mitään merkkejä kosteudesta niissä.
Ehkäpä pääsyyllinen on vain se ettei siellä yläkerrassa ole lämmitystä. Se nyt on helppo korjata yhdellä puhallinkonvektorilla, jonka kytket siihen IV-koneen patterin jälkeen sarjaan. Se VILPpikin tykkää kun saa kylmempää vettä paluuna.
Meillä ei ole seinissä mitään muuta kosteudesta mahdollisesti kärsivää kuin ikkunoiden karmit. Ja niitä yritän tarkkailla tässä samalla kun paine-eroja testailen. Ei ole ainakaan vielä näkynyt mitään merkkejä kosteudesta niissä.
Ehkä ei seinissä, mutta yläpohjassa on. Ehdottomasti pieni alipaine ja niin, että se on säädetty huonekohtaisesti.
tuloilma n. +20°C joka IV-koneelta lähtiessä oli 26-28°C)
Aika suuri on lämpöhäviö putkistossa.
Tuo "lämpöhäviö" johtui IV-koneen virheellisesti asennetusta lämpömittarista, joka makasi lämmityspatterin päällä ja antoi siten aivan virheellisiä lukemia. Tuo on nyt korjattu, ja lukemat realistisemmat: http://tvarjola.blogspot.com/2010/12/ilmnavaihtokoneen-kimpussa.html
Rautalangasta väännettynä: jos ylipaineistat talosi, puskee se sisäilman pihalle useasta kohtaa. Moni näistä on näkymättömissä, mm. yläpohjan höyrysulkumuovin vuotokohdissa.
Nämä kohdat kondensoivat kosteutta silloin, kun sisäilma on lämpimämpää kuin ulkoilma - eli Suomessa about aina.
Kun näihin kohtiin kertyy jatkuva kosteus, kasvaa sinne hometta.
Välillä talo muuuttuu kokonaan tai osittainalipaineiseksi, esim. kovilla tuulilla. Silloin homeet puskevat sisäilmaan mukaan.
Eli säädä taloon aina systemaattinen pieni alipaine, luokkaa 2-3% IV:n litramääräerona. Ilmavuotojen mukanaan tuomat epäpuhtaudet ovat pienempi riesa kuin itseaiheutettu systemaattinen homevaurio.
Puutaloissa voi noita kosteusongelmia varmaan tulla, mutta meillä ei edelleenkään ole rakenteissa mitään homehtuvaa. Eikä ole mitään höyrynsulkumuovejakaan, pelkkää uretaania joka puolella. Talossa on käytännössä pieni alipaine, ja kuten blogiin johonkin väliin muistaakseni kirjoitin, ei tänne saanut ylipainetta tehtyä vaikka yritti. Jos "ylimääräinen" ilma ei mene IV-putkista pihalle, niin liesituulettimen hormi ja savupiippu vuotavat sen ulos hyvin tehokkaasti...
Yritin lukea tuoreemmista päivityksistä, että miten näiden noin vuosi sitten tehdyissä paine-ero kokeiluissa lopulta sitten kävi? En löytänyt vastausta, joten asiaan ei ilmesesti tämän jälkeen enää uusimmissa blogi-päivityksissä palattu?
Edelleen omassa mielessäni kävi, että täällä blogissa kirjoitetaan 10 vuotta tästä eteenpäin, nimittäin itse kyllä olisin taipuvainen ajattelemaan vähän samalla tavalla kuin nimimerkki "anonyymi" 2.4.2011 klo 18:57 kirjoitteli. Eli ihan sanatarkasti: "jos johonkin kohtaan kertyy jatkuva kosteus, kasvaa sinne hometta."
Näin se minunkin mielestäni on. Aina.
Home tarvitsee kasvaakseen riittävästi lämpöä, kosteutta ja happea. Jos poistat näistä kolmesta yhden, home ei kasva, vaan se jää lepotilaan, josta kasvuu jatkuu heti kun kasvulle otolliset olosuhteet taas palaavat. Toki havaittu home voidaan halutessa aina desinfioida, eli tappaa kemiallisesti, ja sen jälkeen kasvu ei samoilla itiöillä enää koskaan jatku.
