perjantai 31. joulukuuta 2010

ilmanvaihtokoneen kimpussa osa 2

Vähän yli viikko sitten avasin IV-koneen ja tutkin se sisuksia, ja sain samalla korjattua tuloilman lämpötilasensorin parempaan paikkaan. Koska tuo anturi on samalla termostaatti (ja IV-koneen maksimi lämpötila-asetus on 30°C), esti sen huono sijainti tehokkaasti tuloilman lämmitystä. Eilen illalla jatkoin samaa, ja siirsin anturin vielä kauemmaksi lämmityspatterista. Lopputuloksena taas kerran nousevat ilmanvaihdon tuloilman lukemat.

Ensimmäisen operoinnin jälkeen olen hiljalleen nostanut lämmitysveden lämpötilaa ja seurannut miten se vaikuttaa tuloilman lämpötilohin ja huonelämpötiloihin. Tosiaan raja tuli vastaan, mutta nyt on taas varaa nostaa lisää. Tällä hetkellä lämmitysveden lämpötila on 38°C ja kun IV-kone lämmittää sillä ilman maksimiin, niin huoneisiin ilma tulee n. 26°C. Ja tosiaan IV-koneen mittari näyttää tuolloin 25, eli joko mittareissa on eroa, tai sitten se anturi on nyt liian kiinni IV-putkessa joka on varmaan viileämpi kuin sen ohi kiitävä ilma :)

No joka tapauksessa, nyt ei enää IV-kone niinkään rajoita tuloilman lämmön nostoa, vaan rajoittavana tekijänä on lämmitysveden lämpötila. Ihan hirveästi en nyt tuota veden lämpötilaa halua nostaa, joten täytyy kohta miettiä muita vaihtoehtoja. Yksi vaihtoehto mistä jo LVI-urakoitsijamme kanssa juttelin, olisi IV-koneen lämmitysveden ottaminen suoraan kattilasta, jolloin se olisi n. 48 asteista. Tämä tosin vaatisi enemmänkin putkitöitä. Mutta maanantaina olisi tarkoitus jutella tästä, eli katsotaan millaiseen ratkaisuun päädytään.

Mutta nyt täytyy tässä taas rauhassa odotella jokunen päivä ja katsoa miten tämä tuloilman lämpötilan nousu vaikuttaa huoneissa. Nyt on tuloilma tosiaan n. 3 astetta korkeampi kuin ennen viimeisintä remonttia, ja n. 5 astetta enemmän kuin ennen ensimmäistä. Huoneilmaa nämä muutokset eivät ole kuitenkaan nostaneet kuin n. 0,5°C. Eli pitäisi kanssa miettiä tuloilmaventtiilien vaihtoa paremmin ilmaa alaspäin levittäviin tms. Nyt sitä lämpöä olisi mahdollista IV-koneelta saada, pitää saada se vaan jakoon paremmin.

13 kommenttia:

Petri kirjoitti...

En ihan tarkkaan muista kaikkia kirjoituksiasi ja muiden kommentteja, mutta olet varmaan ottanut huomioon sen, että tuloilmaventtiilistä tuleva lämmin ilma kohoaa ylöspäin eikä välttämättä lämmitä huonetta kuin katonrajassa. Jonkinmoinen tavoittehan olisi, että iv-ilman lämpötila olisi muutamaa astetta viileämpi kuin huoneen lämpötila, jotta raitis ilma laskeutuu alaspäin ja vaihtuu huoneistossa kuten on suunniteltu.

Kun lämmönjakotapana on ilma, niin lämmin ilma tuodaan lattianrajassa /lattiassa olevista venttiileistä huoneisiin tai sitten ilma kiertää lattian alla olevissa kanavissa kuten vesikiertoisessa putkessa.

Saattaahan se toki jonkin verran auttaa jos lämpimän ilman saa puhaltamaan kunnolla katosta alaspäin. IV-kone sitten täysille ja kuulosuojaimet päähän...

mlp kirjoitti...

"Yksi vaihtoehto mistä jo LVI-urakoitsijamme kanssa juttelin, olisi IV-koneen lämmitysveden ottaminen suoraan kattilasta, jolloin se olisi n. 48 asteista."

