torstai 6. tammikuuta 2011

30000 kävijää mittarissa

Tänään illalla meni kävijälaskurissa 30000 rikki. Kävijämäärät ovat edelleen olleet tasaisessa nousussa, ja taas suunnilleen puoliintui se aika mikä meni tähän kymppitonniin verrattuna edelliseen, kun kaksi kuukautta sitten oltiin 20000:ssa kävijässä. Tällä hetkellä (viime viikon keskiarvot) blogia käy päivittäin lukemassa 193 eri lukijaa, joista 132 ensimmäistä kertaa ja 61 vanhaa kävijää. Tosin nuo viimeiset luvut perustuvat cookie-seurantaan, joka ei ole 100% luotettava jos ihmiset siivoavat ahkerasti selaimen keksivarastoja :) Sivunlatauksia tulee päivässä keskimäärin 517, yhteensä sivunlatauksia on blogin avaamisesta lähtien tullut 67 500.

Viime aikoina on blogin kommenttiosioissa käyty myös hyviä keskusteluja eri aiheista, pääasiassa lämmitykseen liittyvistä. Mukavaa, että te arvoisat blogin lukijat olette innostuneet myös kommentoimaan :) Tosin edelleen toivoisin, että jokainen uskaltaisi kirjoittaa viestin nimellä tai nimimerkillä, niin saisi paremmin käsityksen siitä ketkä kommentteja kirjoittavat. Kun kommenttia jättää, niin ei ole pakko valita sitä nimetöntä, vaan nimi/URL valinnalla pääsee antamaan nimimerkin tai nimen, jos ei omista omaa Google tiliä tai muita tuettuja tunnistautumistilejä. Mutta kiitoksia teille jotka olette keskusteluihin osallistuneet! Jatkakaa samaan malliin :)

Mutta talon säätäminen jatkuu edelleen. LVI-urakoitsijamme on koko viikon pitänyt tulla käymään, mutta ei ole muilta kiireiltä ehtinyt. Ehkä huomenna... Pitäisi käydä hänen kanssaan läpi muutamia korjausajatuksia mitä minulle on tässä tullut (osa blogikommenttien kautta) IV-järjestelmään ja lämpöpumppuun. Katsotaan jos saataisiin taas jotain positiivista aikaiseksi.

7 kommenttia:

Arto Määttä kirjoitti...

Onnea!

Minä jätän usein tietoisesti kommentoimatta, koska olen ajatellut, että blogi on blogi ja keskustelupalstat on erikseen. Mutta jos kerran saa enemmänkin kommentoida, niin... ;)

Toivottavasti saatte talon säädöt kohdalleen ja lämmönjaon pelaamaan pian.

Anonyymi kirjoitti...

Arton blogia ei enää pääsekkään kommentoimaan nimettömänä/nimimerkillä? Harmi kun kirjoittelin pitkät rimpsut anturavalusta :(

Arto Määttä kirjoitti...

No voihan sun... Siellä oli täppä väärässä paikassa. Nyt pääsee kommentoimaan nimettömänäkin. Muutin asetuksia jokin aika sitten, ja tuossa oli tapahtunut virheklikkaus.

Tapani Värjölä kirjoitti...

Moi Arto. Kyllähän täällä keskustella saa. Hyvä vaan, niin saa ideoita ja ajatuksia muualtakin kuin vaan omasta päästä :D

Petri Lahtinen kirjoitti...

Pellettikeskustelu -sivulla ehdotin tuota tuloilmaventtiilien vaihtoa ja esitin muutaman vaihtoehdon.

Jos IV järjestelmä on rakennettu pelkästään ilmanvaihtomielessä mutta sitä käytetäänkin lämmitykseen, ei hyvä seuraa:
- huonelämmön tulee ohjata patterin lämpöä. Teillä patterin lämpöä ohjaa nähtävästi patteri.
- ilmalämmitys vaatii suuremman tilavuusvirran kuin pelkkä ilmanvaihto. IV lämmitys kierrättää huoneilmaa koneen kautta, vain pieni osa siitä korvataan raitisilmalla pääosan ollessa "vanhaa" eli kiertoilmaa.
- patterin lämpöä nuuskivan anturin tulee mitata huoneista tulevan ilman eli kiertoilman lämpöä, mittaus ei siis tapahdu patterin jälkeen vaan ennen sitä.
- huonekohtainen lämmönsäätö hoidetaan tuloilman määrää säätämällä: jos haluaa viileämpää säädetään venttiilillä huoneeseen pienempi ilmamäärä eli kuristetaan virtausta. Lisälämpöä saadaan taas venttiiliä avaamalla. Ei siis kovin hyvä systeemi: lämmöntarve muuttaa myös raitisilman määrää.

Pistää ihmettelemään sitä teidän IV suunnittelijaa. Ilmastointilämmitys ei ole ollut huudossa pientaloissa, mutta sitä käytetään paljon mm. urheiluhallien, tehdasrakennusten, parkkihallien ja vastaavien lämmitykseen ja tietenkin samalla ilmanvaihtoon.

Arto Määttä kirjoitti...

Petri, kuvailemasi ilmanvaihtomenetelmä ei ole sama, jota kaupataan passiivitaloihin. Esimerkiksi RCL (http://www.rcl.fi/index.php?k=15706) valmistaa ilmanvaihtolämmitykseen tuloilmapäätteitä, joissa on lämmitysvastus. Ne on tarkoitettu tavallisen IV-koneen kanssa käytettäväksi. Kaikki tuloilma voi tulla ulkoa, kuten se IV-koneissa yleensä tulee. Vastuksen tehoa säädetään huonekohtaisella termostaatilla. Vastaavan lämmityksen voi hoitaa myös yhdellä patterilla, mutta silloin ei ole huonekohtaista säätöä.

Tämän järjestelmän toiminnan edellytys on se, että lämmitystehon tarve on riittävän pieni. Silloin normaali ilmanvaihdon määrä riittää lämmitykseen. Varjopuolena on tietysti se, ettei pakkasella voi tiputtaa ilmanvaihtoa tietyn rajan alapuolelle, koska silloin lämmitysteho ei enää riitä.

Tapani Värjölä kirjoitti...

Moi Petri. Noita venttiilien vaihtoa on tosiaan suunniteltu. Voi olla, että meillä on mennyt IV-suunnittelussa suunnittelijan kanssa termit, toiveet ja tarpeet sekaisin, mistä syystä tulos on jotain sinne päin. Mutta suunnitelmia on enää turha kytätä, vaan nyt yritetään saada systeemistä kaikki irti. Kirjoitan tästä lisää, kunhan saadaan LVI-urakoitsijan kanssa suunnitelmat lyötyä lukkoon.

Lähetä kommentti