tiistai 14. joulukuuta 2010

Talomme lämmitysjärjestelmä

Ajattelin tässä avata vielä kokonaisuuteena talomme lämmitysjärjestelmän, kun siitä on muutamassa kommenttiketjussa herännyt kysymyksiä. Ensin perustiedot talosta: Talossamme on huoneistoalaa 195 m2 (n. 100 m2 per kerros). Siihen päälle vielä ullakkoa n. 80 m2 ( joka suurelta osin <160 cm tilaa), ja puolilämmintä varastotilaa talousrakennuksessa 34 m2. Talossa on lämmitettäviä kuutioita energiatodistuksen mukaan 538 m3, mutta tuossa ei mielestäni ole ullakkoa mukana, joka lisää nopeasti laskettuna n.90 m3. Eristepaksuudet, u-arvot ja muut löytyvät täältä.

Lämpöä taloomme tuottaa CTC EcoAir illma-vesi lämpöpumppu. Lämmityskattilana CTC EcoEl, jossa on varalämmönlähteenä sähkövastukset. Vesikiertoinen lattialämmitys meillä on alakerrassa ja yläkerran vessassa kivilattian alla. Yläkerrassa ei siis lattialämmitystä muualla ole. Lattialämmitys on myös talousrakennuksessa, eli yhteensä lattialämmitettävää alaa on n. 134 m2. Ilmanvaihdon kautta olisi tarkoitus saada lämpö leviämään yläkerran huoneisiin. IV-kone on ullakolla, eli periaatteessa lämpimässä tilassa. IV-putkia on yritetty eristää, jotta lämpö pääsisi ullakolta huoneisiin asti. Ilmaa koneessa lämmitää vesipatteri, joka on samassa verkostossa lattialämmitysveden kanssa.

Lämmityskattilasta lämmitysverkostoon lähtevä vesi on säädetty 28-29 asteiseksi. Kattila säätää tuota itse ulkolämpötilan mukaan. Tuo riittää hyvin pitämään lattiat sopivan lämpöisinä. Alakerran kivilattoiden alla (n. 40 m2) vesi kiertää jatkuvasti, ja se on jakotukista rajoitettu suht pienelle. Olohuoneen parkettilattian alla olevaa lämmitystä ohjataan termostaatilla. Varastossa ja autotallissa lattialämmitystä säädetään jakotukilta, ja sieltä on pistetty venttiilit niin kiinni kuin mahdollista. -10°C ulkolämpötilassa varastossa on ollut n. +9°C. Normaalisti IVLP lämmittää kattilan veden 49 asteiseksi. Kun lämpötila laskee alle -10°C alkaa teho hiipumaan, ja -15°C pakkasessa kattila pysyy enää 45 asteisena.

IV-koneesta tuloilman lämpötila on säädetty maksimiin, jota rajoittaa toki tuo verkostossa pyörivän vedenlämpötila. Jos kone väittää ilman lähtevän +28°C, niin se viilenee kuitenkin putkistossa sen verran, että huoneisiin tullessa se on n. 22 asteista. Ja tämä nyt kun ullakolla on sähkölämmitin IV-koneen vieressä, ja lämpötila siinä on n. 20°C. Eli kevyet eristekerrokset putkien ympärillä eivät riitä. Eikä sitä villaa nyt loputtomasti voi putkien ympärille laittaa. Koska ullakkoa en myöskään halua erikseen sähköllä lämmittää, alkaa IV-lämmityksen raja olla tässä.

Lämpöä taloon tuottaa myös varaava takka. Takka on alakerrassa keskellä taloa, ja heti edessä on porrasaukko, eli lämmön pitäisi siitä teoriassa levitä yläkertaan aika hyvin. Takkaa on talven alettua poltettu päivittäin, mutta jotenkin tuntuu, että takan lämpö ei pääse leviämään talossa riittävän hyvin. Syylliseksi tähän olen epäillyt koneellista ilmanvaihtoa, mutta ilman testisavuja tai IV-koneen pidempiaikaista sammutusta tuota on paha todentaa. Ja toisaalta ei haluaisi näillä pakkasilla nyt taloa turhaan kylmettää testaamalla miten käy jos takkaa ei lämmitetäkään. Ilmanvaihto on nyt säädetty niin, että alakerran pitäisi olla ylipaineinen yläkertaan nähden, joten uskotaan nyt vaan, että takan lämmöstä on jotain hyötyä :)

