keskiviikko 3. helmikuuta 2016

Ensimmäisen viiden vuoden sähkönkulutus

Pitkän hiljaiselon jälkeen ajattelin yllättää kaikki uudella kirjoituksella :) (Jos siis joku nyt tätä vielä aktiivisesti seuraa...)

Kesällä tuli täyteen viisi vuotta muuttopäivästä, ja nyt vuoden vaihteessa ajattelin kerätä yhteen ensimmäisten vuosien sähkönkulutuslukemat taulukkoon vertailtavaksi. Kulutuslukemia vertailtiin paljon alkuvuosina, mutta jossain vaiheessa en enää jaksanut kuukausittaisia lukemia tänne raportoida. Kaikki on kuitenkin tallessa ja tässä nyt summia ensimmäisen viiden vuoden ajalta. Vuosi 2010 oli vielä puoliksi rakennusvuosi, joten sen kulutuslukemat eivät ole vertailukelpoisia, eikä minulla ole sieltä kuuukausittaisia lukemia tallessakaan kuin heinäkuusta eteenpäin. Mutta tässä vuosilukemat vuosilta 2011-2015:

Vuosi Yht IVLP IV Talouss.
2011 11372 7582,5 1208,2 2581,0
2012 12000 8556,1 731,1 2713,1
2013 10503 6802,4 519 3181,5
2014 10904 7244,9 761,8 2897,3
2015 9923 6664,8 487,3 2770,7

Kaikki lukemat siis kWh. Erittelyssä Ilma-vesi lämpöpumpun ja IV-koneen lukemat, jotka ovat omien mittareiden takana. Taloussähkö on yhteislukema miinus eritellyt.

Kertauksena: Talossa on huoneistoalaa 195 m2 ja lisäksi puolilämmintä varasto/autotallitilaa 35 m2. Talvella olen pitännyt varastossa 10-15 asteen lämpöjä. Lämpöpumppu tuottaa yksinään riittävästi lämpöä noin -15 asteen pakkasiin asti, Sen jälkeen tulee sähkövastukset mukaan ja -20 asteen jälkeen ei lämpöpumpusta ole enää apua. Ainoa lisälämmönlähde talossa on takka, jota on olen talvella lämmittänyt päivittäin pakkasten aikaan. Polttopuut on tuotettu omalla työllä, eli niille on paha hintaa laskea.

Vuosilukemien suunta on ollut jollain tavalla laskevalla käyrällä. Pistetään ilmaston lämpenemisen piikkiin tämäkin :)

Lämmityksen suhteen mitään remonttia ei ole tarvinnut tehdä. Joka huoneessa on pysynyt lämpötila siedettävissä lukemissa kovillakin pakkasilla, vaikka siis yläkerrassa ei ole varsinaista lämmitystä. Pahimmillaan huonelämpötilat ovat laskeneet 19-20 asteen välille, mutta eipä noista ole kukaan valittanut. Jälkiviisaus on tietysti parasta, mutta ainoa paikka mihin olisi ehdottomasti kannattanut pistää lattialämmitys on yläkerran aula. Sen isot ikkunat ja parvekkeenovi syövät turhan paljon lämpöä. Ja tuo olisi varmaan nostanut huoneidenkin lämpötiloja vähäsen. Mutta siis ei ole tarvinut pistää joka huoneeseen sähköpattereita eli ihan hyvin täällä on selvitty :)

Palataan asiaan vaikka viiden vuoden päästä :D

8 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Erinomainen sivusto, erinomaisia neuvoja ja kiva että kerrot näin jälkikäteenkin hieman sähkönkulutuksen kehittymisestä.

Janne kirjoitti...

Moi

Miten sen piipun vuodon kanssa kävi ?

Tapani Värjölä kirjoitti...

Lämpövuoto korjattiin eristämällä läpivienti kunnolla, ja loppui tuosta kohtaa pakkasen sisäänpääsy. Takuutyönä meni tuo korjaus.

Mika kirjoitti...

Mukavaa, että blogisi on jälleen herännyt henkiin! Meilläkin on nyt ollut IVLP puolisen vuotta, eka vuosi asusteltiin koemielessä suorasähkön varassa.

Arto Määttä kirjoitti...

Mukava nähdä teidän talonne lukemia pitkältä aikaväliltä. Meillä Louhikodossa vuosittainen kulutus on ollut 15-16 MWh, eli 4-5 MWh enemmän kuin teillä. Meillä ei olekaan IVLP:tä, vaan lämmitys on pääasiassa puhtaasti sähköllä.

Siirsin muuten Louhikoto-blogin takaisin osoitteeseen louhikoto.blogspot.fi. Sinulla näyttää linkki osoittavan vanhaan paikkaan, joka ei enää päivity. Enpä tosin minäkään ole enää kuukausittain jaksanut blogia päivittää.

Tapani Värjölä kirjoitti...

Kiitos kommenteista. Päivitin Arto blogisi osoitteen. Vähän huonostihan nämä kaikki vanhat blogit tuntuvat päivittyvän :)

Heikki kirjoitti...

Kiinnostavaa vertailuaineistoa omiin lukuihin. Meillä mennään tässä parin kilometrin päässä about samankokoisessa myös betonielementtirakenteisessa spu eristetyssä talossa samaan suuruusluokkaan, mutta aika erilaisella käytöllä. Lämpöpumppu haukkaa vähemmän ja käyttösähköä menee reilusti enemmän. Maalämpöpumpulla siis oma mittari. En jaksa kaivaa valtavasta datamäärästä vuosittaisia arvoja niin MLP:n lukema on neljän vuoden keskiarvo ja siitä yhden vuoden kulutukseksi tulee 4300kWh. Sillä siis lämmitetään talo ja käyttövesi. Takassa on ollut tulet joitain kertoja testiksi (muutama pilkottu rahtilava).