VILP sanoo PUM aika nopeasti, hyötysuhde on korkeilla lämpötiloilla naurettava: http://www.elisanet.fi/sanyoco2log/

Sillä konvektorilla se hoituu, samalla voi laskea myös ilmanvaihdon nopeutta ja saa laskettua menoveden lämpötilaa.

Sen jälkeen se on "that´s it" kaikki energiatehokkaammat ratkaisut menevät kymppitonniluokkaan (maalämpö). Tietty ILP siihen portaikon päälle, jolla saat kesällä kämpän viileäksi ja takan lämpöä ehkä yläkerrokseen, mutta kun sulla jo yksi propelli huutaa ulkona niin jotenkin...?

mlp kirjoitti...

Louhikoto näyttää menevän askel askeleelta sinun jalanjälkiäsi, mutta Suomalainen miäs ei usko vaan pitää lyödä päätä seinään. Luulisi nyt että edes sähkönkulutuksesi herättelisi (sulla sentään VILP), mutta ei :)

Mukavaa uutta vuotta!

Tapani Värjölä kirjoitti...

Petri: Tuosta on tosiaan keskusteltu aiemmin, eli pitäisi vaihtaa tuloilmalautaset paremmin ilmaa levittäviin malleihin.

Mlp: Minun piti jo aiemmin kommentoida tätä. Ainakaan meillä tuo IVLP:lle menevän veden lämpötila ei riipu millään tavalla lämmitysverkosta palaavan veden lämpötilasta. IVLP pyrkii lämmittämään kattilan 55 asteiseksi, ja sitä samaa vettä kiertää kattila=>IVLP=>kattila. Pumppu lämmittää vettä sitten matkalla.

Hyötysuhteista en tiedä kun en saa omasta vehkeestä samanlaista raporttia kuin mitä tuo Sanyo tekee, mutta vesi palaa pumpulta aina 3-4 astetta lämpimämpänä kuin mitä se sinne menee. Ja jos tuo alkuviikon mittaus (josta kirjoitin eilen) mitään kertoo, niin kaksi kertaa enemmän meni sähköä jos lämmitin kattilaa sähkövastuksilla kun mitä IVLP söi.

Mutta maanantaina pitäisi putkimiehen kanssa miettiä jatkotoimia. Lämmitysverkoston veden lämpötilan korotus oli myös osaltaan testi osoittamaan, että onko siitä mitään hyötyä ilmanvaihdolle jos vesi on lämpimämpää.

Arto Määttä kirjoitti...

MLP, mitäpä jos lukisit sitä minun blogiani ennen kuin heittelet siitä omia luulojasi, jooko? Meillähän ei ole samanlainen ratkaisu kuin Värjölällä. Minäkin otan mielelläni omassa blogissani kommentteja vastaan, mutta olisi hienoa, jos kommentoijat lukisivat ja sisäistäisivät lukemansa ennen kuin kommentoivat.

Lämmönkehityslaitteiden investoinneista ja niiden kannattavuudesta löytyy netissä niin paljon tekstiä, ettei siihen inttämiseen kannattaisi enää mennä. Värjölän sähkönkulutus ei minusta ole mikään järkyttävä siihen nähden, että ollaan eletty aikaa, jolloin VILP:n hyötysuhde on huonoimmillaan.

Meidän kulutuslukemia alkaa tippumaan (toivottaavsti) tämän vuoden sisällä. Siihen saakka kaikki parustuu vain laskelmiin. Sen vuoksi inttäminen on tässä vaiheessa turhaa.

(En jatka tästä aiheesta enää tässä. Ajattelin vain korjata tuon MLP:n virheellisen väitteen siitä, että meille tulisi samanlainen talo kuin tässä blogissa.)

mlp kirjoitti...

"Mlp: Minun piti jo aiemmin kommentoida tätä. Ainakaan meillä tuo IVLP:lle menevän veden lämpötila ei riipu millään tavalla lämmitysverkosta palaavan veden lämpötilasta. IVLP pyrkii lämmittämään kattilan 55 asteiseksi, ja sitä samaa vettä kiertää kattila=>IVLP=>kattila. Pumppu lämmittää vettä sitten matkalla."