Ja mikä on sisälämpötila tänään kun ulkona on ollut n. -8°C pakkasta? Kun tulin kotiin neljän maissa, ja talo oli ollut päivän tyhjillään ja ilmanvaihto minimissä oli alakerrassa olohuoneessa 21,4°C (Lattialämmitys säädetty 21°C). Takan vieressä oleva mittari (talon kuumin paikka varmaan) näytti 25,7°C ja takka tuntui edelleen lämpimältä eilisen illan lämmityksen jäljiltä. Yläkerrassa työhuoneeni mittari näytti 19,4°C ja ikkunalaudalla 16,8°C. Makuuhuoneissa oli 18,8-19,6°C. Eilen illalla yläkerran mittarit näyttivät noin asteen enemmän. Kaikki on tietysti suhteellista, mutta minusta tässä huoneessa on ihan mukava olla. Ja jalassa ei ole villasukkia eikä päällä pitkähihaista paitaakaan ;)

Mutta tuossa seinän takana 2 v. tyttömme huoneessa on liian kylmä jos sitä ei lämmitetä näillä pakkasilla. Mutta lämmittämiseen itseasiassa riittää ilmankostutin, joita meillä on talossa tällä hetkellä kaksi kappaletta, koska totesimme ilmankosteuden olevan muuten aivan liian alhainen. Tuossa Ufoxissa on 165W sähkövastus millä se vettä "keittää", joten hirveän suuresta lämmitystehosta ei ole kyse. -15°C pakkasilla tosin muuallakin on kaivattu lisälämpöä, joten katsotaan nyt päädytäänkö tässä vielä hankkimaan kiinteät sähkölämmittimet huoneisiin jos ei muuta keksitä...

15 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Tarkistutappas talon lämmitysjärjestelmän mitoitusteho jollain ammattilaisella. Näyttäisi kovasti siltä että taloonne on laitettu alimitoitettu järjestelmä. Tuo et-luku versus neliöt kielivät siitä että talo ei täytä Passiivitalon normia (lähellekkään) ja näin ollen myös lämmitysjärjestelmän täytyisi olla huomattavasti tehokkaampi. Onko talonne laskennallinen lämmitysenergiankulutus alle 15 Kwh/bm2/a ??? (vinttikerros+ varasto huomioiden, koska ne samassa lämmitysjärjestelmässä ovat)

Anonyymi kirjoitti...

Tuohon ilmanvaihtolämmityspatteriin kannattaisi tehdä sellainen muutos että irroittaa sen lattialämmityspiiristä ja laittaa se omaan säätöpiiriin, jolloin sinne saadaan lämpimämpää vettä. Jotta tuleva ilma lämmittää täytyy siinä olla lämpötilaero huoneen lämpötilaan nähden, siis menoveden täytyisi olla huomattavasti lämpöisempää kuin nyt (50-60 c patterilla).

Tapani Värjölä kirjoitti...

Ilmanvaihto tosiaan ei ole suunniteltu oikein lämmitykseen. Tuon veden haku toisesta putkesta on yksi vaihtoehto mitä olen miettinyt.

Rakennuslupavaiheen energiatodistus perustuu aina arvauksiin tietyiltä osin. Tuo meidän ET luku on muistaakseni parempi kuin yhdelläkään kaksien edellisten asuntomessujen passiivitaloilla. Joku Meidän Talo tai muu rakennuslehti niitä listasi omassa messuextrassaan. Koko vuoden sähkönkulutusta on vielä mahdotonta arvioida kun kesäkuussa muutettiin. Kesällä sitten selviää oikea luku.

Arto Määttä kirjoitti...

Minusta ET-luku on hyvä. A-luokan raja on 150, joten tuo on vajaa puolet siitä. Jossain muistan nähneeni esityksen, jossa passiivitalon ET-luvuksi esitettiin max 70. Tuo oli kuitenkin vain yksi mielipide. Yleisestihän puhutaan n. 25 kWh/m2/vuosi -lämmitysenergiankulutuksesta. Voidaan ajatella myös maksimilämmitystehoa huippupakkasilla. Suomessa passiivitaloissa se taitaa olla n. 20 W/m2. (Kaikki nämä ovat luonnollisesti laskennallisia.)

Tapani, onko ilmanvaihtokoneen lämmitys tehdasasennetulla patterilla (MLV-malli) vai onko patteri erillinen? Miten IV-koneelle tulevan ulkoilman esilämmitys on hoidettu?

Tapani Värjölä kirjoitti...

Ilmanvaihtokoneessa on (ulkopäin katsottuna) ensin sähköpatteri, jonka tarkoituksena on estää LTO-kennon jäätyminen. Patteri on säädetty lämmittämään jos poistoilman lämpötila LTO-kennon jälkeen tippuu alle +2°C. Sähköpatterin jälkeen tuloilma kulkee LTO-kennon läpi, ja lopuksi vielä vesipatterin ennen putkeen menoa. Vesipatteri on siis varsinainen lämmitysmenetelmä, tehdasasenteinen lisävaruste.