Vuosittaiset kokonaiskulutukset etämittarilta:
2012 - 8516kWh (muutto alkukesästä, koko vuoden täydet lämmöt päällä)
2013 - 10935kWh (ostettiin ulkoporeallas Elokuussa)
2014 - 13283kWh (ensimmäinen kokonainen vuosi altaan kanssa)
2015 - 12445kWh

Kesäkauden kulutuksien kuukausittainen keskiarvo oli ennen poreallasta n. 520kWh ja altaan jälkeen n. 760kWh. Toki härveli kuluttaa talvella selvästi enemmän sähköä. Se on puolilämpimässä tilassa talon ulkovaipan ulkopuolella eli sinne puskettu lämpö menee ns. harakoille. Eli jos altaan kuittaa pois vertailusta niin siellä 10000kWh/a tai vähän alle paikkeilla mennään ja käyttösähkön osuus se noin 6000kwh/a. Sisälämmöt talvella 22-23C, makkari 20-21C fiiliksen mukaan. Kesällä viilennys iv:n kautta maaviileällä ja viime kesänä myös lattiaviilennys (pelkkä iv viilennys ei riitä).

Aika paljon olisi siis mahdollista säästä, mutta ei huvita. =)

Altaalle voisi tosin tökätä oman mittarinsa, mutta aikalailla se sen verran haukkaa kun luvattiin eli joku reilu 2000kWh/a normikäytössä. Vuonna 2014 tuli asuttua siellä altaassa melkein joka päivä, mikä näkyy kulutuksessa.

Mika kirjoitti...

No mutta täällähän alkaa olla mielenkiintoista energiakeskustelua ja vähän vertailuakin... :-)

Lisäänpä nyt sitten vielä omatkin lukuni tänne, kun en tuossa ylempänä niitä vielä laittanut. Eli meillä on 241m2 kolmessa kerroksessa, asumaan muutettiin syys-lokakuun vaihteessa 2014.

Eka vuosi, eli lokakuusta 2014 lokakuulle 2015 asuttiin kokeeksi suorasähkön varassa. Tai nyt vasta jälkikäteen voin sanoa, että "kokeeksi", sillä ei tietoista kokeilua vielä silloin ollut, kun eka asumisvuosi meillä alkoi.

Oikeasti meille piti siis tulla maalämpö, ihan jo rakentamisen yhteydessä. Suu-sanallisesti kaupatkin siitä jo tehtiin, mutta sanoin myyjälle, että en ota sitä nyt - soita parin vuoden päästä, niin laitetaan se jälkiasennuksena, jolloin saan siihen sitten ne kotitalousvähennyksetkin. Maalämpökaivon (tuleva tai suunniteltu paikka) on pihalla terassin alla. Jos porauskone joskus meidän tontille tulee, terassilaudat on ruuveilla kiinni, ja ne saa varttitunnissa alta pois. Kaivolta ulkoseinän läpi tekniseen tilaan on muutaman metrin matka, sekin menee kokonaan terassilautojen alla, joten piha ei kärsisi jälkiasennuksesta yhtään. Terassi tehtäisiin sen jälkeen heti takaisin.

No, nyt "ongelma" on kuitenkin se, että meille ei maalämpöä tule, ei ainakaan ennen kuin olen eläkevaari, ja ehkä tarvitsen sen ihan muista syistä. Esim. siksi että talo saadaan myytyä, tai että itse jos tässä asun, niin onhan se vaivaton ja itsessään täysin riittävä peli, eikä vaadi mitään rinnalle tai varalle. Mutta euromääräisessä tarkastelussa se ei nyt kannattanutkaan, kun ekan asumisvuoden sähkölasku jäi meillä niin pieneksi. Syyt siihen oli lauha talvi (kulutus jäi -19%) normaalista. Ja toisena syynä monikerrosratkaisu, joka itsessään ja matemaattisesti säästää vielä toiset 20% siitä, mitä esim. Motivan sivuilla olevat laskurit povaavat energiakulutuksen määräksi. Olin tästä sinänsä ihan "iloista yllätystä" Kuningaskuluttajaohjelmassakin hiljattain eli googlella löytyy "Kuningaskuluttaja 14.4.2016" tai suora linkki tässä:

http://yle.fi/aihe/ohjelma/kuningaskuluttaja-1442016

Ja nyt sitten vielä ne meidän kulutusluvut tässä:

2014 - 14215 kWh (9kk raksa-aikaa, 3kk asumisaikaa)
2015 - 16652 kWh (asuttu 12kk suorasähköllä, lauha talvi)
2016 - 5767 kWh (1.1.2016 -> 30.4.2016 eli ekat 4kk tässä)

Ei meilläkään energiaa varsinaisesti tai tietoisesti säästetä. Mutta oman ammattini ja oman mielenkiintoni takia silti seurailen kulutusta, ja minua kiinnostaa että mikä on taloissa kustannustehokas lämmitystapa.

Ai niin, ja meilläkin on poreamme. Siis sisäporeamme, johon menee vettä vähän alle 400 litraa per kerta, ja joka on nykyään silti silti erittäin kustannustehokas. Tämänkin laitteen käyttökertojen määrä toki näkyy vrk-vesikulutuksessa ja sähkönkulutuksessakin ihan selvästi, mutta vuositasolla ei näy käytännössä enää juurikaan mitään. Alkuinnostus nimittäin meni ohi jo ajat sitten, ja nyt allas on ollut erittäin vähällä käytöllä jo monta kuukautta...

Lähetä kommentti