Homeen ruokkimisesta ei tarvitse lainkaan huolehtia, eli sen takia ei tarvitse esim. puutaloa hankkia. Jostain se home itselleen aina jotain orgaanista löytää - siihen riittää ihan ilmassa olevat epäpuhtaudet, eli ihmisestäkin irtoaa joka päivä hiuksia yms. orgaanisia hiukkasia. Jopa laattojen kulmasaumoissa oleva silikoni tuppaa täplittymään muutamassa vuodessa. Siitä ei ole kuitenkaan terveydelle mitään haittaa, mistä monet ovat usein turhaan huolissaan. Hometta siis voi tulla minkä tahansa materiaalin pinnoille, vaikka itse materiaali ei homeen ravinnoksi kelpaisikaan.
Joten alipaine on oman käsitykseni mukaan ainut nykymaailman tuntema menetelmä, jolla homeen muodostumista ja homeen kasvuedellytyksiä voidaan tehokkaasti torjua.
Kellarissa alipaine tosin saattaa aiheuttaa toisenlaisen ongelman. Hiekkaharjuun rakennetun talon lievästi alipaineinen kellari tuppaa imemään harjusta radonin sisäilmaan, mutta tähän radonongelmaan on toki jo toisenlaiset lääkkeet keksitty, ja radonin voi aina hoitaa jälkikäteenkin sallittujen rajojen alle, jos mittauksissa ilmenee ylisuuria pitoisuuksia.
Summa summarum:
Home ei varmastikaan teidän taloa materiaalivalinnoista johtuen koskaan sokkeliin saakka syö, mutta homeongelma (jos on niin onneton tuuri, että sellainen tulisi), niin se voi pilata sisäilman. Siksi sitä kannattaa torjua jo etukäteen kaikin mahdollisin keinoin. Alipaine on paras lääke ennaltaehkäisyyn, ja jos ei se riitä, sitten jälkihoitona voi yrittää ongelman kotelointia ja/tai poistamista esim. desinfioimalla ja kasvuolosuhteiden, lähinnä siis kosteuden poistolla (lämpöä tai happea ei pysty talon sisältä täysin poistamaan). Ylipaineistettuja taloja ei oman tietoni mukaan missään ole olemassa, mutta jos esim. 10 vuotta jokin talo kestää ylipainetta niin, että hometta ei lainkaan tule, sitten näitä nyky-teorioita varmaan joudutaan tarkistamaan.
Moi Mika. Minulla ei ole mitään varsinaista mittaria millä voisin todeta talon yli- tai alipaineen mitenkään. Ilmanvaihto pitäisi olla säädetty lievästi alipaineiseksi, mutta tiedä sitten. Käytännössä luulen, että tätä taloa ei ihan pienellä teholla ylipaineiseksi saa koska todennäköisesti liesituulettimen pelti toimisi silloin "varaventtiilinä" ja ilmanpaine-ero tasoittuisi varmaan sen kautta ennemmin kuin seinän läpi.
Hetkonen!
Heti ensimmäisessä viestissä on vakava virhe.
Talossa PITÄÄ OLLA alipaine. Ylipaine rakennuksessa tarkoittaa vakavaa riskiä, kun kosteusvirta ihan huoneilman kosteudesta kostuttaa rakenteita. Huoneilman kastepiste on siinä +7:n kieppeillä, tarkoittaa näkyvää vettä siinä lämpötilassa. Jos se kastepiste muodostuu seinärakenteessa villan kohdalle on homekukinto valmis. Alipaine pitää kosteusvirran seinässä sisäänpäin ja ilma lämmetessään kuivuu = rakenne kuivuu.
Lähetä kommentti
Mainoskommentit ja suoraan yrityksiin linkittävät kommentit poistetaan. Jos haluat ostaa mainostilaa, ota yhteyttä.