Olisiko kuitenkin niin että verkosta palaava viileämpi vesi menisi kattilan pohjalle, josta VILP imee vettä - lämmittää - työntää kattilaan yläkautta sisään. Löytyykö linkkiä/räjäytyskuvaa tai kytkentäkuvaa.

Saatko mitattua IV-koneen jälkilämmityspatterista tulevan ja palaavan veden lämpötilat? Eli paljonko neste kylmenee?

Entä siitä kattilasta?

mlp kirjoitti...

Louhikotoa ja Värjölää yhdistää se että molemmat talot ovat passiivi eristyksillä ja kooltaan noin yhtenevät (tai ainkin slaalattavissa lämmönkulutuksensa suhteen).

Jos Värjölässä sähkömittari nakuttaa tuollaisia lukemia lämpöpumpputekniikalla, niin suorasähköllä se vielä kasvaa. Ilmanvaihtoa ja lämmitystä ei kannattaisi sekoittaa keskenään, ikinä.

En kirjoita näitä juttuja *ittuillakseni tai edistääkseni maalämmön myyntiä (en ole myyjä), tai edes ylpeilläkseni omasta lämmitysjärjestelmästäni.

Kirjoitan näitä siksi että tiedän itse rakentaneena sen tuskan, jonka tietämättömyys tuo.

Jos rakas Vattenfall ei rokottaisi suurempaa kk-maksua 3x35A:n sulakkeista niin tämänkin talon lämmitysjärjestelmä olisi jotain muuta kuin täystehoinen maalämpö.

Kiitos Vattenfallin ja sähkärin, joka sanoi ettei suorasähköön sulakkeet riitä että tein tämän valinnan. Muutoin olisi 2xILP seinillä, ja kaapelit lattiassa.

Jos kirjoitat: "Varmuuden vuoksi en sitä osta." niin olen sitä mieltä että varmuuden vuoksi se kannattaisi valita eikä ruveta beta-testaajaksi omassa kodissaan.

Anonyymi kirjoitti...

Meillä Hyvinkäällä loppusuoralla matalaenergiatalo, joka aloitettiin 2008. Menee kyllä ali nykyisten määräysten, mutta ei ihan täytä enää nykyistä matalaenergiamäärittelyä. Joka tapauksessa voin kertoa kokemuksesta ettei kannata vielä tänä talvena huolestua "vajaista" lämmöistä. Hommaa lisälämmittimiä tai polta sähköä jotta talo pysyy lämpimänä. Talon tarvitsee nimittäin kuivua ja teillä on kuitenkin kivitalo. Se joka väittää että on rakennettu kuivassa jne. ei ymmärrä rakennuskosteudesta mitään. Meiltä löytyy faktaa kosteuden ja energiankulutuksen osalta siitä kun kuivatellaan puutalon rakenteita talvella 2009-10 vaikka elementtipaketti pystytetty 8/2008, lattiat valettu 10/2008 mutta ensimmäinen talvi lämmiteltiin tlu:lla ja puhaltimilla. Lämmitys (vesikiertoinen lattialämmitys) kytkettiin päälle 6/2009, mutta vasta tämän kesän jälkeen voisi sanoa että talo on kuiva. -Timo-

Tapani Värjölä kirjoitti...

"Olisiko kuitenkin niin että verkosta palaava viileämpi vesi menisi kattilan pohjalle, josta VILP imee vettä - lämmittää - työntää kattilaan yläkautta sisään. Löytyykö linkkiä/räjäytyskuvaa tai kytkentäkuvaa."

Tuolta löytyy kattilasta kuva:
http://callidus.fi/~callidus/lammitysjarjestelmat/lampopumput/ecoel
Ja lämpöpumppu on EcoAir.