Anonyymi kirjoitti...

Vtt:n sivuilta poimittua:

http://passiivitalo.vtt.fi/files/passiivitalon%20maaritelma.pdf

Passiivitalon määritelmä

Lämmitysenergian tarve 20-30
kWh/m2 (Helsinki-Sodankylä
Lämmitystehontarve 10 W/m2

Anonyymi kirjoitti...

Täytyy todeta kaikille yleisesti, että lienee sanomattakin selvää että kun tehdään Passiivitalo, niin hukkaläpöjen käyttö lämmitykseen rajallista. Näin varsinkin silloin kun talon lämmitettävä ilmatilavuus on luokkaa 750 m3, niin kuin tässä ko. kohteessa näyttää olevan. Vtt on maininnut jossain julkaisussaan että passiivitalon hukkalämpöjen laskemisessa on käytetty tyypillistä 150 m2 (2.krs) omakotitaloa, jonka lämmiettävä ilmatilavuus on n. 375 m3

Passiivitalon perusideaan kuuluu ottaa hukkalämmöt talteen mahdollisimman tehokkaasti, mutta missään tapauksessa Suomen olosuhteissa hukkalämmöt eivät riitä edes 150 m2 talon lämmitykseen ulkolämpötilan mennessä miinuksen puolelle.

Periaatteessa tuollaiseen 750 m3 taloon pitäisi rakentaa n. 3 kertaa tehokkaampi lämmitysjärjestelmä kuin 375 m3 taloon.

Kannatta kokeilla esim. energiajunior ohjelmalla kuinka paljon lämmitystehoa mikäkin ratkaisu vaatii.

Anonyymi kirjoitti...

Tulee väkisin mieleen että jokaiseen "passiivitaloon" pitäisi määrätä täystehoinen maalämpö ja vesikiertoinen lattialämmitys joka kerrokseen pakollisiksi.

Rakentaminen on tänä päivänä NIIN kallista, että joku 10-13t€ maalämpöinvestointi on suorastaan ilmainen.

Porareiänhän ei tarvitse olla juuri sataa metriä syvempi ja pumpuksi rittää 6kW:n pikkupumppu. Samasta kaivosta IV-koneen esilämmitys, kesäviilennykset ja autonpesuvedet ilmaiseksi.

Maalämpöhän tekee tietty myös kuuman käyttöveden hyvällä hyötysuhteella, johon talon passiivisuus ei auta.

Tämä julkishallinnon ja insinöörilauman passiivihöpötys voisi jo pikkuhiljaa loppua. Ei sillä etteikö eristystä tarvittaisi, mutta V.2004-5 määräysten ylittävällä eristystasolla ei saavuteta kustannuksiin nähden mitään järkevää säästöä aikaiseksi.

Mitä siitä on iloa jos talo kuluttaa 2 viiikkoa vuodessa -20 asteen pakkasella 500 wattia vähemmän sähköä, kun pihassa on kaksi autoa roikan nokassa a´1300 wattia talven jokainen päivä pari tuntia?

Sama 500W menee lämpimään käyttöveteen kun henkilö valuttaa suihkussa minuutin pitempään (13 litraa).

Jos joku suunnittelee VILP:n hankintaa, niin sen saa alle puoleen hintaan kotiovelle toimitettuna: http://www.comfortableclimate.co.uk/air_to_water-ecodan.html

Anonyymi kirjoitti...

Ajatukseni voi olla täysin typerä, mutta... Miten jos tuon lämpimän ilman nousua porraskäytävästä ylös avittaisi avaamalla jostakin toisaalta ilmalle reittejä kerrosten läpi alas? Eli ilma kiertäisi vaikka keskeltä ylös ja ulkoseinien puolelta alas. Jos tätä kiertoa avittaa kanavapuhaltimilla ulkoseinien puolella, niin meneekö koko talon iv-järjestelmä sekaisin...?

Heikki kirjoitti...

Olen täysin samaa mieltä tuosta, että passiivitaloonkin kannattaa porauttaa se maalämpö ja laittaa vesikiertoinen ll joka paikkaan. Itselleni on tulossa 8kW:n pumpulla ja 100m kaivolla varustettu järjestelmä. Talon vuotuinen lämmitystarve n. 10 000kWh ja ilmatilavuus n. 550m3. En ole jaksanut miettiä sen tarkemmin mihin luokitukseen tuolla nyt sitten mennään. Matalaenergiaan vissiin. Energiatodistus sanoo et-luvuksi 95 ja käytännössä tuli lätkittyä alapohjaan melkein tuplasti eristettä ja ikkunat on paremmat kuin todistuksessa.

