Kesäkuun ja ensimmäisen vuoden sähkönkulutus

Nyt on sitten sähkönkulutustilastoa kasassa 12 kuukauden ajalta. Aloitetaan kesäkuun lukemilla:
Sähkönkulutuslukemat ajalle 28.5-27.6, suluissa edellinen kuukausi:

IVLP: 149,4 kWh (298,5 kWh)

IV: 38 kWh (39,2 kWh)

Taloussähkö: 156,6 kWh (159,3 kWh )

Yhteensä: 344 kWh (497 kWh)

Eli vielä on melkein kolmannes tipahtunut kokonaisuudesta, mikä on suunnilleen kokonaan IVLP:ltä. Keskimäärin 5 kWh päiväkulutuksella siis lämpiää käyttövesi näin kesällä.

Mutta sitten se ensimmäinen vuosi. Kuukausilukemia voi selata blogista (Hakukentään: sähkönkulutus), joten ei nyt sen tarkempaa erittelyä. Yhteensä ensimmäisen vuoden aikana kului sähköä seuraavasti:

IVLP: 8801,4 kWh

IV: 2017,1 kWh

Taloussähkö: 3411,5 kWh

Yhteensä: 14230 kWh

Jos katsoo rakennuslupavaiheen energiatodistusta, niin siellä oli seuraavat arvaukset:

Lämmitysenergia (suora sähkö): 11346 kWh/vuosi

Muu kulutus: 17375 kWh/vuosi

Yhteensä: 28721 kWh/vuosi

Eli molemmat lukemat on alitettu. Tosin voisi kuvitellä lämmitysenergian tarpeen olleen suurempi, koska tuosta ei enää hirveästi jäisi hyötysuhdetta IVLP:lle. Energiatodistuksessa on tiiveyslukuna ollut 4, joten jos arviodaan todelliseen lukuun 0,3, niin se säästäisi n. 4000 kWh/v. Lämpimän veden kulutukseksi on myös arvioitu 90 m3/v, kun ensimmäisen vuoden aikana saatiin vesimittariin 50 m3. Jos nuo vähennetaan, niin IVLP:n hyötysuhde olisi jo negatiivinen, joten taitaa olla parempi ettei analysoi tuota sen enempää. Sähköä on kulunnut ja sillä on saatu lämpöä :)

Energiatodistuksen ET-luku oli 83 kWh/brm2/vuosi. Todellisilla luvulla samalla kaavalla saan ensimmäisen vuoden ET-luvuksi: 41. Eli aika alas päästiin. Lämmitysenergian tarve (eli IVLP kulutus/neliöt) antaa tulokseksi 25 kWh/bm2/vuosi.

No mitenkäs sitten ne passiivitalo-puheet. Onko tämä talo nyt passiivitalo vai ei? Tarkistetaan ensin passiivitalon määritelmä aina luotettavasta Wikipediasta: http://fi.wikipedia.org/wiki/Passiivitalo 

"Lämmitysenergian vuosittainen maksimitarve Suomessa:

Eteläinen rannikkoseutu ja Varsinais-Suomi: 20 kWh/m²

TAI toisen määritelmän mukaan:

Lämmitysenergian tarve korkeintaan 25-35 kWh/m² Helsinki- Sodankylä -akselilla

Kokonaisenergian tarve korkeintaan 75-85 kWh/m²"

Sitä en nopeasti sivuilta löytänyt pitäisikö laskea brutto- vai huoneistoneliöillä, mutta oletetaan brutto. Näin ollen ensimmäisen määritelmän mukaan vähän meni yli, mutta toisen määritelmän mukaan talo on selkeästi passiivitalo.

Seuraavalle vuodelle ennustan sähkönkulutukseen laskua. Meillä oli viime syksynä ja talvena sen verran paljon säätöä kaikessa mahdollisessa kun oikeita säätöjä haettiin, että eiköhän niistä jotain hyötyä ole. Voisi myös oletettaa, että betoniseinät ovat nyt kuivuneet eivätkä syö enää lämpöenergiaa kuivumiseen. Viime talvi oli myös ankara, joten jos ei nyt pahempaa talvea tule niin, voin olla aika varma tästä ennustuksesta. Vuoden päästä sitten sama aika ja paikka ja katsotaan miten ennustuksen kävi :)

Ensimmäinen vuosi asuttu

Viikonloppuna tuli ihan huomaamatta täyteen ensimmäinen vuosi muutosta (18.6). On ollut tässä viimeiset pari viikkoa töissä sen verran kiirettä, ettei iltaisin ole hirveästi jaksanut kotona mitään puuhailla. Edellinen viikonloppu meni myös töiden merkeissä, tosin onneksi oli sen verran sateista ettei ulkona olisi hirveästi mitään viitsinyt tehdäkkään :)

Blogikin on hiljentynyt odottamaan kesälomaa. Jos silloin vaikka ehtisi taas tehdä jotain rakentavaa. Vaimolla loma jo alkoi ja hän on hyödyntänyt vapaa-aikaa maalaamalla ne viimeiset terästolpat ja autokatoksen lautoja. Pihaan hän istutti mansikantaimia ja tomaatteja. Marjapensaissa on paljon raakileita, eli jotain satoa on ainakin luvassa :)

Blogin seuraava päivitys on näillä näkymin ensi viikon maanantaina 27.6, jolloin on taas sähkönkulutuksen seurannan aika. Samalla on sitten tarjolla ensimmäisen vuoden kokonaiskulutuksen tarkastelu. Eli lähinnä katsotaan miten kauas passiivitalon kulutusarvoista jäädään ja kootut selitykset :)

Terassille katto, osa 2

Nyt on sitten terassilla katto:

Päällä siis muovikate. Levyt ovat 4x1m kokoisia, ja kaksi miestä niiden nosteluun tarvittiin. Sitten alkoikin akrobatiaharjoitus, eli varovaista levyjen päällä kiipeilyä ja levyjen kiinnitys. Ensin porasin reiät muovista läpi, sitten ruuvi perään. Tässä kohtaa toinen ruuvinväännin olisi ollut kova juttu, niin ei olisi kokoajan tarvinnut vaihtaa poranterää hylsyyn. No, kaikki meni hyvin, ja levyt saatiin ruuvattua tukevasti paikalleen, ja myös toisiinsa kiinni saumoista. Enkä pudonnut kertaakaan :)

Nyt sitten odotellaan ensimmäistä sadetta ja katsotaan vuotaako joku sauma tai ruuvinreikä. Ruuveissa oli siis tiivistelevyt mukana, eli ei pitäisi niistä vuotaa vesi läpi. Hyvältä tuo kate näyttää ja hyvin se myös varjostaa terassia ja myös olohuoneen ikkunaa. Nyt voi sitten ottaa terassin käyttöön. Kuvan ottamisen jälkeen paikalle kannettiin autotallin perällä talvisäilytyksessä olleet kalusteet. Tosin ne kaipaavat hieman pesua ja öljyämistä, eli ihan vielä ei pääse terassille :D