Kattilassa on kaksi lämpömittaria, alhalla ja ylhäällä. Kattilan alaosaa lämmittää lämpöpumppu, ja sieltä se paluuvesikin pumpulle lähtee. Lämpöpumppu tosiaan pyrkii nostamaan kattilan +55 asteeseen. Sähkövastuksilla voi auttaa, mutta ne on normaalisti pois päältä. Alemmat vastukset korvaavat pumpun kun asetettu pakkasraja alittuu (nyt -17°C). Lämpöpumppu kertoo sille tulevan ja sieltä lähtevän veden lämpötilan. Sisään tulee vettä joka on pari astetta alle alakattilan, ja ulos lähtee n.3-4°C lämpimämpää vettä. Tosin epäilys on, että pari astetta hukkuu lämpöä tuonne alapohjaan jossa putket menevät...

IV-koneen vesiputkista en pääse mittaamaan oikein muuten kuin pintalämpömittarilla putken päältä, ja se tuskin antaa hirveän tarkkaa lukemaa...

Tapani Värjölä kirjoitti...

Moi Timo. Juu tuo on kyllä tiedossa. Vastaava mestarimme sanoi kesällä, että menee ainakin yksi talvi, ehkä jopa kaksi ennen kuin rakenteet ovat kunnolla kuivuneet. Ja se varmaan lisää lämmitystarvetta. Ja muutenkin tämä talvi on ollut yhtä säätöä lämmityksen ja IV:n osalta :)

Anonyymi kirjoitti...

Koska IV-koneesi on aika hyvä talteenotoltaan niin se etulämmitysvastus on aika energiasyöppö. Sen voisi korvata vesikennopiirillä, jossa on glykoli/alkoholiseos. VILP:n jälkilämmityskiertoon muutaman kympin levylämmönvaihdin, josta lämpö etulämmitykseen.

Normi kuutiokoneessa jäteilma menee 2 asteeseen jossain 10 pakkasasteessa, sinun koneessa ehkä pari astetta aikaisemmin. Haukkuisi hintansa pitemmässä juoksussa jos talvet tämmöisinä pysyy...

Tapani Värjölä kirjoitti...

Kiitos vinkistä. Tuo esilämmitys tosiaan syö aika hyvin sähköä. Täytyypä jutella tuostakin LVI-kaverin kanssa.

Anonyymi kirjoitti...

Meillä meni lämmitykseen 2009-2010 n. 4000kWh enemmän kuin tällä hetkellä ja yksi talvi oli jo kuivattelua pohjalla eli ei ihan pieni määrä. Meillä lämmitettävää pinta-alaa I-tasossa yhteensä 190m2 (136+54). Kuten aiemmin totesin, rakennustyö on loppusuoralla, sisälämpö nyt +19C ja IV-järjestelmä ei ole käytössä. En ole kaikkiin detaljeihin ehtinyt tässä blogissa vielä perehtyä, mutta miten nuo kiertovesipumput? Meillä Grundfos Alpha2 pumppu, joka huolehtii tehon tarpeesta automaattisesti ja kokemuksesta voin todeta että melko fiksu peli. Se on pääosin paljastanut myös lämmityksen tehontarpeen. Vuosi sitten yritti ajaa "AutoAdapt" toiminnolla koko ajan maksimia ja varmaankin syystä (piti käyttää muita asetuksia). Nyt kun on kuivaa niin joulun kovilla pakkasilla 1/3-teholla, yleensä 1/5-teho riittää. Siitä voidaan suoraan johtaa (tai laskea) että jos pumppu ajaa isolla teholla = lämmitystehon tarve on iso. Tällä viittaan aiempaan keskusteluun IV-koneen kennon lämmitykseen. Typeränä ajatuksena tässä on se, että jos pumppu kierrättää nestettä liian nopeasti, se saattaa vain lisätä energian tarvetta antamatta muuta hyötyä kun taas sopivalla nopeudella kiertävä pumppu antaa toimilaitteen ottaa kaiken hyödyn irti. Kuten tunnettua, kattilassa/varaajassa saadaan nopeaa tehonlaskua jos alapäähään palautetaan suhteettoman kylmää verrattuna menoveteen. IV-puolella periaate on kai sama, mutta sen kanssa meillä tapellaan todennäköisesti vasta ensi talvena (Enervent). -Timo-

Lähetä kommentti