Nyt rakennusaikana kun kaikkia saumauksia ei ole vielä tehty (ikkunasaumoja pari juoksumetriä ja iv:n tuloröörin läpivientiaukko nyt suurimpina). Lämmitysteho on nyt viimeisen viikon aikana ollut luokkaa 2-4kW vuorokaudesta riippuen. Parilla raksalämppärillä siis lämmittelen.

Anonyymi kirjoitti...

Kai katsoitte MOT ohjelman, jossa kerrottiin mielstäni erittäin hyvin tulevaisuuden sähkönhinta. Sehän menee niin että etäluettavat mittarit mahdollistavat reaaliakiasen kulutuksen seurannan ja laskutuksen tunti tunnilta. Näin esim. tämän viikon alussa kallein kWh maksoi yli 1,4 e. Suomi on kylmä maa ja sähkön kulutus kovimmillaan pakkasilla, jolloin jatkossa myös hinta otetaan suoraan sähkön kuluttajilta. Nykyäänhän hinta tasataan vuoden mittaan kaikkien kesken.

Maalämpö ja kaikkki lämpöpumput ovat vain tehostettuja sähkölämmittimiä!!!

Mitä vähemmän talosi kuluttaa sitä vähemmän maksat!!

Heikki kirjoitti...

Jos se siihen MOT:n uhkakuvaan menee niin hommaan kyllä diesel agregaatin noiden yli euron kilowattituntien varalle.

Tapani Värjölä kirjoitti...

Paljon ehti tulla kommentteja ennen kuin ehdin väliin vastaamaan :)

Kyllä tähän taloon niitä kymppitonneja meni sen verran paljon (liikaa), että ainakin minä köyhänä yritin niitä säästä sieltä mistä voin. Maalämpöpumppu ja porakaivo olisivat maksaneet arviolta 5000-7000€ enemmän kuin tämä (suht pieni) IVLP. Yläkerran lattialämmitys+termostaatit ja muut pari kolme tonnia päälle, sekä vielä kasvanut lämmitysenergian tarve, eli isompi lämpöpumppu. Eli varmaan 10-15k€ säästyi kun otettiin kevyt lämmitysjärjestelmä. Sillä rahalla ostaa paljon sähköä...

Ei Suomessa tosiaan talo selviä ilman lämmitystä, se on varma. Mutta kyllä sitäkin voi keventää jos eristystä riittää. Ja kyllä se jokainen säästetty KWh on säästetyä rahaa. Jos joku asuu samankokoisessa talossa jota lämmittää maalämpöpumpulla, niin olisi kiva kuulla miten sähköä kuluu näillä pakkasilla. Keskiviikkona on minulta tulossa taas uudet sähkönkulutuslukemat.

Olisi muuta kiva jos kommentoijat uskaltaisivat käyttää omaa nimeä tai edes nimimerkkiä kommenteissa. Olisi kiva nähdä esim. kun samat henkilöt kirjoittelevat useampia kommentteja. Kommentit ovat hyviä, ja arvostan niitä suuresti, olisin vaan kiva nähdä kuka niitä kirjoitaa ;)

Arto Määttä kirjoitti...

Minä olen ajatellut niin, että jos sähkön hinta nousee riittävästi, kannattaa hankkia vaikka oma tuulivoimala. Nykyhinnoilla pienvoimala ei kannata, mutta jos sähkön hinta esim. kaksinkertaisuu, niin voimala maksaa itsenä takaisin järkevässä ajassa. Hyvänä puolena tässä on se, että sillä tuotetaan myös käyttösähköä, jota kuluu hyvin eristetyssä talossa paljon suhteessa lämmitykseen.

Tietysti tämä ratkaisu sopii vain niille, joilla on tilaa omalla voimalalle. Tiiviisti rakennetulle alueelle se ei sovi.

Anonyymi kirjoitti...

Sähkön hinnan nousussahan on se brobleema, et se nousee huippuunsa silloin kun ei tuule ei paista. Näin pientuulivoimalakin on herkästi taloudellisesti kannattamaton.

Sähkönhintahan uhkaa muodostua tulevaisuudessa kuluttajille kalliiksi nimenomaan huippupakkasilla, silloin kun kulutus on suurinta. Vastaavasti hinta on edullisinta silloin kun kulutus on pienintä, siis silloin kun paistaa ja tuulee.

Lähetä kommentti

Mainoskommentit ja suoraan yrityksiin linkittävät kommentit poistetaan. Jos haluat ostaa mainostilaa, ota yhteyttä.